Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Maailma on kärvistellyt koronaviruksen kourissa jo yli vuoden, mutta tilastot antavat yhä kaunistellun kuvan pandemian surullisesta saldosta. Koronavirukseen liittyviä kuolemia on selvästi enemmän kuin virallisista ja näennäisen tarkoista luvuista voisi päätellä.
Ääritapaus on Venäjä. Virallisen tilaston mukaan (siirryt toiseen palveluun) Venäjällä on rekisteröity alle 93 000 koronakuolemaa, mutta maassa on kuollut yli 400 000 ihmistä enemmän kuin normaalioloissa.
Yle on selvittänyt koronaan liittyvien kuolemantapausten määrää jutuilla viime toukokuussa ja syyskuussa. Kolmas tilannekatsaus maailman pahimpiin epidemia-alueisiin on vuorossa nyt kun takana on vuosi pandemiaa.
Maailmalla tilastojen ja todellisuuden väliseen juopaan on useita erilaisia syitä. Useimmissa maissa koronatestaus on ollut vähäistä (siirryt toiseen palveluun). Silloin COVID-19-tautiin kuolee myös ihmisiä, joiden tartuntaa ei ole vahvistettu eikä tilastoitu.
Useimmissa maissa ei edes normaalioloissa selvitetä kuolinsyitä kattavasti ja luotettavasti. Pandemian aikana luvut ovat entistäkin hatarammalla pohjalla. Sairaalassa kuolleet ihmiset päätyvät tilastoihin todennäköisemmin kuin kodeissaan kuolleet.
Tilastopuutteet voivat olla myös tahallisia. Joskus viranomaiset haluavat vähätellä pandemian seurauksia. Tutkijoiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) koronakuolemat tilastoidaan tarkoituksella roimasti alakanttiin erityisesti Uzbekistanissa, Kazakstanissa, Valko-Venäjällä, Egyptissä ja Venäjällä.
Koronakuolemien todellista määrää on arvioitu erityisesti mittaamalla ylikuolleisuutta eli sitä, kuinka paljon enemmän ihmisiä pandemian aikana on kuollut verrattuna edeltäviin vuosiin, jolloin kulkutauti ei kiertänyt maailmaa.
Ylikuolleisuuden avulla voidaan myös vertailla epidemian vakavuutta eri maiden välillä (siirryt toiseen palveluun), joskaan monissa kehitysmaissa kuolleisuuden muutoksia ei voi luotettavasti arvioida.
Joka tapauksessa Euroopan maiden tilastot osoittavat koronakuolemien nousseen uudelleen jyrkästi viime vuoden lopulla.
Alla olevasta grafiikasta voit vertailla, miten korkeaksi kuolleisuus on kivunnut muissa maissa Suomeen verrattuna. Tarkastele eri maiden tilastoja lisäämällä tai poistamalla maita taulukosta painamalla eri maiden nimiä.
Vertailuun on valittu maita, joista on saatavissa suhteellisen luotettavaa tilastotietoa.
Pandemian kaikkia vaikutuksia kuolleisuuteen ei vielä tiedetä. Pandemia on vaikuttanut kuolleisuuteen myös epäsuorasti. Esimerkiksi kausi-influenssan takia ja liikenneonnettomuuksissa on saattanut kuolla liikkumisrajoitusten takia normaalia vähemmän ihmisiä.
Vastaavasti muiden sairauksien aiheuttamat kuolemantapaukset voivat lisääntyä, jos sairauksia ei pystytä pandemian oloissa hoitamaan.
Alla olevista taulukoista näet, kuinka paljon kuolleisuus on poikennut normaalista eri maissa.
Taulukoissa perustaso on viiden edellisen vuoden (2014–2019) keskiarvo, johon pandemiavuotta verrataan. Tiedot ovat Oxfordin yliopiston Our World in Data (siirryt toiseen palveluun) -hankkeesta, ja perustuvat Human Mortality Database (siirryt toiseen palveluun) -tutkimushankkeeseen sekä World Mortality Dataset (siirryt toiseen palveluun) -tietokantaan. Useimpien Euroopan maiden osalta taustalla ovat EU:n tilastoviraston Eurostatin tiedot. Viimeisen 1–2 kuukauden tiedot päivittyvät edelleen, joten eri maiden tiedot näytetään korkeintaan helmikuun loppuun.
On myös tutkijoita, joiden väittävät, että erityisesti kehitysmaissa koronarajoitukset olisivat lisänneet kuolleisuutta (siirryt toiseen palveluun) huomattavasti.
Yhteistä tutkijoille on se, että päätelmiä on vaikea tehdä, koska tilastotieto kuolleisuudesta on niin puutteellista.
