Perustuslakivaliokunta ei näe esteitä valmiuslain pykälien käytölle. Tänään keskiviikkona antamissaan mietinnöissä valiokunta jätti voimaan hallituksen viime viikolla antamat valmiuslain käyttöönottoasetukset.
Samalla valiokunta vahvisti mietinnöllään, että Suomessa vallitsee poikkeusolot.
Valmiuslain käyttöön otettavista pykälistä kaksi koskee sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä valtionhallinnon viestintää ja toimivaltuuksia.
Valtuuksia voidaan valiokunnan mukaan kuitenkin soveltaa vain manner-Suomessa, ei Ahvenanmaalla, ja niiden soveltaminen Ahvenmaalla kumotaan.
Hallitus ilmoitti viime viikolla ottavansa käyttöön neljä valmiuslain kohtaa. Se tapahtuu käyttöönottoasetuksilla, jotka eduskunnan pitää hyväksyä.
Terveydenhoidon turvaaminen on "erittäin painava peruste"
Käyttöön otettavat terveydenhoitoa koskevat pykälät 86 ja 88 olivat käytössä myös viime keväänä. Perusoikeuksien ja niiden tilapäisen rajoittamisen näkökulmasta ne menivät valiokunnassa läpi pitkälti viime vuodelta vakiintuneilla urilla.
Pykälässä 86 annetaan valtuudet keskittää ja siirtää sairaanhoitoa tai potilaita paikkakunnalta toiselle, tai esimerkiksi ohjata henkilökuntaa töihin yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä.
Pykälä 88 antaa oikeuden lykätä potilaiden kiireetöntä hoitoa eli puolen vuoden hoitotakuuta kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden teho- ja leikkaussalikapasiteetin lisäämiseksi.
Terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttäminen pandemian aikana on perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta erittäin painava peruste, valiokunta perustelee mietinnössään (siirryt toiseen palveluun).
Eduskunnan suuri sali käsittelee asetukset torstaina, ja myös valtuuksien on tarkoitus tulla torstaina voimaan.
Jos valmiuslakeja todella käytetään, pitää niiden käytön välttämättömyyttä punnita vielä kerran.
Sosiaali- ja terveysministeriö antaa soveltamisasetuksen, jossa määritellään täsmällisesti, mitä niillä tehdään.
Ylen tietojen mukaan järjestyksessä ensimmäisenä on hoitotakuun siirtäminen. Kiireettömän hoidon lykkäyksiä on näköpiirissä pahimmilla epidemia-alueille, kuten Helsingin ja Uudenmaan alueella ensi viikolla.
Viestintäpykälä ensi kertaa käytössä – onko välttämätön?
Kaksi muuta käyttöön otettavaa valmiutta olivat ensi kertaa perustuslakivaliokunnan punnittavina.
Pykälä 106 keskittää valtionhallinnon, kuten ministeriöiden, THL:n tai Huoltovarmuuskeskuksen viestintää. Pykälä 107 keskittää valtionhallinnon työnjakoa valtioneuvostolle.
Valiokunta jätti myös ne voimaan Ahvenmaata lukuunottamatta.
Muuten valiokunta antoi hallitukselle puhtaat paperit mutta kiinnitti huomiota siihen, että viestinnän keskittämisen pitää koskea vain koronapandemiaa.
Se myös huomautti päällekkäisyydestä: valtioneuvostolla on jo nyt valtioneuvoston ohjesäännön takaama velvoite yhtenäistää viestintää.
Myös viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kanslialle eli käytännössä pääministerille rajoittaa valiokunnan mukaan "merkittävästi eri ministeriöiden ja valtion hallintoviranomaisten mahdollisuutta itsenäiseen viestintään".
Osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista toteaa Ylelle, että viestinnän yhteensovittamispykälä on hengeltään enemmän sotatilan kuin tartuntataudin ajan valmiuslainsäädäntöä, joka nyt on käytössä.
Sama pätee toimivaltuuksia valtioneuvoston kanslialle keskittävään pykälä 107:een.
Sen käyttöön ottoa hallitus perustelee muun muassa viime kevään epäselvyyksillä, kuten sillä, kenellä oli vastuu Helsinki-Vantaan lentoasemalle saapuvien matkustajien ohjeistamisessa.
Valiokunnan mukaan pykälästä ei kuitenkaan olisi apua tämäntyyppisten tilanteiden ratkaisemiseen, koska myös kunnalla on niissä päätösvaltaa.
"Asetuksessa tarkoitettu toimivalta rajoittuu kuitenkin erimielisyyksien ratkaisemiseen valtion hallinnonalojen välillä, eikä sillä voida ratkaista tällaisia tilanteita. Lentoasemaa koskevassa esimerkissä oli kysymys osin myös kunnan toimivallasta."
"Myöskään kuntaa ei valmiuslain 107 §:ssä säädetyn toimivallan nojalla voida velvoittaa ryhtymään toimenpiteisiin, eikä kunnalle voida tämän toimivallan nojalla asettaa uusia tehtäviä."
Valmiuslainsäädäntö yskii
Ylelle arvioidaan, että valmiuslaki (siirryt toiseen palveluun) joutui taas testiin. Se on kirjoitettu tilanteessa, jossa mieleen ei ole tullut, että lakia saatetaan tarvita tartuntatautien uhkan torjumiseen.
Esimerkiksi oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi jo viime keväänä, että koronakriisi paljasti valmiuslainsäädännön valuvikoja.
Esimerkiksi kuntien viestintää voidaan ohjata, ja valtionhallinnon viestejä sensuroida valmiuslain pykälä 106:n perusteella vain, jos poikkeusolot on julistettu sodan tai siihen verrattavan uhkan eli poikkeusolojen 1 ja 2 perusteella.
Pandemia taas on poikkeusolojen peruste 5.
Toisaalta viime keväänä Uusimaa suljettiin valmiuslain pykälä 118:n perusteella. Hankalasti leviävän tartuntatautiepidemian torjumisen sijaan pykälä voisi soveltua paremmin muun muassa väestön suojeluun ydinonnettomuudessa. Tuolloin olisi perusteltua estää liikkuminen tarkasti määriteltävissä olevilla alueilla, johon laskeuma kantaa.