Suun terveydenhuollon jonot ovat kasvaneet koronavuoden aikana.
Tilanteessa on alueellisia eroja, mutta jonojen purkua hidastavat kuntien säästöt, henkilökunnan väsyminen ja karanteenit ja myös pelko, koska alan työntekijöitä ei ole rokotettu.
– Hyvin moni kysyy ajanvarauksessa, onko henkilökunta rokotettu ja pitää sitä itsestäänselvänä. Jotkut jättävät tulematta, koska ei ole. Tämä on kyllä selvästi hämmästyttänyt potilaita, sanoo johtava ylihammaslääkäri Martti Lilja sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitesta Kokkolasta.
Suomen Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa ymmärtää huolen, vaikka vastaanotolle tulon turvallisuutta onkin yritetty korostaa.
Liitto on tehnyt paljon vaikuttamistyötä saadakseen suun terveyden ammattilaisia nostettua rokotusjärjestyksessä, mutta ei ole onnistunut.
Virtomaan mukaan tämä johtuu muun muassa siitä, että parempaa paikkaa jonossa hakevat niin monien ammattikuntien edustajat. Lisäksi rokotetta on yhä tarjolla vähän.
– Ihmettelen vieläkin, miten suun terveydenhuollon henkilökuntaa ei rokotuspäätöksissä priorisoida, vaikka heidän työnsä on syljen ja veren keskellä työskentelyä. Taustalla on arvostuksen puute: työnkuvaa ei aidosti tunneta siellä, missä asioista päätetään, sanoo Soiten johtava ylihammaslääkäri Martti Lilja.
Tällä hetkellä maan hammaslääkäreistä 59 prosenttia tekee töitä koronan leviämisalueilla.
Lue seuraavaksi: Korona kasvatti hammashoidon hoitovelkaa – yli 1,3 miljoonaa hoitokäyntiä siirtyi kuukausilla eteenpäin
Suomen kansallisen rokotusstrategian mukaan ensisijainen tavoite on välttää koronan aiheuttamat kuolemat ja säilyttää kriittisen terveydenhuollon kantokyky.
Tämän ja rokotteiden hitaan saatavuuden vuoksi rokotusjärjestyksen kärkeen on priorisoitu suurimmassa vakavan koronataudin riskissä olevat, joiden keskuudessa kuolleisuus on ylivoimaisesti suurinta ja joiden hoito kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää kaikkein eniten.
Lisäksi ensimmäiseen ryhmään on kuulunut tehohoidon henkilöstöä ja sellaisia, jotka hoitavat koronapotilaita sairaaloiden osastoilla.
Näiden kriteerien mukaan perusteita koko suun terveydenhuollon henkilöstön asettamiselle aivan rokotusjärjestyksen kärkeen ei ole kansallisessa rokotusasiantuntijatyöryhmässä nähty, kertoo asiantuntijahammaslääkäri Ulla Harjunmaa THL:stä.
Harjumaan mukaan vallitsee kuitenkin laaja yhteisymmärrys siitä, että asiaa pitäisi kiirehtiä, sillä alalla on kiistatta riskinsä.
– Hoitotilanteessa syntyy aerosolia ja ollaan lähellä suojaamattomia hengitysteitä. Tilanne ja riski ymmärretään hyvin, ja jos rokotteita olisi enemmän, ei tarvitsisi tehdä niin tiukkoja priorisointijärjestyksiä.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä keskustelee rokotusjärjestyksen tarkennuksista säännöllisesti. Harjunmaa uskoo, että kun hoitohenkilöstön rokotusjärjestystä seuraavan kerran pohditaan, myös suun terveydenhuollon henkilöstön tilanne on esillä.
KRARissa ei kuitenkaan ole mukana alan edustajia, mitä hammaslääkäriliitto pitää harmillisena.
Raskas suojaus väsyttää
Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa muistuttaa, että vaikka työtilanteissa tartuntoja ei ole tullut, ammattilaiset eivät kuitenkaan ole muutoin suojassa koronavirukselta: virus on levinnyt esimerkiksi työyhteisöissä.
– Joka kymmenes on ollut karanteenissa. Se on iso määrä, ja vaikuttaa osaltaan jonojen purkuun, sanoo Virtomaa.
Hoitotilanteet on pelastanut se, että jo valmiiksi hyvään hygieniatasoon on lisätty uusia varotoimia. Se tarkoittaa toisaalta hoidon hidastumista: käynnit ovat pidempiä ja potilaita ehditään hoitaa vähemmän, sanoo THL:n Ulla Harjunmaa.
Varianttivirusten vuoksi käyttöön otetut FFP-suojaimet tekevät työstä myös raskaampaa. Henkilökunta onkin hammaslääkäriliiton Virtomaan mukaan väsynyttä, sillä raskas suojaus uuvuttaa.
Rokottaminen ei kuitenkaan vielä helpottaisi tilannetta, sillä tällä hetkellä rokotettujen pitää toimia varotoimien suhteen samalla tavoin kuin rokottamattomienkin. Vielä ei nimittäin ole tarpeeksi tietoa siitä, suojaako rokotus kokonaan tartunnalta vai vain oireiselta taudilta.
– Jos ei ole suojautunut, voi mahdollisesti edelleen saada tartunnan ja tartuttaa sitä tietämättään eteenpäin. Rokottaminen ei siis ratkaise tätä ongelmaa ainakaan vielä tässä vaiheessa, painottaa Ulla Harjunmaa THL:stä.
Ohjeistusta tarkennetaan heti, kun luotettavaa tietoa saadaan lisää.
Joillain alueilla hammaslääkärit on jo rokotettu, ja esimerkiksi Essoten alueella Etelä-Savossa rokotteen ovat Virtomaan mukaan saaneet kaikki suun terveyden työntekijät.
– Käytännöt ovat hyvin kirjavia, ja sekin tuo haasteita: tulee asetelma, että kohdellaan eriarvoisesti, sanoo Virtomaa.
Ulla Harjunmaan mukaan suuhygienisteistä ja hammashoitajista monet hoitavat myös koronanäytteenottoa, mikä vaikuttaa rokottamiseen. Sinänsä koko suun terveyden henkilöstön rokottaminen ei ole tämänhetkisen kansallisen ohjeen mukaista.
Jonoja puretaan monilla konsteilla
Suun terveyden jonotilanne vaihtelee sekin, mutta jonot ovat pitkiä varsinkin suurissa kaupungeissa. Niiden synty osattiin toki ennakoida, kun kiireetön hoito ajettiin alas viime keväänä.
Hammaslääkäriliiton Virtomaan mukaan jonoja puretaan eri tavoin: esimerkiksi Oulussa lauantaisin, Vaasassa ja Tampereella ostopalveluna, Helsingissä palvelusetelien avulla.
Keski-Pohjanmaalla ennätyspitkiä jonoja puretaan viikonloppuisin ja myös vuokratyövoimalla. Tilanne on hieman helpottanut syksystä. Pahimmat jonot ovat tällä hetkellä Kokkolan alueella, missä yli 700 potilasta on odottanut kiireetöntä hoitoa yli puoli vuotta.
Lisäksi maakunnassa aiotaan kokeilla palvelusetelin vaikutusta ruuhkan purkuun. Lohjenneen hampaan voi jatkossa käydä paikkauttamassa myös yksityisellä puolella, kun Soite ottaa käyttöön palvelusetelit suun terveydenhuollossa todennäköisesti jo huhtikuussa.
Toistaiseksi palveluseteli ei kuitenkaan käy muuhun kuin lohjenneen hampaan hoidattamiseen. Jos setelin käytöstä saadaan hyviä kokemuksia, sen käyttöä voidaan laajentaa muuhunkin suun terveydenhuoltoon.
Aiheesta voi keskustella 17. maaliskuuta kello 23:een asti