– On mieletöntä, että vaikka elinaikamme pahinta pandemiaa on kestänyt jo vuoden, meillä ei vieläkään ole tuoretta ja yksityiskohtaista tietoa kuolemista iän ja sukupuolen mukaan, sanoo tutkija Ilya Kashnitsky.
Kashnitsky tutkii ylikuolleisuutta Etelä-Tanskan yliopistossa Odensessa. Hänen mielestään parhaita tietolähteitä ovat yksittäisten tutkijoiden kokoamat tietokannat, erityisesti Ariel Karlinskyn ja Dmitry Kobakin ylläpitämä World Mortality Dataset.
– Olen todella yllättynyt, miksi Maailman terveysjärjestö WHO ja Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC eivät ole saaneet samaa aikaan valtavilla resursseillaan, Kashnitsky harmittelee.
Tutkija: Tilastoista puuttuu ainakin 1,6 miljoonaa koronakuolemaa
Israelilainen tilastotieteilijä Ariel Karlinsky arvioi Ylelle, että maailmassa on koronakuolemia ainakin 60 prosenttia enemmän kuin mitä viralliset tilastot kertovat.
Virallisesti WHO on tilastoinut (siirryt toiseen palveluun) reilut 2,6 miljoonaa kuolemaa. Karlinskyn ja Kobakin arvion mukaan koko maailmassa olisi siis vähintään 4,2 miljoonaa koronavirukseen liittyvää kuolemaa.
Tilastotutkija Oskari Luomala Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:stä pitää tutkijoiden arviota uskottavana. Hän ei kuitenkaan tohtisi esittää kovin tarkkaa lukua kuolleiden määrästä koko maailman mittakaavassa.
Karlinsky työskentelee Kohelet-ajatushautomossa sekä Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa ja Kobak puolestaan Tübingenin yliopistossa Saksassa. Heidän tutkimustaan (siirryt toiseen palveluun) ei ole vielä vertaisarvioitu.
Karlinsky ja Kobak kartoittivat ylikuolleisuutta 77 maassa, ja tutkimuksen tuloksia päivitetään verkossa (siirryt toiseen palveluun) jatkuvasti. Heidän mukaansa väkilukuun suhteutettu ylikuolleisuus on ollut suurinta Perussa ja Boliviassa.
Näissä maissa on siis viime vuonna kuollut poikkeuksellisen paljon ihmisiä, ja se johtuu nimenomaan koronaviruksesta. Kaikissa kehitysmaissa ylikuolleisuus ei kuitenkaan ole erityisen suurta.
THL:n Luomala huomauttaa, että kehitysmaissa väestö on nuorempaa. Niissä kuolleisuus on lisääntynyt vähemmän, vaikka koronavirus olisikin tarttunut suureen osaan väestöstä.
Maailmassa on kuitenkin myös maita, joissa kuolleisuus ei noussut viime vuonna lainkaan. Osa niistä maista, jotka ovat tiukimmin torjuneet koronavirusta – kuten Australia, Uusi-Seelanti ja Mongolia – on onnistunut jopa vähentämään kokonaiskuolleisuutta aiempiin vuosiin verrattuna.
Tässä jutussa keskitytään Euroopan lisäksi niihin maihin, joissa koronakuolemia on ollut erityisen paljon.
EU:ssa kuoli viime vuonna lähes 600 000 ihmistä enemmän kuin yleensä
EU-maissa kuolinsyiden kartoitus on maailman huipputasoa, mutta viime keväänä pandemia ryöpsähti niin nopeasti, ettei kaikkia kuolemia ehditty selvittää.
Euroopan unionissa kuoli vuonna 2020 pandemian aikana 580 000 ihmistä enemmän kuin mitä normaalivuosien perusteella odotettiin. Näin arvioi EU:n tilastovirasto Eurostat (siirryt toiseen palveluun), jonka kokoamat tiedot yltävät viime vuoden maaliskuusta joulukuun loppuun.
Eurostat vertasi viime vuotta neljään edeltävään vuoteen. Mukana vertailussa ovat EU:n jäsenmaat sekä neljä Euroopan vapaakauppajärjestön Eftan jäsenmaata, mutta ei enää Britannia.
Euroopan ylikuolleisuutta on arvioitu myös niin sanotussa Euromomo-hankkeessa (siirryt toiseen palveluun), mutta sen tiedot eivät ole vertailukelpoisia ja ne kattavat vain osan EU-maista.
Hurjat luvut ylikuolleisuudesta eivät yksin kerro, onko koronakuolemia jäänyt EU:ssa tilastoimatta.
