Korona-aika pusertaa elämänpiiriä yhä voimakkaammin kodin seinien sisäpuolelle, ja sillä on vaikutuksensa myös monen ihmisen alkoholinkäyttöön.
Toisilla kulutus on vähentynyt, ja toiset juovat entistä enemmän, kuvaa A-klinikka Oy:n lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki.
– Taustalla on monia asioita. On yleistä huolta ja pahoinvointia. On myös etätöissä olevia, joiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Se on saattanut lipsahtaa ongelmakäytön puolelle, kun työpaikalle ei tarvitse mennä ja sosiaalinen ympäristö ei rajoita juomista samalla tavalla kuin aiemmin.
Ongelmissa jo valmiiksi olevien ongelmat ovat Simojoen mukaan korona-aikana syventyneet entisestään.
Etätyö voi hämärtää rajoja
Toimistonsa kotiin siirtäneellä tavallisella konttorityöläisellä ajankäytön rajat hämärtyvät helposti, kun kotona ollaan koko ajan, pohtii Jyväskylän kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden palveluesimies Tarja Lappi.
Alkoholi voi huomaamatta vallata elämässä uutta alaa, kun päälle painaa vielä korona-arjen puuduttava harmaus: kaikki paikat ovat kiinni ja ihmisiä ei saisi tavata.
– Kotona yritetään sitä korona-ajan tylsyyttä poistaa. Moneen asiaan on aikaa enemmän, ja päihteitäkin käytetään ehkä enemmän, Lappi sanoo.
Koronaepidemia ja siihen liittyvät rajoitukset ovat monella elämänalueella koetelleet eniten niitä, joiden lähtökohdat ovat olleet tavalla tai toisella huterat: vanhuksia, yksinäisiä, koululaisia, joilla on oppimisessa haasteita.
Alkoholinkäyttökin voi kärjistyä koronaoloissa helpommin, jos se on sävyttänyt arkea myös normaalioloissa.
– Kyllä minun valistunut arvaukseni on, että tämä rupeaa näkymään myös hoitoonohjauksissa, Lappi sanoo.
"Ongelmia on, ja osalla ne ovat kärjistyneet"
Saattaa siis osoittautua, että päihdeongelmien kärjistyminen on muun hoitovelan ohella yksi korona-ajan lieveilmiöistä. Erityisen huolissaan Lappi on perheistä, joissa on päihdeongelmia ja lapset eivät etäopetusjaksojen aikana pääse kouluun.
Poliisi onkin toistuvasti kertonut kotihälytysten lisääntymisestä. Poliisihallituksen tilastojen mukaan kotihälytysten määrä nousi koronavuonna 2020 neljänneksen vuoteen 2019 verrattuna.
Eniten kasvua oli häiritsevästä metelistä ja häiriökäyttäytymisestä tehdyissä hälytyksissä. Taustalla oli erityisesti lisääntynyt alkoholin käyttö.
Tarja Lapin tavoin myös Kaarlo Simojoki ennakoi, että päihdepalveluiden kysyntä lähtee selvään kasvuun, kunhan koronaoloista joskus palataan normaaliin päiväjärjestykseen.
– Kaikki merkit viittaavat siihen, että ongelmia on ja osalla ongelmat ovat kärjistyneet vakaviksi. Toivon, että satsauksen tarve päihdepalveluihin ymmärrettäisiin, Simojoki sanoo