Margarita Warona oli ystäviensä kanssa kävelemässä ostoksilta Vuosaaren Kauppakeskuskus Columbuksesta autolle, kun yllättäen kaksi heille ennalta tuntematonta miestä alkoivat huudella.
He uhkasivat lyödä Waronaa. Heitä ärsytti se, miltä nainen näytti.
– Täällä on valvontakamerat joka puolella, Warona puhui miehille rauhoittavasti.
Miehillä oli suuret nyrkit, lähes Waronan pään kokoiset.
– Nyt mä lyön sua, sanoi toinen miehistä, kohotti nyrkkinsä ja yritti lyödä Waronaa kasvoihin.
Hän onnistui torjumaan iskun. Samassa joukko lähellä olleita ihmisiä puuttui tilanteeseen. He vetivät miehen pois Waronan kimpusta.
Poliisi kirjasi tapauksesta rikosilmoituksen: pahoinpitelyn yritys. Waronaa asia jäi vaivaamaan. Hänen mielestään kyseessä oli viharikos.
Miehet halusivat lyödä häntä sen vuoksi, miltä hän näyttää. Kellohameeseen ja mustaan nahkatakkiin tuona helmikuisena tiistaina pukeutunut Warona on transnainen.
Transsukupuoliset elävät väkivallan pelossa
Transfemiinit ry:n puheenjohtajan Tanja von Knorringin mukaan transsukupuoliset joutuvat Suomessa usein väkivallalla uhkailun kohteeksi.
Hänellä on kokemusta loukkaavista puheista.
“Oletko sä mies? Kumpaa sukupuolta sä olet”, huuteli joukko ihmisiä von Knorringille, kun hän astui junasta kotikaupungissaan Tampereella.
Hän vastasi: "Mitä se teille kuuluu", ja jatkoi matkaansa yhden huutajista seuratessa perässä aina bussille saakka. Tapaus tuntui pitkään pahalta.
Von Knorringin mukaan monet transsukupuoliset elävät väkivallan pelossa. Hän tietää tuttavapiiristään myös useita pahoinpitelyjä.
– Yhteiskunta on meihin kohdistuvissa ennakkoluuloissa samalla tasolla kuin oltiin homojen ja lesbojen kohdalla 20 vuotta sitten, hän toteaa.
Väkivallan määrä pimennossa
Helsingin poliisilaitoksen tietojen mukaan transsukupuolisiin kohdistuvaa häirintää tai pahoinpitelyjä ilmenee silloin tällöin, mutta virallista tilastoa asiasta ei ole.
Transsukupuolisuutta ei kirjata rikosilmoituksiin. Ihminen määritellään niissä juridisen sukupuolen mukaan naiseksi tai mieheksi.
Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat rikoksia, joista ei aina ilmoiteta poliisille. Ne ovat niin sanottua piilorikollisuutta, jota tapahtuu todennäköisesti huomattavasti enemmän kuin tilastot kertovat.
Moni transsukupuolinen ei ole muuttanut virallista sukupuoltaan Suomen translain vaativien, ja kansainvälisestikin tuomittujen säädösten takia. Näin ollen moni transnainen on juridisesti mies, vaikka hän on identiteetiltään nainen, ja päinvastoin identiteetiltään mies voi olla juridisesti nainen.
Tämä aiheutti suuren mediakohun viimeksi viime kesäkuussa, kun Itä-Uudenmaan poliisi kertoi epäilevänsä miestä toisen miehen taposta Vantaalla.
Transyhdistysten edustajat tunsivat uhrin ja tiesivät tämän olevan transnainen. Yhdistykset pitivät uhrin määrittelemistä mieheksi loukkaavana. Hänet oli väärinsukupuolitettu vielä kuoleman jälkeen.
Poliisi puolustautui toimivansa nykyisen lain ja ohjeiden mukaan. Heille sukupuoli ilmenee virallisesta rekisteristä.
“Kuten Vantaan henkirikos osoittaa, nykyisellä translailla on vakavia seurauksia rikosten uhrien ihmisoikeuksien kannalta”, kirjoittivat yhdistykset kannanotossaan (siirryt toiseen palveluun)viime kesänä.
Warona: Poliisilla ei ole resursseja selvittää taustoja
Von Knorringin ja Waronan mielestä transsukupuolisiin kohdistuvat rikokset ovat viharikoksia, jos motiivina on ollut henkilöön kohdistuva ennakkoluulo.
Viharikos ei ole Suomessa virallinen rikosnimike. Siksi sitä ei kirjata rikosilmoitukseen. Viha tai ennakkoluulo voi olla teon motiivi, joka ilmenee poliisin kuulusteluissa tutkintavaiheessa.
Von Knorringin tai Warosen tiedossa ei ole ainuttakaan tapausta Suomessa, joissa uhrin tai tekijän transsukupuolisuutta olisi mainittu poliisin pöytäkirjoissa teon motiivina.
Transsukupuolisten näkökulmasta kunnollinen tilastointi olisi tärkeää, jotta heihin kohdistuva väkivalta tulisi näkyväksi.
– Poliisilla ei ole resursseja selvittää rikosten taustoja, arvelee Warona.
Poliisi: Kaikkia pitää kohdella tasapuolisesti
Vantaan henkirikoksen yhteydessä transsukupuolisten yhdistykset (siirryt toiseen palveluun) toivat voimakkaasti esiin huolen siitä, että poliisi ei välitä heihin kohdistuvasta väkivallasta tai sen uhasta.
Poliisia kritisoitiin transyhdistysten taholta muun muassa transfobisiksi ja poliisia kehotettiin päivittämään ohjeistustaan.
Viime kesän mediakohun jälkeen asiaa on puitu Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella runsaasti.
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen ymmärtää transsukupuolisten huolen siitä, että heidän sukupuoltaan ei kirjata heidän identiteettinsä mukaisesti.
Hän kuitenkin vakuuttaa, että vähemmistöihin kohdistuvat rikokset tutkitaan erityisen tarkasti esimerkiksi vihamotiivin osalta.
– Haavoittuvassa asemassa olevat ovat prioriteetti meille, Karvonen toteaa.
Laki määrää, miten poliisi voi toimia. Esimerkiksi seksuaalinen suuntautuminen on poliisitutkinnassa salassapidettävä asia.
– Kaikkia pitää kohdella tasapuolisesti ja reilusti. Kaikki lähtee kuitenkin lainsäädännöstä, Karvonen toteaa.
Nykyinen translaki (siirryt toiseen palveluun) edellyttää ihmiseltä muun muassa lisääntymiskyvyttömyyttä. Hallituksen on tarkoitus jättää esitys uudeksi translaiksi eduskunnalle joulukuussa 2021.
Lisää aiheesta: