Koronakävelyt kaverien kanssa loppuisivat, jos koronaepidemian pahimmille alueille määrätään liikkumisrajoituksia. STT:n tietojen mukaan rajoitusten aikana saisi ulkoilla vain yksin tai samassa kotitaloudessa asuvien kanssa. Ulkoiluun ei tulisi aikarajoja.
Valtioneuvoston kanslian luonnostelema liikkumisrajoitus voitaisiin määrätä kolmeksi viikoksi kerrallaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Juuri pääkaupunkiseutu olisi todennäköisin rajoitusalue, koska koronaviruksen tautiluvut ovat alueella maan pahimmat.
Ylen tietojen mukaan kysymys on luonnoksesta, jota hallituspuolueiden puheenjohtajien ryhmä, niin sanottu viisikko, on käsitellyt.
Rajoitus olisi voimassa ympäri vuorokauden. Kotoa saisi poistua vain välttämättömistä syistä tai ulkoilemaan.
Välttämättömiksi liikkumissyiksi katsottaisiin esimerkiksi työ, opiskelu, elintarvikkeiden ja lääkkeiden hankkiminen sekä lääkärissä ja muissa terveydenhuollon palveluissa käynti. Myös luottamustoimiin, viranomaistapaamisiin ja lähiomaisten hoivaan tai lapsen tapaamisoikeuteen liittyviä asioita saisi hoitaa.
STT:n mukaan luonnokseen on erikseen lisätty maininta, että sallittua olisi myös noutoruoan hakeminen. Hallituslähteistä kerrotaan kuitenkin, ettei tarkoista yksityiskohdista ole vielä poliittista sopua.
Ylen tietojen mukaan liikkumisrajoituksista on keskusteltu, mutta niistä ei ole päätöstä. Liikkumisrajoitukset ovat virkavalmistelussa.
Rajaukseen voi vaikuttaa työssäkäynti Uudeltamaalta pääkaupunkiseudulle
Jos hallitus päätyy liikkumisrajoituksiin, se joutuu puntaroimaan rajoitusten säätämistä koko Uudenmaan ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun välillä. Laaja työssäkäynti muualta Uudeltamaalta pääkaupunkiseudulle ja sen vaikutus koronaviruksen leviämismahdollisuuteen koko Uudellamaalla pitäisi miettiä, kun liikkumisrajoituksia harkitaan.
Laajan alueen liikkumisrajoitusten käyttöönottoa vaikeuttaa se, että oikeudellisesti toimet pitää olla tarkkaan rajattuja, mahdollisimman suppeita. Liikkumisrajoitus on merkittävä puuttuminen perusoikeuksiin.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) painotti viime perjantaina, että kyse olisi sekä paikallisesti että ajallisesti hyvin tarkasti kohdennetuista rajoituksista.
Jos hallitus haluaisi ottaa liikkumisrajoitukset käyttöön, ensimmäinen kohdealue olisi Uusimaa osittain tai kokonaan. Seuraava harkinnan kohde olisi mahdollisesti Varsinais-Suomi tai osa siitä.
Hallitus on kertonut julkisuudessa liikkumisrajoitusten valmistelusta, mutta ei sen yksityiskohdista.
Liikkumisrajoituksista on puhuttu myös ulkonaliikkumiskiellon käsitteellä. Liikkumisrajoitukset olisi sallivampi vaihtoehto kuin ulkonaliikkumiskielto.
Liikkumisrajoitukset poikkeuksena perusoikeuksiin
Ylen tiedon mukaan liikkumisrajoitusten luonnostelu perustuisi perustuslain sallimaan tilapäiseen poikkeukseen perusoikeuksista, ei valmiuslain keinoihin. Kysymys on perustuslain 23 pykälästä, johon perustuu myös tänään tiistaina alkanut alueellinen ravintoloiden sulkeminen.
Hallituksen ja presidentin toteamat poikkeusolot mahdollistavat tilapäisen poikkeuksen perusoikeuksiin.
Viime kevään Uudenmaan sulkeminen perustui valmiuslakiin.
Ylen tietojen mukaan hallituksessa RKP suhtautuu nihkeimmin liikkumisrajoitusten käyttöönottoon. Liikkumisrajoituksista ja sen yksityiskohdista ei ole vielä hallituksessa yksimielisyyttä.
