Kokoomus ja vihreät ovat vahvimmin kiinni nuorten äänissä kuntavaaleissa.
Tämä ilmenee valtion nuorisoneuvoston Taloustutkimuksella teettämästä kuntavaalikyselystä, joka tehtiin helmikuussa.
Kolmanneksi suosituin puolue alle kolmekymppisten keskuudessa on kyselyssä perussuomalaiset.
SDP, keskusta ja vasemmistoliitto jäävät näistä kolmesta jälkeen.
Koko kyselyä varten haastateltiin noin 1 500:aa 18–29-vuotiasta nuorta. Kysely tehtiin 9.–23. helmikuuta 2021.
Kuntavaalikannatusosiossa ovat otoksena ne, jotka äänestäisivät kuntavaaleissa ja jotka ilmoittivat kantansa eli noin 1 100 nuorta.
Kysely toteutettiin ennen kuin kuntavaalien siirtymisestä kesäkuulle tiedettiin.
- Lue myös:
Miehet kallellaan eri puolueisiin kuin naiset
Nuorille naisille mieluisimmat ovat vasemmistopuolueet ja vihreät. Kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta taas saavat eniten kannatusta nuorilta miehiltä.
Perussuomalaisten ja vihreiden kannatus eriytyy selvästi sukupuolen ja koulutustaustan mukaan.
Perussuomalaiset on suositumpi miesten ja ammattiin opiskelevien ja ammattikoulutuksen saaneiden keskuudessa.
Vihreät taas ovat ennen kaikkea naisten, yliopistokoulutettujen ja yliopisto-opiskelijoiden puolue.
Korona-ajan virtuaalinen kampanjointi näyttää sopivan nuorille
Korona-ajan virtuaaliset kampanjamuodot näyttävät sopivan nuorille.
Nuoret haluavat tietoa vaaleista ja ehdokkaista ennen kaikkea sosiaalisesta mediasta ja vaalikoneista. Vain harva kaipaa puolueiden ja ehdokkaiden järjestämiä tapahtumia.
Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta katsoo, että kuntavaalien siirtäminen mahdollistaa laajemman keskustelun nuorille tärkeistä aiheista.
– Nyt vaalien agendalle mahtuu monenlaisia asioita, kuten nuorille tärkeitä ympäristö- ja ilmastoteemoja sekä koulutukseen nivoutuvia kysymyksiä, hän sanoo tiedotteessa.
Wass on valtion nuorisoneuvoston tutkimus- ja ennakointijaoston asiantuntijajäsen.
Yli puolet ilmoittaa äänestävänsä varmasti
Nuorista hieman yli puolet (54 %) ilmoittaa äänestävänsä kuntavaaleissa varmasti ja noin kolmannes (32 %) melko varmasti.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen arvioi kuitenkin raportissa, että omaa aktiivisuutta on saatettu arvioida yläkanttiin.
Näin siksi, että edellisissä kuntavaaleissa näiden ikäryhmien äänestysaktiivisuus jäi alle 40 prosentin.
Tärkeimmäksi syyksi sille, miksi ei aio äänestää, nimettiin se, että on vaikea löytää itselle sopivaa ehdokasta.
Alue ja koulutus vaikuttavat äänestysintoon
Alue ja koulutus vaikuttavat äänestämisvarmuuteen. Innokkaimmin äänestämään lähdettäisiin Helsingissä ja Uudellamaalla.
Selvästi useampi ylioppilastutkinnon suorittanut tai sitä parhaillaan suorittava ilmoittaa aikovansa äänestää verrattuna ammattitutkinnon tehneeseen tai sitä parhaillaan tekevään.
– Puolueilla on vielä paljon tekemistä ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten aktivoimisessa vaaliuurnille, sanoo valtion nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Amanda Pasanen tiedotteessa.
* Voit keskustella aiheesta perjantaihin 12. maaliskuuta kello 23 saakka.
Lisää aiheesta: