Lotta Kemppisen, Ella Junnilan ja Kristian Pullin EM-hallimitalit nostivat nuoret yleisurheilijat suomalaisen urheilukansan puheisiin. Menestys on monille sukupolville täysin uusi asia.
– Monille nykyurheilijoille ja yleisurheilun seuraajillekin tällainen menestys on uutta. Ei olla eletty 70-, 80-, eikä edes 90-lukua ja nähty yleisurheilun vahvoja vuosikymmeniä. Nyt kun menestystä tulee, uskottavuus nuorelle urheilijalle on aivan toisenlainen. Nyt jo on aistittavissa se, että suomalainen urheilija uskoo siihen, että voi menestyä, pohtii Suomen urheiluliiton valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni.
Suomalaiset ovat perinteisesti menestyneet heittolajeissa, mutta nyt myös hyppy- ja juoksulajeissa menee lujaa. Suomella on naisaitajuoksijoiden lisäksi laajalla rintamalla mahdollisuus menestyä.
– Meillä on lajiryhmittäin kärkiurheilijoita, jotka ovat kehittyneet. Se on paluuta menestysnäkymän osalta parikymmentä vuotta taaksepäin. Meillä on kansainvälisen tason urheilijoita ja arvokisamitaleja tähtääviä ja sinne pystyviä monessa lajissa, sanoo Finni.
Naisten esiinmarssi
Finni sanoo, että niin nuorten maajoukkueessa kuin aikuisissa joukkue koostuu entistä enemmän naisurheilijoista ja menestystäkin on nähty. Muut lajit kilpailevat poikien ajasta.
Yleisurheilu on ollut houkutteleva tytöille, ehkä jopa houkuttelevampi kuin pojille.
Jarkko Finni, Suomen urheiluliiton valmennuksen ja koulutuksen johtaja
– Nyt on lahjakkaitten urheilijoiden kaarti esillä ja erityisesti erittäin potentiaalisten naisurheilijoiden kaarti. Se on silmiinpistävää, mutta ei yllätä, sanoo Finni ja jatkaa:
– Tyttöjen harrastajamäärät ovat isompia. Yleisurheilu on ollut houkutteleva tytöille, ehkä jopa houkuttelevampi kuin pojille. Pojilla on ehkä muitakin vaihtoehtoja.
Kun harrastajia on runsaasti mukaan mahtuu erityislahjakkuuksia, jota huippu-urheilu vaatii. Finnin mukaan naisten puolella nähdäänkin nyt huippuponnistajia ja nopeita tai erityiskestäviä urheilijoita.
Urheilijat ovat hyvissä käsissä
Urheilijan lahjakkuus ja motivaatio tekevät kärkiurheilijoita. Henkilökohtainen valmennus on yksilötasolla tärkeää, mutta yhteistyö ja tiimi merkkaavat myös. Finnin mukaan aiemminkin urheilijan ja valmentajan suhde oli tiivis, mutta apua ei ollut tarjolla.
– Olemme hyvällä valmennuksella pystyneet valmentamaan nyt esiinnousseita naisia. Niin sanotun huippuvaiheen valmennus on kehittynyt. Olen ollut pitkään huolissani siitä, että meillä on valmennusoppi hyvin miesmäistä. Valmennusopin sisältö on muodostunut paljon miehille sopivista malleista. Naiset reagoivat harjoitteluun eri tavalla ja tarvitsevat omanlaistaan valmennusta niin fyysisellä kuin psyykkisellä tasolla.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan moni asia on mennyt suomalaisessa yleisurheilussa eteenpäin, kaikki mainitsevat, miten yhteistyö on parantunut. Urheiluseurat ja huippu-urheiluyksikön akatemiajärjestelmä liiton kanssa tekevät töitä samaan suuntaan. Tämän vahvistaa myös entinen pikajuoksija, nykyinen valmentaja ja Suomen ruotsinkielisen urheiluliiton urheilupäällikkö Petra Stenman sekä valmentaja Atte Pettinen, joka nähtiin muun muassa aikoinaan Markus Pöyhösen ja Oskari Mörön taustalla.
– Haetaan tietoa ja keskustellaan ja haetaan yhteistyötä tietoisesti. Tämä on sellainen uusi piirre ja muuttunut ilmapiiri, Stenman pohtii.
Moni valmentaja tekee Suomessa valmennustyötä omien töidensä ohessa. Siksi on tärkeää, että joku valmentaja tekee valmennusta pääsääntöisesti. Stenmanin mukaan on esimerkiksi tärkeää, että maajoukkueessa on vastuuvalmentajat eri lajeilla. Maajoukkuereissussa on myös mukana psykologi Marja Kokkonen, joka tukee urheilijaa. Tätä komppaa myös Jarkko Finni, joka kiittelee, että Kokkosen myötä psyykkinen puoli on otettu huomioon entistä paremmin.
Atte Pettinen on puolestaan nähnyt läheltä esimerkiksi Lotta Kemppisen tekemistä pienestä saakka. Kemppisellä on taustallaan paha loukkaantumiskierre, mutta nyt vaikeudet on selätetty. Pettisen mukaan pitkäaikainen valmennussuhde on avain menestykseen.
Meillä on ollut aikojen saatossa nuoria arvokisamitalisteja, joista ei olla saatu aikuisten sarjaan menestyjiä.
Atte Pettinen, valmentaja
– Kyse on erittäin lahjakkaasta yksilöstä. Mervi (Brandenburg) valmentajana on käyttänyt muita asiantuntijoita hyväkseen, niin kuin valmennussuhteet sallii sen ja kannattaakin käyttää. Meillä on ollut aikojen saatossa nuoria arvokisamitalisteja, joista ei olla saatu aikuisten sarjaan menestyjiä. Toivon todella, että on opittu niistä asioista, Pettinen toteaa.
Idolit ovat tärkeitä
Sosiaalinen media tuo urheiluidolit nuorten lähelle ja arkipäivään. Esikuvallisuus on läsnä enemmän kuin aiemmin. Tätä vahvistavat Finni sekä Pettinen. Kumpikin mainitsee esimerkiksi aitajuoksijat, jotka ovat osanneet brändätä itsensä. Nyt EM-kisamenestys lisää näkyvyyttä.
Jos katsotaan sosiaalisessa mediassa seuraajien määrää, niin naisyleisurheilijat ovat aivan ylivoimaisia siinä.
Jarkko Finni
– Jos katsotaan sosiaalisessa mediassa seuraajien määrää, niin naisyleisurheilijat ovat aivan ylivoimaisia siinä. Esikuvallisuus merkkaa varsinkin nuoruusvaiheessa tosi paljon, milloin tehdään päätös lähdetäänkö tavoittelemaan kilpaurheilusuuntaa ja jatkuuko ylipäänsä harrastus, Finni sanoo.
– Kun Annimari Korte 30-vuotiaana ponkaisee kansainväliselle tasolle, hän on esikuva hyvin monelle nuorelle naiselle. Minulle on moni tullut sanomaan, että tuolla on minun esikuvani, jos Annimari on ollut jossain harjoittelemassa. Näitä esikuvia pitää löytyä ja miespuolisia eri toten, sanoo Pettinen, joka valmensi Kortetta vuosina 2012–2014.
Mitä voimme odottaa jatkossa?
Kun mennään pikajuoksuun, maailmanlaajuinen taso ja kilpailu kovenee. Menestys on mahdollista esimerkiksi korkeuden Ella Junnilan tai pituuden Kristian Pullin kohdalla, jos kaikki loksahtaa kohdalleen.
– Euroopalla on vahva rooli hyppylajeissa. Otetaan esimerkiksi pronssia napannut Kristian Pulli. Hallituloksella hän olisi yhtä lailla ollut mitalin syrjässä kiinni halli-MM-kisoissa. Jos siihen ottaa hyvän olosuhteen ulkoradoilla mukaan, tuon tasoiseen suoritukseen voidaan lisätä kymmenen kaksikymmentä senttiä lisää, jolloin taistellaan myös olympiamitalista, miettii Jarkko Finni.
Finnin mukaan seuraava iso tavoite on yleisurheilun EM-kisoissa 2022. Aitureiden ja hyppylajien lisäksi ulkoradoilla Suomella on menestymahdollisuuksia moukarissa, keihäässä ja kävelyssäkin. Uusi menestyssukupolvi muhii ja toisten menestys ruokkii muita.
Kemppisen lisäksi Atte Pettinen odottaa tulevaisuudessa paljon esimerkiksi Silja Kososelta, joka rikkoi Suomen ennätyksen lumisateessa maaliskuun alussa.
Lue myös:
SUL:n kelkka kääntyi: yleisurheilun tuoreille EM-mitalisteille maksetaan sittenkin bonukset