Katso Helsingin pormestariehdokkaiden ensimmäinen vaalitentti – Pitäisikö uusimaalaiset rokottaa ennen muita? Nouseeko kunnallisvero?

Ehdokkaat kohtasivat toisensa koronatilanteen vuoksi pareittain. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ja Rkp:n Eva Biaudet olivat yksi kolmesta keskusteluparista.

Heiltä kysyttiin, pitäsikö uusimaalaiset rokottaa ennen muita.

Biaudet sanoo luottavansa terveysviranomaisten harkintaan.

Arhinmäki on sitä mieltä, että asiantuntijoiden kanssa voidaan pohtia järjestystä sen jälkeen, kun riskiryhmät on rokotettu. Hänestä päätökset pitää olla terveysviranomaisten, ei poliitikkojen tekemiä.

Avaa kuvien katselu

Arhinmäki ja Biaudet eivät kannata ulkonaliikkumiskieltoa

Ehdokkailta kysytään, kannattavatko he pormestarimallia ja ovatko he valmiita apulaispormestariksi.

– Kuntavaalit eivät ole pormestarivaalit. Valtuuston enemmistö voi päätyä muuhunkin kuin isoimman puolueen ehdokkaaseen. Apulaispormestarikysymyksessä on kaksi näkökulmaa: saadaanko sellainen ja minkä toimialan paikka se olisi. Siinä painaa äänimäärä ja asiantuntemus. Jos se osuisi osaamisalueelleni, voisin harkita, vastaa Arhinmäki.

– En ole sitoutunut tällaisiin pelisääntöihin. Pormestarina henkilö vaikuttaa todella paljon. Valtuusto valitsee, sanoo Biaudet.

Heiltä kysytään mahdollisista liikkumisrajoituksista ja siitä, onko joku epäonnistunut, kun tähän tilanteeseen ollaa päädytty.

– Suomi on tautitilanteen ja talouden näkökulmasta onnistunut kohtuullisen hyvin. Tilanne on muuttunut aika dramaattisesti virusmuunnoksen myötä ja voi sanoa, että kaikin osin ei olla onnistuttu. Joitain asioita olisi pitänyt tehdä nopeammin, toiset jättää tekemättä. Mielestäni liikkumisrajoituskeskustelu on mielestäni täysin ennenaikaista ja kummallista. Vaikea nähdä, miten liikkumisrajoitukset olisivat oikeasuhtaisia, sanoo Arhinmäki.

Baiudet sanoo, että suunnitelmien pitää olla valmiina kaiken varalta.

– Olen samaa mieltä, että mielestäni ei ole mitään syytä ryhtyä liikkumisrajoituksiin. Ulkona on tilaa liikkua.

Ehdokkailta kysytään valtionosuuksista ja siitä, onko järjestelmä reilu.

– Se tuntuu epäreilulta, mutta järkevää on tasata verotuloja, koska Helsinki on iso moottori koko maalle. Sote-uudistuksessa taistelimme sen puolesta, että laskentatavat olisivat oikeudenmukaisempia Helsingille. Välttämättä ei ole pysytty mukana siinä millaisia haasteita pääkaupungilla on, jotka edellyttää enemmän rahoitusta, vastaa Biaudet.

Arhinmäen mielestä palveluista pitää huolehtia kaikkialla Suomessa.

– Kun puhutaan asumisesta ja palveluista, on meidän helsinkiläisten etu, ettei ihmisten tarvitse pakon edessä muuttaa pois omasta kotikaupungistaan Helsinkiin. On muistettava, että nämä kysymykset ovat hyvin moninaisia. Lisäksi Helsinki myös saa paljon valtiolta.

Arhinmäki: Tehtiin iso virhe siinä, että koronakriisin keskellä leikattiin koulutuksesta

Biaudetilta kysytään, miksei koulutuksen ja kasvatuksen leikkauksia peruttu.

– Mielestäni budjetti oli hyvässä tasapainossa ja siellä oli paljon satsauksia, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin. Olemme halunneet turvata esimerkiksi aikaisen kielistartin. Kysymys on ollut valinnoista.

Kotihoidon tuen Helsinki-lisästä on ollut vääntöä.

Biaudet sanoo, että kyse ei ole ollut siitä, että rkp olisi halunnut leikata tuesta.

Vasemmistoliiton mielestä on käsittämätöntä leikata koulutuksesta.

– Mielestämme tehtiin iso virhe siinä, että koronakriisin keskellä koulutuksesta leikattiin.

Baiudet sanoo, että kysymys on ollut siitä, miten varoja jaetaan ja käytetään.

– Mielestäni ryhmäkokojen pieni asia ei ollut mahdoton asia, vaikka ei ihanteellinen.

Pitääkö pitää huolta keskustan vetovoimasta vai lähiöistä?

Arhinmäen mukaan pitää pitää huolta siitä, että lähiöiden palvelut ovat kunnossa.

– Se on elvyttävää politiikkaa ja niin huolehdimme niistä alueista, joissa valtaosa helsinkiläisistä asuu.

Biaudetilta kysytään, pitääkö pitää huolta keskustan vetovoimasta vai lähiöistä.

– Mielestäni niitä ei voi erottaa. Alue tekee monta asiaa, ei ole kyse vain siitä, on ko halpoja vai kallita asuntoja. Voi olla, että meillä pitäisi olla hajautetumpaa tuotantoja, jotta saisimme enemmän monimuotoista rakentamista. Tarvitsemme vielä enemmän tuettua asuntorakentamista, jotta hinnat pysyisivät kasassa.

Arhinmäeltä kysytään, miten lähiöt aiotaan pitää asumiskelpoisina.

– Halla-aho yhtä aikaa vaati asumisen hintaa alas, mutta ei halunnut kohtuuhintaista säänneltyä asuntotuotantoa ja sen lisäksi ei halua lisää rakentamista. Hän vastustaa kaikkea, mikä on mahdoton yhtälö. Tämä ei tule toteutumaan. Meidän pitää rakentaa lisää, mutta on oleellista, mitä rakennetaan. Mitä enemmän omakustannevuokra-asuntoja ja omistusasuntoja rakennetaan, sillä pystymme pysäyttämään valtavan nousun.