Suomen suurin taide- ja kulttuurialojen ammattiliitto Teme arvostelee Suomen hallitusta kovin sanoin freelancereiden koronatuista. Opetus- ja kulttuuriministeriö (okm) lupasi viime viikolla 15 miljoonaa euroa freelancereiden auttamiseksi.
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden (Teme) liiton puheenjohtajan Atro Kahiluodon mukaan kyse on muruista.
– Summa on todella pieni, Kahiluoto sanoo.
Teme edustaa elokuvan, television, teatterin, tanssin ja sirkuksen parissa työtään tekeviä ammattilaisia. Jäseniä on hieman yli 5000.
– Siihen tarpeeseen ja hätään nähden, mikä meillä on, emme ole saaneet valtiovallalta riittävää apua, Kahiluoto toteaa.
Hän muistuttaa, että freelancereiden ahdinko johtuu pääosin siitä, että valtio sulki kaikki esiintymispaikat, ja sitä myöten katosivat freelancereiden ansaintamahdollisuudet. Teatterin, tanssin ja sirkuksen parissa työskentelevät Temen freelancerjäsenet menettivät koronavuonna yli 30 miljoonaa euroa. Työt ovat vähentyneet myös elokuva- ja tv-tuotannoissa, sillä alaa vaivaa epävarmuus.
Teme ei ole suinkaan ainoa ammattiliitto, joka pitää hallituksen 15 miljoonan euron tukipakettia ainoastaan “symbolisena eleenä” freelancereille. Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen odotti valtiota vähintään kaksi kertaa suurempaa tukea freelancereiden taloudellisten menetysten paikkaamiseksi. Muusikkojen menetykset koronapandemiassa ovat yli 100 miljoonaa euroa. Muusikkojen liitto on ollut mukana lobbaamassa tukea freelancereille jo vuoden ajan. Ja tässä on tulos.
– Tuki on määrällisesti iso pettymys. Toivotaan, että sitä on mahdollista saada lisää, jos tilanne jatkuu, Vänttinen sanoo.
“Kaikki on luotu tyhjästä”
Kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) lähetti tällä viikolla avoimen kirjeen kulttuuriväelle. Siinä ministeri teki realistisen tilannekatsauksen koronakevääseen ja toivotti voimia ja jaksamista taiteentekijöille ja luovien alojen ammattilaisille. “Jaksuhalit” eivät kuitenkaan enää ehkä lämmitä freelancereita, joista moni on ollut työttömänä jo vuoden.
Saarikko myöntää, että freelancereille on jaettu tähän asti vain murusia. Viime vuonna heille oli jaossa 3000–4000 euron suuruisia “korona-apurahoja” 17,5 miljoonan euron edestä, kun koko kulttuurikenttää on tuettu 110 miljoonalla. Siitä on mennyt merkittävä osa Suomen laajan teatteri- ja orkesteriverkoston tappioiden paikkaamiseen. Tuki ei ole kuitenkaan valunut freelancereille, joita laitokset normaalioloissa työllistävät. Teatteritalot ja orkesterit ovat yrittäneet pelastaa oman henkilökuntansa poikkeustilanteessa.
– Totta kai ensimmäisenä toimeentulon ja työn ääreltä on tiputettu pois freelancerit. Heidän kohtalonsa on huonoimmasta päästä koronatilanteessa, Saarikko sanoo Ylen haastattelussa.
Ministeriä on arvosteltu kulttuurin kentällä siitä, ettei Saarikko ole pitänyt riittävän voimakkaasti toimialan puolia tilanteessa, jossa tuhansia on jäänyt työttömäksi.
Saarikko puhuu poikkeuksellisista ajoista.
– On todella hämmentävää olla kulttuuriministerinä, kun käytännössä ei voi vierailla lainkaan elämysten äärellä, tutustua kulttuuriin ja tavata ruohonjuuritason toimijoita, Saarikko sanoo.
Hän myöntää, että koronapandemiaan liittyvät neuvottelut syövät ison osan kulttuuriministerin työviikosta.
– Työviikosta valtaosa kuluu koronaneuvotteluissa ja koronapandemian aiheuttamien vaurioiden paikkaamisessa sen sijaan, että voisimme keskittyä pitkän ajan suunnitelmiin ja luoda uutta, Saarikko sanoo.
Ministeri kertoo olevansa pahoillaan siitä, etteivät kulttuurin tuet ole menneet kaikilta osin nappiin.
– Kun tilanne on ollut uusi, kaikki on luotu tyhjästä. On harmillista, etteivät kaikki tuen jakamisen kriteerit tai summat ole osuneet kohdalleen, Saarikko toteaa.
“Saarikolta löytyy jossain määrin hyvää tahtoa”
Freelancerit ovat väliinputoajia koronatuissa, vaikka suurin osa kulttuurialojen työntekijöistä on freelancereita. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton mukaan freelancerit tekevät 40–60 prosenttia kaikesta alan työstä. Musiikkialalla osuus on vielä suurempi. 30 000 alan ammattilaisesta valtaosa on freelancereita.
Temen puheenjohtajan Atro Kahiluodon mukaan valtiovalta ei ole kuitenkaan vieläkään täysin sisäistänyt sitä, kuinka suuresta porukasta on kyse. Jos lukuihin lisää vielä tapahtumatuotantojen kautta työllistyvät ihmiset, määrä on jo reippaasti yli 100 000.
– Valtiovalta ei ole vieläkään ymmärtänyt sitä, kuin merkittävä tämä joukko on kansantalouden kannalta tänä päivänä, Kahiluoto toteaa.
Hänen mukaansa Suomessa tuntuu olevan yhä vielä vallalla käsitys, että taide- ja kulttuurialat olisivat yhä marginaalinen tekijä kansantaloudessa.
– Näin ei ole ollut enää pitkään aikaan, Kahiluoto toteaa.
Taide- ja kulttuuriala on Kahiluodon mukaan yhtä merkittävä toimija kansantaloudessa kuin matkailu- tai ravintola-ala. Hän vertaa sitä jopa moneen teollisuudenalaan.
– Lisäksi tuotamme juuri sitä alkutuotantoa. Niitä tuotteita, joita toiset voivat kuljettaa ja myydä. Miksi meitä ei tästä huolimatta oteta näissä tukitoimissa kunnolla huomioon, Kahiluoto kysyy.
Kulttuuriministeri Saarikon asema kulttuurin puolustajana on jäänyt Kahiluodolle osin arvoitukseksi.
– Saarikolla löytyy jossain määrin ihan hyvää tahtoa. Mutta en ole aina ihan varma, kuinka hyviä keinoja hänellä on käytettävissä, ja mikä hänen panoksensa on ollut kulttuurin ja kulttuurin tukien puolustamisessa hallituksessa, Kahiluoto sanoo.
Korjattu 7.3. Klo 19.50 Muusikkojen menetykset ovat yli 100 miljoonaa, ei musiikkialan, kuten jutussa ensin luki.
Korjattu 7.3. klo 22.26: Linkkitekstiin korjattu, että kulttuurialoilta katosi satoja miljoonia, ei satoja tuhansia.
Oikaisu 8.3. Aiemmin kerroimme virheellisesti, että kulttuurialoilta olisi kadonnut satoja tuhansia euroja. Oikea luku on satoja miljoonia euroja. Virhe oli myös 7.3. klo 17 radiouutisissa ja 20:30 tv-uutisissa.