Melatoniinin eli pimeänyönhormonin käyttö on kasvanut viime vuosina. Kelan ja Fimean tilastossa melatoniini oli vuonna 2019 jo toiseksi suosituin unilääke. Samalla perinteisten unilääkkeiden käyttö on vähentynyt.
Tilasto kertoo vain reseptillä ostetun melatoniinin käytöstä. Alle 2 milligramman vahvuista melatoniinia myydään käsikauppatavarana apteekeissa ja myös päivittäistavarakaupoissa, joissa sen menekki on niin ikään lisääntynyt hurjaa vauhtia.
Melatoniinia eivät käytä vain aikuiset, vaan yhä useammin myös lapset ja nuoret hakevat siitä apua univaikeuksiinsa.
Kouluterveyskyselyt kertovat, että arkisin alle 8 tuntia nukkuvien osuus on kasvanut viime vuosina. Uniongelmat ja melatoniiniin turvautuminen ovatkin tuttua myös kouluissa ja oppilaitoksissa.
Keskipohjalaisen Soiten koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajista valtaosa on kyselyn mukaan törmännyt nukkumisvaikeuksiin.
– Kyllä uniongelmat näkyvät aika laajastikin. Ja seuraukset myös: väsymys ja motivaation puute. Oppimisessa voi olla vaikeuksia, samoin keskittymisessä ja tarkkaavaisuudessa, luettelee terveydenhoitaja Johanna Leppälä Torkinmäen koulusta Kokkolasta.
Leppälän mukaan viime vuosina on alkanut korostua se, että niin lapset kuin vanhemmat tinkivät ensimmäisenä unesta.
– Pienten lasten kohdalla siinä on tietynlaista rajattomuutta: vanhempien on vaikea laittaa lapsia ajoissa nukkumaan. Tuntuu, että illalla olisi paljon yhteistä tekemistä. Nuorilla tulee sitten mediankäyttö: käytetään kännykkää ja tablettia illalla myöhään ja keskustellaan kaverien kanssa.
Yläkoulussa kuvioon tulee terveydenhoitajien mukaan myös stressi, jonka rooli uniongelmissa kasvaa entisestään lukiossa ja ammattiopinnoissa.
Oma arki kuntoon ensin
Melatoniinista kokemuksia on jo alakoululaisilla, lääkärin määräyksellä. Reseptivapaan melatoniinin kokeilu on yleisempää yläkouluissa ja etenkin toisella asteella.
Esimerkiksi Vaasan ammatillisessa oppilaitoksessa Vamiassa opiskelijoiden väsymys ja univaikeudet ovat näkyneet vuosia. Opiskelijat hakevat unettomuuteen ohjausta ja apua, osa jo kokeiltuaan melatoniinia. Terveydenhoitajien arvion mukaan osasyynä ongelmaan on vuorokausirytmin epäsäännöllisyys.
Kouluterveydenhuoltoon ovat yhteydessä toisinaan myös vanhemmat. Heille neuvotaan, miten nukkumisongelmiin voisi saada helpotusta kotikonstein tai ohjataan tarvittaessa eteenpäin.
– Ensin keskustellaan sekä oppilaan että vanhemman kanssa. Onko ruutuaikaan puututtu, millaiset rutiinit kotona on, huolehditaanko uniajasta? listaa Johanna Leppälä Torkinmäen koulusta.
Myös THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo, että melatoniini ei ole yleensä ensisijainen vaihtoehto univaikeuksien lievittämiseen.
– Terve ihminen ei tarvitse melatoniinia. Valtaosa lapsista ja nuorista on suht terveitä ja tarvitsisi siis ajan hallintaa, stressinlievitystä, nukkumisaikataulujen tarkistamista, vuorokausirytmin säännöllistämistä, liikunnan lisäämistä. Kaikilla näillä keinoilla voitaisiin helpottaa univaikeuksia pitkäkestoisestikin.
Partonen pitääkin ensisijaisena vaihtoehtona hän pitää omien elintapojen muuttamista unensaantia suosivaksi.
– Kyse on oivalluksesta siitä, että käyttäytymistään muuttamalla voi parantaa unta.
Sisäistä kelloa saa rukattua
Melatoniinia erittyy ihmisessä runsaasti yön aikana hämärässä; valo sen sijaan häiritsee sen erittymistä. Iän myötä tuotanto vähenee. Nuorilla melatoniinia erittyy hyvin runsaasti, mutta "väärään aikaan".
– Se on sisäisen kellon yksi osoitin. Murrosiässä kello pyrkii jätättämään, ja siksi melatoniinin tuotanto viivästyy, kuvaa tutkimusprofessori Timo Partonen.
Illalla elimistö saa liikaa valoa, kun nuori valvoo ja siirtää väsymystään. Ihminen tarvitsee huonon näkönsä vuoksi valoa tekemiseensä, ja niin kauan kuin sitä on tarjolla, melatoniinin tuotanto estyy.
Englannissa tehty tutkimus osoitti, että sisäistä kelloa pystyy rukkaamaan. Tutkimuksessa parikymppisten iltavirkkujen joukko jaettiin kahteen ryhmään, joista toista neuvottiin oleilemaan mahdollisimman paljon valossa aamulla, liikkumaan aamulla ja välttämään valoa illalla sekä pitämään ateriarytmistä kiinni.
Ohjeita noudattaneiden rytmi kääntyi pari, kolme tuntia aikaisemmaksi kolmessa viikossa. He myös kokivat nukkuneensa paremmin. Lisäksi stressin tunne väheni ja fyysinen suorituskyky parani.
Vain säännöllisestä lounas-ajasta kiinni pitäneillä muutosta rytmissä ei tapahtunut.
Partosen mielestä suomalaiset syövät liikaa melatoniinia sen sijaan, että muuttaisivat ilta-aikaista tekemistään rauhallisempaan suuntaan, joka ruokkisi aiempaa nukahtamista.
– Sillä voisi saada pidempikestoisen hyödyn unelleen.
Lue seuraavaksi: Parjattu pimeys onkin harvinaista herkkua – jatkuva keinovalon hehku sekoittaa sisäisen kellon ja kuormittaa terveyttä
Käytön vaikutuksista ei ole saatu hälyttäviä merkkejä
Tähänastinen tutkimus ei anna viitteitä siitä, että melatoniinin pitkäaikaisestakaan käytöstä olisi silti haittaa nuorille ja heidän hormonituotannolleen.
Tänä vuonna julkaistu israelilaistutkimus tarkasteli 73:a autismin kirjon nuorta, jotka käyttivät melatoniinia kahden vuoden ajan. Hälyttäviä haittoja ei havaittu, ja teho oli hyvä.
Tutkimuksessa mukana olleiden murrosikäisten paino, pituus ja puberteetti kehittyivät normaalisti.
– Se antaa osviittaa siitä, ettei mitään kovin hälyttävää ole melatoniinin käytöstä odotettavissa, sanoo Partonen.
Toistaiseksi pisintä käyttöä luotaa vuonna 2018 Alankomaissa julkaistu havainnointitutkimus, jossa 33 lasta käytti melatoniinia keskimäärin seitsemän vuotta. Hälyttäviä haittoja ei havaittu tuolloinkaan, joskaan melatoniinin teho ei ollut toivottu.
Mitkä keinot auttavat sinua nukkumaan? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 saakka.