Tähän kysymykseen ovat yrittäneet vastata muun muassa The New York Times (siirryt toiseen palveluun) ja The Economist (siirryt toiseen palveluun), jotka ovat verranneet ylikuolleisuutta virallisiin tilastoihin COVID-19-tautiin kuolleista.
The New York Times löysi EU-maista noin 100 000 pandemiaan suoraan tai epäsuorasti liittyvää kuolemantapausta, joita ei ole laskettu virallisiin koronakuolemiin. The Economist arvioi sellaisia kuolemia olevan noin 135 000. Mukaan laskettu ajanjakso vaihteli maittain.
Kumpikin selvitys löysi suurimmat erot Puolasta ja Italiasta, joissa molemmissa kuoli ainakin 30 000 ihmistä enemmän kuin mitä ennusteiden ja virallisten koronatilastojen perusteella olisi odotettu.
Kaikki nämä luvut ovat kuitenkin jo vanhentuneita, sillä tämän vuoden puolella epidemia on jatkunut koko Euroopassa voimakkaana. Koko Euroopan alueella on tilastoitu pandemian alusta lähtien yhteensä noin 860 000 koronavirukseen liittyvää kuolemantapausta.
Jos siihen lisätään aiemmin mainitut noin 100 000–135 000 EU-maiden tilastoista puuttuvaa kuolemaa, puhutaan noin miljoonasta kuolleesta.
On kuitenkin syytä epäillä, että EU:n ulkopuolisten Euroopan maiden tilastoissa on vielä paljon suurempia puutteita. Räikein esimerkki niistä on Venäjä.
Venäjällä vain harva koronakuolema täyttää viralliset kriteerit
Pandemian alussa Venäjä vähätteli koronakuolemien määrää tilastoimalla ne keuhkokuumeeksi. Verkkolehti Meduza (siirryt toiseen palveluun) on kertonut tilastojen manipuloinnista, jota on sen mukaan harjoitettu Venäjällä jo vuosia myös muiden kuolinsyiden osalta.
Pandemian edetessä Venäjällä on kuitenkin saatu julkisuuteen aiempaa realistisempi kuva tilanteesta.
Venäjän tilastokeskus Rosstat kertoi toissa viikolla, että tammikuun loppuun mennessä Venäjällä oli kuollut (siirryt toiseen palveluun) yli 200 000 koronaviruksen saanutta ihmistä. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä Venäjän hallitus ilmoittaa koronakuolemien määräksi.
Pelkästään tammikuussa kuoli Rosstatin mukaan (siirryt toiseen palveluun) yli 37 000 ihmistä, joilla joko oli varmistettu koronatartunta tai joiden kuolinsyyksi epäiltiin COVID-19-tautia. Heistä tosin yli neljännes oli sellaisia, joiden pääasiallisena kuolinsyynä ei pidetty koronavirusta.
Venäjän hallitus ei kuitenkaan raportoi maan tilastokeskuksen lukuja, vaan sillä on oma laskuoppinsa, jonka mukaan koronaviruksen aiheuttamia kuolemia on huomattavasti vähemmän – tällä hetkellä alle 93 000 (siirryt toiseen palveluun).
Hallitus vähättelee tahallaan pandemian laajuutta, sanoo ylikuolleisuuteen perehtynyt tutkija Ilya Kashnitsky.
Hallituksen mukaan sen koronatilastoihin päätyvät vain ne tapaukset, joissa korona on tärkein kuolinsyy. Lisäksi hallitus hankkii tietonsa sairaaloista, kun taas tilastokeskuksen luvut perustuvat väestörekisterin tietoihin. Rekisteritiedot päivittyvät pidemmällä viiveellä, mutta samalla kuolinsyyt on ehditty selvittää paremmin.
Edes Rosstatin koronatilastot eivät kuitenkaan välttämättä anna todellista kuvaa pandemian aiheuttamasta tuhosta Venäjällä. Siihen viittaavat tiedot huomattavan suuresta ylikuolleisuudesta.
Rosstatin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Venäjällä kuoli viime vuonna 324 000 ihmistä enemmän kuin vuonna 2019. Koronavuonna kuolleisuus kasvoi lähes 18 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.
Tästä kuolleisuuden kasvusta Rosstat on pannut koronaviruksen piikkiin puolet ja Venäjän hallitus vain reilun kuudesosan.
Miksi kuolleisuus on Rosstatin tilastoiman koronakuolleisuuden lisäksi kasvanut yli 160 000 ihmisellä, sitä Rosstat ei ole lähtenyt arvioimaan.
