Oberstdorfin MM-kisojen ohjelman, puhuttavat uutiset ja vauhdikkaat kisavideot löydät osoitteesta yle.fi/urheilu/hiihdon_mm.
Naishiihtäjien urakka Oberstdorfin MM-kisoissa päättyi lauantaina 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökisaan. Päätösmatkasta ei tullut suomalaisjuhlaa, vaikka kaikki pääsivätkin 30 parhaan joukkoon.
Yle Urheilun asiantuntija Sami Jauhojärven mukaan suomalaisnaisilta nähtiin Oberstdorfin MM-kisoissa kolme hienoa suoritusta: Katri Lylynperän 8:s sija perinteisen hiihtotavan sprintissä, Riitta-Liisa Roposen 10:s sija 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kisassa ja viestipronssi.
– Etenkin naisten viesti. Vaikka mitaliin oli hiuksenhieno mahdollisuus, niin harva siihen uskoi, en edes minä. Se nosti kansallistunnetta ja joukkueen tuloksen sille tasolle, että se oli ok, Jauhojärvi sanoi Urheilustudiossa.
Jauhojärvi muistutti, että Suomen naisten joukkueella on yleensä ollut 1–2 syömähammasta, jotka ovat olleet arvokisoissa myös kunnossa. Tällä kertaa Kerttu Niskasen kisat jäivät väliin pohjeluun murtuman takia ja Krista Pärmäkosken kuntoa söi pitkä sairastumisjakso syksyllä.
– Krista ei ole ollut siinä kunnossa, mihin olemme tottuneet. Hän on kuitenkin ollut ainoa, joka on ottanut henkilökohtaisia mitaleja viime vuosina naisten puolella, joten tässä on tulos. Muutama kymppisakin sijoitus ja se oli siinä.
Erilaiset toimintatavat, samat tavoitteet
Suomen naisten joukkue käy tällä hetkellä läpi sukupolvenvaihdosta. Lauantaina Urheilustudiossa vierailleen Virpi Sarasvuon mielestä on tärkeää, että nuoret hiihtäjät ja ensikertalaiset pääsevät kokemaan arvokisat ja siellä onnistumisen.
– Sillä on monella tavalla merkitystä, että myös ne urheilijat, jotka eivät ole olleet mitalijoukkueessa mukana, näkevät sen riemun, miten huolto reagoi ja miten koko joukkue ottaa omakseen sen mitalin, omalla urallaan useita arvokisamitaleja voittanut Sarasvuo sanoi.
– Muutenkin se, että pääsee kokemaan, millaista on hiihtää arvokisoissa, ja millaisiin maastoihin ja millaisiin vauhteihin pitää olla valmis. Se avaa aivan erilaisen käsityksen sille, mitä urheilijalta vaaditaan, jotta hänestä voi tulla menestyjä kuin että katsoo kisoja kotona.
Naisten valmentaja Ville Oksanen sanoi Yle Urheilun haastattelussa, että nuoret urheilijat ovat jo ottaneet askelia eteenpäin. Esimerkiksi Oberstdorfissa on saatu suomalaisten mitalistien joukkoon viisi uutta nimeä, kun Jasmi Joensuu ja Johanna Matintalo saavuttivat viestipronssia, Joni Mäki ja Ristomatti Hakola parisprinttihopeaa ja Ilkka Herola yhdistetyn hopeaa.
Oksasen mukaan nuorten hiihtäjien ajattelutapa eroaa jonkin verran kokeneista urheilijoista.
– Jos heidät vetää ryhmäksi, niin keskiarvollisesti löytyy eroa. Naisten maajoukkueessakin on erilaisia toimintatapoja, jotka ovat nyt yhdistyneet parin vuoden aikana tuossa porukassa, Oksanen totesi.
– Uskon, että olemme löytäneet hyvän meiningin etenkin sitä kautta, että olemme ymmärtäneet, että toimintatapoja voi olla erilaisia, mutta tavoitteet ovat kuitenkin samoja. Nuoremmalla sukupolvella tulee luonnollisemmin se, että halutaan tehdä juttuja yhdessä.
Siirtyykö hiljainen tieto?
Jauhojärven mielestä hiihdon maajoukkueessa on ollut vuosikymmenien ajan ikärasismia ja hänen mielestään hiihdossakin pitäisi arvostaa sitä tietoa, mikä kokeneilla hiihtäjillä on. Hiljaista tietoa pitäisi saada vietyä eteenpäin paremmin. Oksanen vakuuttaa, että tässä on onnistuttu ja siitä Suomen uudet arvokisamitalistit ovat tietyllä tavalla osoitus.
Jauhojärvi on asiassa eri mieltä ja hänen mielestään hiljaisen tiedon siirtymättömyys vaivaa suomalaista kestävyysurheilukulttuuria muutenkin. Jauhojärvi sanoi keskustelleensa asiasta Yle Urheilun muiden asiantuntijoiden kanssa. Siitä ryhmästä löytyy niin maailmanmestaria kuin olympiakullan valmentajiakin.
– Ei meihin ole oltu yhteyksissä. Meillä olisi aika paljon sitä hiljaista tietoa, jota haluaisimme antaa eteenpäin seuraaville sukupolville, ettei kaikkien tarvitse oppia asioita kantapään kautta ja virheistä.
Sarasvuo tuli itse aikoinaan maajoukkueeseen murrosvaiheessa. Hän tietää kokemuksesta, miten tärkeää on, jos on joku, joka osaa neuvoa ja kuunnella. Tämän takia hän toimii tällä hetkellä mentorina MM-kisojen ensikertalaiselle Jasmi Joensuulle.
– Oli tosi hienoa, että Jasmi kysyi minua, koska jos urheilija ei halua apua, niin häntä ei voi auttaa, Saravuo muistutti.
Sarasvuo ei puutu Joensuun valmennukseen, mutta hän pyrkii avartamaan huippu-urheilun maailmaa ja auttamaan Joensuuta kiertämään karikkoja, joihin hän itse törmäsi.
– Linja on auki, jos hänellä on jotain kysyttävää. Haluan auttaa, koska minulla ei ollut aikoinaan ketään, jolle soittaa tällaisissa asioissa. Ja se on tärkeää, että sellainen on, Sarasvuo sanoi.
Lue myös: