Varpusparvi sirkuttaa sydämensä kyllyydestä puistikossa Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Vielä on paljon lunta maassa ja lämpömittari miinuksella, mutta valon lisääntymisestä linnut tietävät, että kevätpäiväntasaukseen on vain viikko.
Vaikka varpuset pysyvät puistikossaan myös kevään koittaessa, yleensä talvilinnut alkavat jo pikkuhiljaa vetäytyä liikenteen pörinästä metsiin ja muualle, missä on omaa rauhaa.
Varmaankin ne lähtiessään kiittäisivät talvimuonasta, jos meillä olisi yhteinen kieli. Suomessa on lintujen talviruokinnalla pitkät juuret, ja ruokinnalla on iso merkitys monien lintujen selviytymiseen.
– Se on ilmeisesti ihan satojen vuosien perinne Suomessa. Kirjoitettua tietoa tosin puuttuu, joten en osaa sanoa, onko ruokinta tarkoittanut lyhdettä jouluna vai onko ruokittu läpi talven, sanoo tutkijatohtori Katja Rönkä Helsingin yliopistosta.
Maatalous-Suomessa linnut olivat joka tapauksessa aina läsnä pihapiirissä, ja lintulauta on omakotitalon pihassa vieläkin tavallinen näky – paikoin kuitenkin paljon harvinaisempi kuin edellisen sukupolven aikana.
Suomessa tiedetään lintukannoista poikkeuksellisen paljon.
– Lintujen kantojen seurannalla ja lintuharrastuksella on täällä pitkät perinteet. Meillä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen pitkiä aikasarjoja, joilla pystytään tarkkailemaan linnustossa tapahtuvia muutoksia, Katja Rönkä kertoo.
Talvilintuseurantaa on tehty 1980-luvulta. Tietyiltä reiteiltä lasketaan lintujen määrä useita kertoja talvessa. Samalla laskijat kirjaavat ylös havaitsemansa ruokintapaikat.
Sen perusteella tiedetään, että ruokintojen määrä on vähentynyt 1990-luvulta alkaen, paikoin jopa kolmanneksen. Pitkä aikasarja kertoo, että trendi on selvä.
Tilastosta eivät kuitenkaan selviä muutoksen syyt. Niitä Helsingin yliopiston luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus nyt haluaa kuulla sekä lintujen ruokkijoilta että ruokkimisesta luopuneilta.
Ajanpuute? Rahanpuute? Säännöt? Naapurien palaute? Kissat? Rotat? Varikset?
Kyselyssä voi ruksia muun muassa näitä syitä sille, että on lopettanut lintujen ruokkimisen.
Luomuksen sivulla on meneillään lintujärjestö BirdLife Suomen kanssa yhteistyönä kysely, jolla tutkijat haluavat selvittää, millaisista muutoksista talviruokinnassa on kyse ja mitkä mahtavat olla päätösten syyt. Vastauksia voi antaa maaliskuun loppuun saakka.
– Siellä voi vastata viidessä minuutissa kymmeneen kysymykseen, joilla selvitetään muutoksia eri alueilla ja erilaisissa ympäristöissä, maalla ja kaupungissa, kertoo Luomuksen tohtorikoulutettava Anna Haukka.
Tutkijoita kiinnostaa muun muassa se, vaikuttavatko sääolosuhteet ruokintapäätökseen.
– Esimerkiksi se, onko talvella lunta vai ei, Haukka täsmentää.
Yksi mysteerikin tutkijoilla on ratkottavanaan. Vaikka lintujen ruokintapaikkoja on aiempaa vähemmän, Ruokaviraston tilastot kertovat, että Suomeen tuodaan entistä enemmän auringonkukansiemeniä. Ehkä kysely antaa selvyyttä tähän ristiriitaan.
Haukka kiittää kaikkia, jotka ovat jo vastanneet.
– Vastauksia on tullut tosi hyvin, jo muutama tuhat. Mutta vielä toivomme lisää eri puolilta Suomea, että saisimme kyselyyn kattavuutta. Ja erityisesti toivomme vastauksia myös niiltä, jotka ovat lopettaneet ruokinnan.
Kyselyyn vastatakseen ei myöskään tarvitse olla entinen tai nykyinen lintujen ruokkija. Vastaukset ovat tervetulleita myös niiltä, jotka ovat havainneet lähiympäristössään muutoksia, sanoo Anna Haukka.
– Ja voi vastata myös ruotsiksi
Kuorellisia tai kuorettomia auringonkukansiemeniä? Kauraa? Pähkinöitä? Talia? Marjoja? Leipää?