Alkuvuoden 2021 korkean kuolleisuuden takia ylikuolleisuuden määrä on vain kasvanut. Moscow Times -lehden (siirryt toiseen palveluun) kokoamien tietojen perusteella se on vuoden kestäneen pandemian ajalta jo yli 400 000.
Yhdysvaltain koronakuolemat on tilastoitu ainakin Meksikoa paremmin
Eniten koronavirukseen liittyviä kuolemia on tilastoitu Yhdysvalloissa, jossa on tähän mennessä laskettu noin 532 000 kuolemantapausta (siirryt toiseen palveluun).
Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC on kuitenkin todennut, että ylikuolleisuus on parempi mittari pandemian todellisen uhriluvun selvittämiseksi.
CDC:n tuoreimman arvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan helmikuusta 2020 lähtien ylikuolleisuutta on kertynyt Yhdysvalloissa noin 578 000 tapausta, jossa tosin voi olla heittoa kymmenisen prosenttia suuntaan tai toiseen.
Yhdysvaltain eteläisessä naapurimaassa Meksikossa kuolleita on virallisen arvion mukaan noin 215 000 (siirryt toiseen palveluun) eli alle puolet Yhdysvaltain määrästä, mutta ylikuolleisuus on paljon suurempaa.
Meksikon viranomaiset ovat laskeneet (siirryt toiseen palveluun), että pelkästään vuoden 2020 aikana maassa kuoli yli 326 000 ihmistä enemmän kuin odotettiin. Kansainvälisen tutkijaryhmän arvio (siirryt toiseen palveluun) on samaa luokkaa. Kuolleisuus nousi 45 prosenttia ennustettua suuremmaksi, mikä on paljon Euroopan maita dramaattisempi muutos.
Viime vuonna kuolleista alle 127 000 ihmisen kerrottiin virallisesti menehtyneen koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Käytännössä pandemiassa siis kuoli suoraan tai epäsuorasti 2,5-kertainen määrä ihmisiä verrattuna virallisesti tilastoituun määrään.
Meksikossa nähtiin epidemian tähän asti pahin huippu tammi-helmikuun vaihteessa, ja siksi myös kuolleiden määrä on noussut alkuvuodesta 2021 voimakkaasti.
Brasiliassa ei vähätellä koronakuolemien määrää
Brasiliassa koronaepidemia laajenee parhaillaan uusien virusmuunnosten siivittämänä, ja myös kuolleiden määrä nousee jyrkästi.
Brasilian terveysministeriön virallisten tietojen mukaan maassa on tähän mennessä todettu yli 278 000 (siirryt toiseen palveluun) koronavirukseen liittyvää kuolemaa.
Se on Yhdysvaltain jälkeen eniten maailmassa. Tällä hetkellä päivittäin raportoitu kuolleiden määrä on maailman korkein.
Vaikeasta epidemiasta huolimatta Brasilian koronatilastointi on paljon tarkempaa kuin useimmissa muissa Latinalaisen Amerikan maissa.
Brasiliassa ei näyttäisi olevan juuri lainkaan sellaista ylikuolleisuutta, joka ei olisi päätynyt koronatilastoihin. Virallinen uhrien määrä on siis hyvin lähellä koronavirusepidemian todellista uhrimäärää.
Virusmuunnokset voivat kääntää koronakuolemat uuteen nousuun
Koko maailman mittakaavassa koronapandemian kuolleisuuden tähänastinen huippukohta nähtiin tammikuun loppupuolella.
Kuolemantapausten lasku on kuitenkin pysähtynyt. Siihen on osaltaan vaikuttanut uusi ja entistä herkemmin leviävä koronaviruksen brittivariantti, joka on nykyisen arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) 30–100 prosenttia viime vuonna kiertäneitä koronavirustyyppejä tappavampi.
Vaikka kuolleiden määrä kääntyisi uuteen nousuun, tutkija Ariel Karlinsky arvioi, että ainakin kehittyneissä maissa testaus ja tilastointi pysyvät jatkossa paremmin koronakuolemien tahdissa kuin pandemian alussa.
Myös tilastotutkija Oskari Luomala on optimistinen, koska testauksen määrä maailmassa on kasvanut ja pandemia tunnetaan aiempaa paremmin.
– Ihan samaa piiloon jäävien kuolemien määrää ei tulla ehkä enää havaitsemaan, Luomala sanoo.
Myös rokotukset auttavat pitämään tartuntoja kurissa. Suhteellinen ero pandemiaan liittyvien tilastoitujen ja todellisten kuolemien saattaisi siis jatkossa supistua.
– En kuitenkaan löisi vetoa sen puolesta, Karlinsky sanoo lopuksi.
Kuuntele:
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan klo 23 asti.