92-vuotias kauppaneuvos, Arvo Suutari oli mukana 1950-luvulla professori Viljo Puustjärven vetämässä kokeilussa, jossa selvitettiin turpeen mahdollisuuksia kasvihuoneviljelyssä kasvien kasvualustana.
Kokeilu tehtiin Suutarin kasvihuoneella Valkealassa, nykyisessä Kouvolassa.
– Se osoittautui aivan erinomaiseksi kasvualustaksi, Suutari muistelee kokeilun tuloksia.
Suomen soilta löydettiin näin uusi raaka-aine, kasvuturve, jota alettiin käyttää laajasti kasvihuoneilla. Siinä oli valmiiksi ravinteita, se imi hyvin vettä, eikä siinä ei ollut bakteereja.
Suomen kokemukset herättivät kiinnostusta myös maailmalla ja kasvuturpeesta leivottiin suomalainen vientituote. Nykyäänkin kasvuturvetta viedään Suomesta vajaa 100 000 kuutiota vuodessa.
Tuotanto Suomessa romahtaa
Tilanne on nyt nopeasti muuttumassa ja kasvuturpeen tuotanto uhkaa romahtaa Suomessa muun turvetuotannon mukana. Turvetuotantoa ollaan ajamassa nopeasti alas verotuksen ja päästöoikeuksien hintojen avulla.
Näin halutaan eroon turpeen polton hiilidioksidipäästöistä.
Suomen bioenergiayhdistyksen äskettäin julkaiseman jäsenkyselyn mukaan energiaturpeen tuotanto vähenee vuoteen 2025 mennessä noin 80 prosenttia nykyisestä.
Tämä merkitsee, että tuotantomäärä laskee viime vuoden 6,5 miljoonasta tonnista 1,5 miljoonaan tonniin vuonna 2025.
Puutarhurit: ei korvaajaa
Kauppapuutarhaliitossa ollaan erittäin huolestuneita kasvuturpeen saatavuudesta ja hinnasta tulevaisuudessa. Yhdistyksen mukaan yli 60 prosenttia Suomen kasvihuoneista käyttää kasvuturvetta.
Puutarhureille kyse on selviytymisestä.
– Sillä on aivan äärettömän suuri merkitys. Meillä ei ole tällä hetkellä muuta kasvualustaa, jota Suomen puutarhoille pystyttäisiin toimittamaan, Luumäellä toimivan Kukkamaa ja pajupaja kasvihuoneyrityksen yrittäjä Christa Hirvikallio kertoo.
Kasvihuoneyrittäjien mukaan kasvuturpeen poistuminen markkinoilta tai hinnankorotus uhkaavat koko kasvihuone-alaa.
– Jäsenkyselymme perusteella jopa 90 prosenttia meidän jäsenistämme lopettaa viljelyn, jos kasvuturvetta ei saada, Kauppapuutarhaliitto ry:n toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen kertoo.
Vaihtoehtoja etsitään
Vaihtoehtojen etsintä kasvuturpeelle on käynnissä. Kasvihuoneyrittäjien mukaan yhtä hyvällä hinta-laatusuhteella toimivaa kasvualustaa ei ole kuitenkaan ainakaan vielä löydetty.
Kasvuturpeen korvaajaksi on kokeiltu kivivillaa, rahkasammalta ja jopa järviruokoa. Kasvihuoneyrittäjien mukaan ne toimivat joiltain osin, mutta eivät pysty täysin korvaamaan kasvuturvetta.
– Se ei ole niin yksinkertaista, että pistetään vaan jotain pottiin ja siinä kasvaa, Christa Hirvikallio selittää.
Hinta nousee joka tapauksessa
Energiaturpeen tuotannon alasajo romahduttaa myös kasvuturpeen tuotannon, koska niitä tuotetaan samoilla turvesoilla. Kuivike- ja kasvuturve otetaan turvesoiden vähemmän maatuneesta pintakerroksesta. Alempana oleva energiaturve menee polttoon.
Yleensä turvesuosta noin yksi kolmasosa on kuivike- ja kasvuturvetta ja kaksi kolmasosaa energiaturvetta. Niiden yhteiskäyttö on tehnyt turvetuotannosta taloudellisesti kannattavaa.
Kasvuturpeen hinta uhkaa nousta, jos energiaturvetta ei voida enää käyttää.
– Jos turvetta ei voida käyttää kokonaisuudessaan, niin kuivike- ja kasvuturpeen hinnan täytyy olla korkeampi, että pystytään kattamaan turvesuon perustamiskustannukset, turve- ja kasvihuoneyrittäjä Arvo Suutari sanoo.
Kasvuturvetta voidaan joutua tuomaan
Turveyhtiö Vapon arvion mukaan Suomen nykyisestä kasvuturpeen tuotantoalasta poistuu käytöstä vuoteen 2025 mennessä noin 25 prosenttia.
– Tämä johtaa siihen, että kotimaiseen kysyntään ei pystytä enää vastaamaan, varsinkin kun kasvuturpeen kysyntä on samalla kasvussa, Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo sanoo.
Kasvuturvetta voidaan joutua tuomaan ulkomailta Suomeen.
– Pitää ryhtyä katsomaan itärajan ylitse Venäjälle, että saadaanko sieltä kasvuturvetta, millä hinnalla ja kuinka kestävää se turvetuotanto siellä on, Hannu Salo sanoo.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 16.3. klo 23:een asti.