Kyselyssä pyydetään arvioimaan muun muassa, paljonko näitä ruokia mahdollisesti tarjoat linnuille.
Kun talvi antaa periksi, valmis ruokapöytä lakkaa vähitellen olemasta linnuille välttämätön. Jo nyt kevättalvella ne viettävät yhä vähemmän aikaa ruokinnalla.
– Heti, kun aurinko alkaa paistaa puiden latvuksiin, siellä alkavat hyöteiset liikkua. Silloin tiaiset ja muut löytävät itsekin paljon helpommin ravintoa, kertoo Katja Rönkä.
Ruokintaa voi toki jatkaa kesään saakka, mutta sillä voi olla seurauksia, Rönkä muistuttaa.
– Se voi esimerkiksi houkutella käpytikkoja tai oravia jäämään pesimään siihen pihapiiriin, ja ne ovat kovia pesärosvoja. Jos on laittanut pihaan linnunpönttöjä, ja haluaa seurata niiden elämää, ruokinnalla voi olla vähän ikäviä vaikutuksia.
Ikäviä seurauksia voi olla myös liian aikaisin tai yllättäen lopetetulla ruokinnalla.
– Linnut tottuvat siihen, että jossakin on ruokaa saatavilla. Jos tuleekin sellainen tilanne, että ruokinta on loppunut ja takatalvea pukkaa, ne voivat olla aika pulassa, Rönkä sanoo.
Ankarana pakkastalvena ja huonolla säällä ylipäätään, kun muuta ruokaa on hyvin vaikea löytää, ruokinnalla on suuri merkitys sille, kuinka hyvin linnut selviävät.
– Erityisesti sinitiainen ja pikkuvarpunen ovat ruokinnasta hyötyviä lajeja. Samoin viherpeippo, joka tosin on viime vuosina vähentynyt paljon.
Siihenkin saattaa olla käänteisesti syynä ruokinta. Likaantunut ruokintapaikka on riski tautien leviämiselle.
– Lintuja kannattaa tarkkailla. Jos joukossa näkyy yksilöitä, jotka ovat muita enemmän pörhöllään ja liikkuvat vähemmän aktiivisesti, ne ovat todennäköisesti sairaita. Silloin kannattaa melkeinpä lopettaa ruokinta tai ainakin puhdistaa kaikki välineet erittäin hyvin, Rönkä neuvoo.
Jos ruokinnalta löytyy kuollut lintu, sen voi toimittaa Ruokavirastoon. Se selvittää, mikä tauti siivekkään kohtaloksi koitui.
Yksi syy, jonka perusteella ihmiset ainakin isoissa kaupungeissa usein kertovat jättävänsä linnut ruokkimatta, ovat rotat. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungin puistoissa lintujen ruokkiminen on valtaosin kielletty, ja kieltokylteissä on juuri rotan kuva.
Onko totta, että linnuille tarkoitettu ruoka päätyykin rottien suuhun? Lintututkijat eivät halua ottaa siihen varsinaisesti kantaa, jotta eivät ohjailisi talviruokintakyselyn tuloksia.
– Rottakannoista on ollut tosi paljon puhetta viime aikoina. Helsingin yliopistossa on nyt myös rottaryhmä, joka tutkii rottien esiintymistä Helsingin alueella. Helsingissä saa ruokkia lintuja, ja niin kauan kuin noudattaa ohjeita, sillä ei välttämättä ole suurta merkitystä rottakantaan, sanoo Katja Rönkä.
Kyselyn alustavia tuloksia on määrä kertoa jo kevään aikana. Kun tulokset on analysoitu ja julkaistu, niistä saadaan pohjaa muun muassa lintulajien tulevaisuuden ennakoinnille.
Luvassa saattaa olla myös uutta ohjeistusta talviruokinnalle.
– Mielestäni suomalaiset ovat erittäin hyvin perehtyneitä siihen, miten ruokitaan, ja jos annetaan uusia ohjeita, ihmiset ottavat niitä heti hyvin huomioon, Rönkä kiittää.
Pääset ruokintakyselyyn suoraan tästä linkistä ja ruotsiksi tästä. Täällä BirdLife Suomen sivulla puolestaan esitellään, millaista porukkaa lintulaudoilla juuri nyt pomppii ja pyrähtelee. Yle Areenasta on kuunneltavissa Yle Luonnon Juha Laaksosen luontoretki talviruokinta-aiheesta.
Voit keskustella tällä sivulla sunnuntaihin kello 23:een saakka.
Lue myös: