Suomalaiselta koronarokotehankkeelta uhkaa aika loppua kesken. Ratkaisevia päätöksiä on tehtävä tämän kuun aikana.
Rokotteen kehittäminen on edennyt hyvin ja Suomessa ihmisillä tehtävien kokeiden on määrä käynnistyä alkukesällä.
Kolmen suomalaisprofessorin, Seppo Ylä-Herttualan, Kalle Sakselan ja Kari Alitalon tekemä kehitystyö on siis edennyt pisteeseen, jossa on aika siirtyä laboratorioista käytännön tasolle. Sitä varten he perustivat viime vuoden lopussa Rokote Laboratories -nimisen yhtiön, jonka pitäisi viedä hanke maaliin saakka, valmiiksi tuotteeksi.
Mutta rahat yhtiöltä puuttuvat.
Rokote Laboratories tarvitsee noin kahdeksan miljoonaa euroa lupahakemuksien valmisteluun ja tutkimusten saattamiseksi loppusuoralle. Tämän jälkeen tarvitaan vielä noin 50–60 miljoonaa euroa viimeiseen, kymmenillä tuhansilla ihmisillä tehtävään kokeeseen.
Yhtiön neljäs perustajajäsen, diplomi-insinööri Pasi Kemppainen käy rahoituskeskusteluja kuumeisesti.
Riittääkö virusta kokeita varten?
Rahoituksen saamisella on kiire, sillä ihmisillä tehtävän tutkimuksen järjestäminen käy joka päivä vaikeammaksi.
Kokeen onnistuminen vaatii ympäristön, jossa suuri joukko koehenkilöitä saattavat altistua virukselle. Se käy vaikeammaksi kun koronarokotuksia jaetaan eri puolilla maailmaa kiihtyvällä vauhdilla. Kokeiden järjestäminen vaatii myös ympäristön, jossa on mahdollista toimia järjestäytyneesti.
Helsingin yliopiston virologian professori Saksela arvioi siksi, että aikaa rahoitusratkaisuille on enää joitain viikkoja.
– Jos rahoitusta ei saada lyötyä lukkoon tämän kuun aikana, momentum uhkaa mennä ohi.
– Suomalaista huoltovarmuuden lisäämistä ajatellen olisi tärkeä päästä liikkeelle nyt, kun vielä voidaan toteuttaa kliinisiä kokeita, Saksela korostaa.
Rokoteyhtiö uhkaa laittaa pillit pussiin
Eläinkokeissa lupaavia tuloksia antanut hanke on nyt ratkaisevassa vaiheessa. Jos rahoituksen puuttumisen takia ihmisillä tehtäviä laajoja kokeita ei päästä tekemään ajoissa, suomalaisprofessorien yhtiön osalta "on vaara, että juna on mennyt".
Saksela muistuttaa ikuisesta kilpajuoksusta. Rokotekehitykselle on edelleen tarvetta, sillä virus muuntautuu. Juuri näihin uusiin muotoihin Suomessa kehitettävän, nenäsuihkeena annettavan rokotteen pitäisi tepsiä.
Nyt rokotekehittäjät ovat kuitenkin turhautumisen partaalla: Vaikka koronasta arvioidaan koituvan Suomelle viime ja tänä vuonna jopa kymmenien miljardien eurojen menetykset, ei Rokote Laboratories ole vielä saanut muutaman miljoonan rahoitusta varmistettua. Ainakin toistaiseksi rahan sijasta on tarjottu sympatiaa.
– Toisaalta meistä toivotaan tukea suomalaiselle rokoteteollisuudelle ja jopa valtion huoltovarmuudelle, mutta kun puhutaan rahoituksesta sanotaan, että on aivan mahdotonta sijoittaa tarvittavia summia yhtiöön joka on aivan untuvikko, Kalle Saksela pohtii.
Lintilä: Rahoituskokonaisuus valmisteilla, mutta ei tukea vain yhdelle yhtiölle
Saksela uskoo, että sijoittajia saadaan mukaan, jos valtio on tukena.
– Lähes kahdeksan miljoonan euron verran on kyllä jo kiinnostusta, mutta kiinnostuksen muuttuminen rahaksi vaatii varmuuden, että rahoitusta löytyy myös faasi kolmoseen.
Käytännössä se tarkoittaa, että valtiolta pitäisi saada jonkilainen sitoumus, että kallis, viimeinen testivaihe voidaan varmistaa.
Yritysten tukikysymykset kuuluvat hallituksessa erityisesti elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.).
Yle ei tavoittanut Lintilää päivällä, mutta hän vastasi sähköpostilla kysymyksiin illalla. Vaikka ministeri ei innostu yhden yrityksen tukemisesta, hän korostaa, että yleisesemmin rokotekehittämistä halutaan tukea tulevien pandemioiden varalta.
– Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on valmisteltu rokotekehittämisen rahoituskokonaisuutta Suomelle. Tämän tarkoitus on mahdollistaa kansallisen rokotekehittämisen rahoitus ja rokoteinfran kehittäminen laajemmin, kuin pelkästään yhtä yritystä koskien, Lintilä kirjoittaa.
Hän myös muistuttaa, että valtio ei voi vastata tutkimusvaiheen rahoituksesta yksin.
Lintilä oli vieraana keskiviikkoillan A-studiossa, jossa käsiteltiin myös suomalaisen rokotehankkeen rahoittamista. Lintila sanoi A-studiossa, että valtio voi lähteä rahoittamaan suomalaista koronarokotevalmistajaa. Ministeri ei maininnut konkreettisia rahasummia, mutta lupasi edistää asiaa nostamalla sen hallituksen työpöydälle.
– Me olemme käyneet keskustelua hallituksessa ja olen käynyt paikalla Kuopiossa. Oma käsitykseni on, että yksityistä rahaa on kyllä saatavilla heille. Sitä kautta valtiolla on mahdollista lähteä mukaan. Meillä on valmiutta rahoitukseen. Tämä nousee hallituksen pöydälle pian, Lintilä lupasi keskiviikkoiltana A-studiossa.
Lintilä ottaisi rokotteet mukaan myös kansalliseen huoltovarmuustrategiaan.
– Tämä hanke on keihäänkärki. Meillä on kansallinen rokotevalmistus lopetettu vuonna 2003. Rokote ei ehdi tähän akuuttiin tilanteeseen, mutta todennäköisesti näitä tilanteita tulee uudemman kerran. Tämä olisi huoltovarmuuden kannalta äärettömän tärkeää. Itse mielelläni näkisin tämän toteutuvan, Lintilä sanoi A-studiossa.
Saksela pohtii, voisiko valtio tukea hanketta esimerkiksi sitoutumalla rokotusten ennakkotilaajaksi. Tähän Lintilä ei vastaa, vaan ohjaa naapuriin, sosiaali- ja terveysministeriöön, joka vastaa rokotehankinnoista.
Vankan rahoittajan mukana oleminen loisi uskoa myös kansainvälisiin pääomasijoittajiin, Saksela päättelee.
Rahoittajista tulisi siis myös yhtiön omistajia. Se kaventaisi neljän perustajaosakkaan omistusosuutta, joka on nyt kullakin 20 prosenttia. Muina omistajina ovat tällä hetkellä vastikään mukaan tulleet Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, molemmat kymmenen prosentin osuudella.
Lääkevalmistaja jäi ilman koronatukea
Mutta mutkia riittää, ennen kuin suomalainen rokote on pakattu ja valmis suihkautettavaksi potilaan nenään.
Kolmen vaiheen ihmiskokeiden jälkeen, pitää vielä löytää tuotantolinja, jossa rokote lopulta valmistetaan ja pakataan.
Kuopiossa, Itä-Suomen yliopiston tiloissa toimiva geenilääkkeitä valmistava Finvector olisi Sakselan mukaan valmis tuotannon aloittamiseen.
Ylä-Herttualan perustama yhtiö on myös Rokote Laboratoriesin "strateginen kumppani", joka Sakselan mukaan tarkoittaa käytännössä sitä, että sen tuotannosta löytyisi tilaa suomalaisrokotteelle.
Miljoonien rokoteannosten valmistaminen vaatisi tuotantolinjan laajentamista, mutta ei suur-remonttia. Tämäkin vaatisi rahoitusta.
Finvector haki Business Finlandin koronakriisin tukirahaa rokotetuotannon valmisteluun. Se jäi ilman tukia, koska sillä ei ole osoittaa tappioita tai menetettyjä myyntituloja, kuten vaikkapa ravintoloilla.
Finvectorin tuotanto on Sakselan mukaan laadultaan Euroopan huippua, jota ei voi edes verrata esimerkiksi belgialaiseen Novasep-tuotantolaitokseen. Astra-Zenecan käyttämällä laitoksella oli vuodenvaihteessa tuotantovaikeuksia, jotka heijastuivat myös Suomen tilaamien rokotusannosten viivästymiseen.
Patentti ei välttämätön
Rahoituksen saamista vaikeuttaa se, että tutkimustyötä on tehty Suomessa tekijänoikeusvapaalla periaatteella. Sen patentoiminen on mahdotonta, mikä on omiaan vähentämään sijoittajien mielenkiintoa.
Saksela kuitenkin vakuuttaa, että patenttien puuttuminen ei vie taloudellisen kannattavuuden pohjaa.
– Patenttivapauden päälle kasautuu paljon meidän omia keksintöjä. Valmiille rokotteelle saatava myyntilupa Eurooppaan on se tärkein lisensoitava IPR (aineeton omaisuus), Saksela selvittää.
Lisätty 10.3. klo 19:11 elinkeinoministeri Mika Lintilän kommentit.
Lisätty 10.3. klo 22:29 elinkeinoministeri Mika Lintilän kommentit Ylen A-studiosta.