Liikennemäärät vähenivät Suomessa koronavuonna 2020 rajusti.
Koko vuoden osalta määrässä oli vähennystä 14 prosenttia, mutta esimerkiksi huhtikuussa pudotus verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan oli jopa lähemmäs 40 prosenttia.
– Näin valtavia liikennemäärän pudotuksia suhteessa edelliseen vuoteen ei ole nähty kuin viimeksi sota-aikana, luonnehtii liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Tuntuisi luonnolliselta, että muutos näkyisi myös liikennekuolemien määrissä. Mutta ei.
On aina liikaa, jos viitisenkymmentä nuorta ihmistä kuolee maamme liikenteessä vuosittain.
Jaakko Klang
Vuonna 2020 kuolleiden määrä oli 220, kun vuonna 2019 tieliikenteessä kuoli 211 ihmistä. Luvut hämmentävät myös liikenneturvallisuuden asiantuntijoita.
– Oli iso yllätys, miksi kuolonkolarit eivät vähentyneet samassa suhteessa kuin liikennemäärät. Suomessa oli liikennekuolemia asukaslukuun verrattuna kaksi kertaa enemmän kuin naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa, Klang toteaa.
Patoutunutta turhautumista
Mikä Suomen yllättävää ilmiötä selittää? Purkautuiko ratin takana hämmennys, jonka pandemian aiheuttama pysähtyminen sai aikaan?
Yhdeksi syyksi asiantuntijat epäilevät nimenomaan patoutunutta turhautumista – etenkin nuorilla mieskuljettajilla.
– Poliisin ratsioista on tullut tietoa rajuista ajonopeuksista ja piittaamattomasta liikennekäyttäytymisestä, Jaakko Klang kertoo.
Nuorison poikkeuksellinen käytös voi selittyä sillä, että ajanviettotavat muuttuivat koronarajoitusten vuoksi. Paikat, joissa yleensä vietetään aikaa, menivät kiinni. Urheiluharrastuksiakin keskeytettiin.
Jaakko Klang muistuttaa, että toki karuissa luvuissa näkyvät myös Suomen liikenneturvallisuuden aikaisemmat ongelmat.
– 15–24-vuotiaiden osuus on korostunut vakavissa liikenneonnettomuuksissa jo jonkin aikaa. Tässä ikäryhmässä tapahtuu joka viides kuolonkolari, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain noin 11 prosenttia. On aina liikaa, jos viitisenkymmentä nuorta ihmistä kuolee maamme liikenteessä vuosittain.
Liikenneonnettomuuksissa kuolleet
| Suomi | Ruotsi | Norja | Tanska | |
| liikennekuolemia v. 2020 | 220 | 190 | 95 | 155 |
| suhteutettuna väkilukuun | 39,7 | 18,4 | 17,7 | 26,5 |
Lähde: Liikenneturva
Norjalaiset hakivat oppinsa Turun yliopiston psykologian laitokselta
Pelkissä vuoden 2020 liikennetilastoissa riittää ihmeteltävää. Sen lisäksi mietityttää, miksi naapurimaissamme liikennekuolemien määrät ovat muutenkin paremmalla tolalla kuin Suomessa.
– Koko turvallisuustyö on muissa Pohjoismaissa paremmalla tasolla, ja se näkyy myös poikkeusaikojen tilastoissa. Suomella ei ole ollut enää moneen vuoteen valtakunnallista liikenneturvallisuussuunnitelmaa, kritisoi liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang.
Hän nostaa esimerkiksi ajo-opetuksen. B-ajokortin suorittaminen on hänen mielestään hyvä vaihe antaa myös liikennneturvallisuuskasvatusta.
Norjassa ajokorttikoulutus on pitkä prosessi monine pakollisine vaiheineen.
– Norjan koulutuksen onnistumisesta on saatu selvä näyttö, sillä siellä 15–24-vuotiaat eivät erotu kuolonkolaritilastoissa muista ikäluokista, Klang sanoo.
Rivien välistä voi ymmärtää, että Klang ei innostu Suomen ajokoulutuksen päinvastaisesta kehityskulusta. Klang on käynyt tutustumassa Norjan järjestelmään ja vakuuttunut siitä.
– Minulle tuli täytenä yllätyksenä, että norjalaiset ovat soveltaneet ajokoulutukseensa Turun yliopiston psykologian laitoksella kehitettyä pitkäjänteistä, turvallisuusperusteista koulutusta.
Tieto on vähän kuin veistä kääntäisi haavassa. Suomessa on tietotaitoa, mutta se on päätynyt hyödyttämään Norjaa.
– Näinhän se on, mutta aina voimme ottaa opiksi. Mikä toimii muissa Pohjoismaissa, toimii myös Suomessa, sillä yhteiskunta, lainsäädäntö ja liikennejärjestelmäkin ovat suht samanlaisia.
Jaakko Klang mainitsee erikseen promillerajan. Se on Suomessa 0,5, mutta monissa Pohjoismaissa 0,2.
– Onhan tiukempi raja vakava viesti siitä, että alkoholi ja liikenne eivät sovi yhteen.
17-vuotiaiden poikkeusajoluvalla viikonloppukruisailua
Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Varsinais-Suomen ely-keskuksesta kantaa syvää huolta nuorison osuudesta vakavien liikenneonnettomuuksien tilastoissa.
Puhe kääntyy myös ikäpoikkeusluvalla ajokortin saaneisiin 17-vuotiaisiin, joita teillämme on liikkunut vuodesta 2018.
Klang on kuullut poliisilta juuri 17-vuotiaiden ylinopeuksista, piittaamattomuuksista ja liikennesääntöjen rikkomuksista. Hän kaipaa korjauksia poikkeusjärjestelmään.
Ikäpoikkeusluvan tarkoitus on Trafin mukaan ottaa huomioon, jos pitkät etäisyydet tai huonot joukkoliikenneyhteydet ovat esteenä nuoren opiskelulle, töissäkäynnille tai harrastuksille.
– Poikkeuslupa pitää sitoa vain niihin ajoihin, jotka liittyvät opiskeluun, työmatkaan tai harrastukseen. Se ei ole tarkoitettu esimerkiksi ajamiseen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, auto täynnä porukkaa.
Klang kertoo, että joissain maissa on sellaisiakin rajoituksia, että ikäpoikkeusluvalla ajavan autossa ei kenelläkään saa olla alkoholia.
Jaakko Klang on lähestynyt huolensa kanssa myös liikenneministeri Timo Harakkaa.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien liikenneturvallisuustyön ohjausryhmän nimissä hän on vedonnut ministeriin, että ikäpoikkeuslupaan liitettäisiin Suomessakin erityisiä ehtoja.
Ohjausryhmä vetoaa poliisin kenttähavaintoihin ja esittää muun muassa ajoluvan rajaamista vuorokauden ajan mukaan.
Voit ottaa kantaa aiheeseen Yle-tunnuksella. Keskustelu on auki 11.3. klo 23:een asti.
Lue lisää: