TALLINNA "Viron ilmaantuvuusluku Euroopan pienin“ virolaisessa mediassa iloittiin (siirryt toiseen palveluun) vielä lokakuun lopussa. Neljässä kuukaudessa kaikki muuttui. Kuinka näin pääsi käymään, moni ihmettelee.
Tässä neljä mahdollista syytä Viron koronakriisiin.
1. Hallituksen poukkoilu rajoitusten ja avoimuuden välillä
Viron hallitukset ovat viime keväänä julistetun poikkeustilan päätyttyä yrittäneet välttää laajoja ja tiukkoja rajoituksia. Hallitusta korona-asioissa neuvonut asiantuntijaneuvosto ei ole sekään aina ollut yksimielinen tarvittavista toimista.
Niinpä rajoitusten sijaan oli viime syksynä tarjolla lähinnä suosituksia ja ristiriitaista toimintaa. Vain alkoholin tarjoiluun tuli tiukennus syyskuun lopussa: se piti lopettaa puolilta öin.
Virolaisperheitä neuvottiin koulujen syysloman alla lomailemaan kotimaassa, mutta samalla hallitus kuitenkin helpotti matkustamista ulkomaille ja vapautti lokakuussa useimmista Euroopan maista saapuvat matkustajat omaehtoisesta karanteenista.
Vaikka varmistettujen tartuntojen määrä lähti lokakuun lopussa selvään nousuun, tiukkojen rajoitusten sijaan yritettiin vedota kansalaisten omaan harkintakykyyn. Silloisen pääministerin Jüri Rataksen mukaan hallitus aikoi vielä marraskuun lopussakin pitää Viron mahdollisimman avoimena (siirryt toiseen palveluun).
Ensimmäisistä kunnon rajoituksista päätettiin vasta joulukuun puolivälissä, jolloin viruksen pahiten koettelemaan Itä-Virun maakuntaan julistettiin sulku ja virolaiskoulut pakotettiin aloittamaan aikaistettu joululoma.
Vuodenvaihteen alla Tallinnaan ja sitä ympäröivään Harjun maakuntaan julistettiin samanlainen sulku, mutta se purettiin osittain jo tammikuun aikana, kun kouluissa alkoi lähiopetus.
Virkaan astunut uusi hallitus päätti helmikuun alussa yhtenäistää (siirryt toiseen palveluun) rajoituksia eri maakuntien välillä, mikä käytännössä tarkoitti lievennyksiä pahimpien korona-alueiden rajoituksiin.
Muutaman viikon kuluttua rajoituksia taas tiukennettiin, kunnes pääministeri Kaja Kallas julisti maanantaina maahan täyden sulkutilan. Se astui voimaan eilen torstaina.
2. Virallisen Viron ristiriitaiset viestit
Kuluneen koronavuoden aikana viestit siitä, mikä on tärkeintä koronan vastaisessa taistelussa, ovat muuttuneet Virossa paljon.
Vuosi sitten koronaepidemian alettua korostettiin paljon käsienpesua ja turvavälejä. Maskien käyttöä väheksyttiin pitkään. Oikeuskanslerin virastosta viestittiin vielä viime syyskuussa (siirryt toiseen palveluun), että "ei ole kovin vahvoja todisteita siitä, että maskipakko olisi estänyt viruksen äkillistä leviämistä“.
Presidentti Kersti Kaljulaidin esimerkkikään ei ole ollut itsekuriin kehottava. Vaikka viime vuoden lopulla oli jo voimassa Viron ulkoministeriön tiukka kehotus matkustaa ulkomaille vain välttämättömistä syistä, presidentti kävi hiihtolomalla Sveitsissä (siirryt toiseen palveluun).
3. Kansalaisten haluttomuus noudattaa vapaaehtoisia ohjeita
Vuosi sitten maaliskuussa koronavirus oli uusi ja pelottava tartuntatauti. Viroon julistettu poikkeustila puolestaan oli järeä toimi, jolla koko yhteiskunta vaipui horrokseen.
Sitä seurannut loppukevät ja kesä toivat kuitenkin virolaisille sittemmin vääräksi osoittautuneen turvallisuuden tunteen. Viime elokuussa vain kolmannes virolaisista (siirryt toiseen palveluun) ajatteli, että epidemian uusi aalto olisi mahdollinen. Heinäkuussa näin ajatteli vieläkin harvempi, 17 prosenttia virolaisista.
Syksy saapui opiskelijajuhlineen eivätkä monet virolaisista välittäneet varoituksista ja maski- tai matkustussuosituksista, vaikka tilanne ympärillä paheni kaiken aikaa.
Suomalaisia enemmän sääntöjen taivutteluun tottuneet virolaiset käyttäytyivät psykologi Andero Uusbergin mukaan kuin lapset, jotka yrittävät rikkoa aikuisten asettamia rajoja.
Oma roolinsa oli myös Suomea yleisemmällä kyläilyperinteellä ja venäjänkielisen väestön suhtautumisella.
Turu-uuringute AS:n tekemän mielipidetutkimuksen mukaan virolaiset ja vironvenäläiset kokevat koronaviruksen uhkan hyvin eri tavalla.
Vaikka helmikuun lopussa koronaviruksen ilmaantuvuusluku oli jo lähellä tuhatta ja sairaaloiden koronapaikat olivat täyttymässä, ei-vironkielisestä väestönosasta vain 58 prosenttia piti tilannetta erittäin vakavana (siirryt toiseen palveluun).
Vironkielisistä tätä mieltä oli 82 prosenttia.
4. Olosuhteet
Viron bruttokansantuote asukasta kohti on 73 prosenttia Suomen vastaavasta eikä varallisuus jakaudu (siirryt toiseen palveluun) kovin tasaisesti.
Siispä maassa on paljon matalapalkka-aloilla työskenteleviä ihmisiä, jotka eivät pysty tekemään etätöitä koronaepidemiankaan aikana.
Pienet tulot vaikuttavat myös asumisen ahtauteen ja muihin viruksen leviämisen kannalta otollisiin olosuhteisiin.
Lue lisää:
Viroonkin tulee voimaan koko maan kattava sulkutila, koulut etäopetukseen ja kaupat kiinni