Aiemmista koronaviruksesta johtuvista rajoituksista hallitus on päättänyt yksimielisesti. Pääministeri Sanna Marinin tapa on ollut hakea neuvotteluissa ratkaisuja, johon kaikki hallituspuolueet voivat yhtyä.
Hallitus kokoontuu keskiviikkona iltapäivän lopulla iltakouluun. Tuo ajankohta on seuraava mahdollisuus, jolloin koko hallitus voisi keskustella liikkumisrajoituksista.
Ylen tiedon mukaan liikkumisrajoituksista ei ole keskiviikkona tarkoitus neuvotella. Eri lähteet pitävät kuitenkin todennäköisenä, että liikkumisrajoitukset nousevat jollakin tapaa keskusteluihin.
Scheinin: Parempi kuin Uudenmaan täyssulku
Nyt puheissa ollut tapa toteuttaa liikkumisrajoitukset – eli niiden säätäminen edellä mainitusti 23 pykälän kautta tilapäisenä poikkeuksena perusoikeuksista – olisi perusoikeuksien kannalta parempi kuin viime keväällä tehty Uudenmaan sulkeminen, sanoo perusoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin Yle Radio Suomen haastattelussa.
– Pidän hyvänä, että ei tulisi Uudenmaan sulun kaltaista tylppää keinoa vaan haetaan täsmärajoituksia, Scheinin sanoi.
– Pidän tärkeänä, että syyt, joilla saa liikkua, on tarkasti määritelty, esimerkiksi, että ulkoilu sallitaan ja siihen kannustetaan, Scheinin sanoo.
– On hyvä, että ajatellaan (liikkumisen) rajoittamista, eikä kieltämistä.
Scheininin mukaan tämä tarkoittaisi muun muassa sen määrittämistä mitkä olisivat ne erityiset tilanteet tai kokoonpanot, joissa ulkona liikkuminen olisi mahdollista, ja milloin ei.
Hän lisää, että rajoituksia voitaisiin täydentää muun muassa lomakkeella, johon rastitetaan liikkumisen syitä, tai maskin käytöllä, jos liikutaan ihmisten ilmoilla, muualla kuin vaikkapa luonnossa.
– Maski voisi olla ehto, jolla saa liikkua ulkona ja taajamissa, luonnossa saisi mielestäni liikkua ilmankin maskia, Scheinin pohtii.
Toisena vaihtoehtona Scheinin väläyttää lomakkeita, joita on käytössä hänen asuinmaassaan Italiassa.
– Kun lähtee pois paikkakunnalta, rastitetaan ruutuun, mihin on menossa, kuinka pitkäksi aikaa ja mikä on liikkumisen peruste. Sitä voi näyttää poliisille ikkunan läpi. Se panee myös miettimään, miksi olen lähdössä.
Liikkumisrajoitukset voisi Scheininin mukaan saada nopeimmillaan voimaan viikossa, toteutettaisiin rajoitus sitten valmiuslain tai perustuslain poikkeuspykälän kautta.
Presidentti tukee liikkumisrajoituksia, jos ne ovat välttämättömiä
Presidentti Sauli Niinistö tukee kansalaisiin kohdistuvia uusia rajoituksia, jos koronavirusta ei saada muuten taltutettua, myös liikkumisrajoituksia. Niinistö muistutti Ylen haastattelussa maanantaina, että rajoitukset Suomessa verrattuna muuhun Eurooppaan ovat olleet lieviä.
– Jos liikkumisrajoitukset osoittautuvat välttämättömiksi, niin ei välttämättömyyttä voi torjua.
Niinistö totesi, ettei tiedä minkälaisia toimia kriisin pahentumisen varalta on vielä suunnitteilla, mutta uskoo, että tilanteeseen reagoidaan sen kulloinkin vaatimalla tavalla.
Juttua on jatkettu ja täydennetty useaan kertaan tiistaina 9.3.2021 mm. seuraavilla yksityiskohdilla: liikkumisrajoituksen oikeudellinen perusta ja luonnoksen käsittely ja näkemykset hallituksen viisikossa; professori Martin Scheininin arvio näistä.
Voit keskustella harkinnassa olevista liikkumisrajoituksista keskiviikkoon 10.3.2021 kello 23 asti. Napauta jutun lopussa keskustele-painiketta.