Hyppää sisältöön

Rokotusjärjestys saattaa Suomessa muuttua – professori Ville Peltola: rokotteita voitaisiin suunnata maahanmuuttajille ja alueille, joissa riski on suuri

Helsingissä vieraskielisten osuus koronatartunnoista on noussut 39 prosenttiin ja Vantaalla se jo 50 prosenttia.

Lasten infektiotautiopin professori Ville Peltola Tyksin lasten ja nuorten klinikalla
Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtajan Ville Peltolan mukaan rokotusjärjestystä saatetaan Suomessa hyvinkin vielä täsmentää. Kuva: Päivi Leppänen / Yle
Tero Valtanen

Tautitilanne on ollut koko koronaepidemian ajan kaikkein synkin pääkaupunkiseudulla. Koronatartuntoja todetaan nyt paljon etenkin vieraskielisillä.

Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtajan Ville Peltolan mukaan rokotusjärjestystä saatetaan vielä täsmentää Suomessa.

– Epidemian ilmaantuvuus on erilainen eri alueilla ja myöskin eri väestöryhmissä. Ulkomaalaistaustaisilla on ollut paljon tartuntoja, joten tämä on ihan huomioon otettava näkökohta, Peltola sanoo.

Helsingin kaupunki kertoi tällä viikolla, että vieraskielisten osuus koronatartunnoista on noussut 39 prosenttiin ja Vantaalla se jo 50 prosenttia.

Helsingissä on ulkomaalaistaustaisia noin 16,5 prosenttia väestöstä.

"Jos meillä on edelleen niukkuutta rokotteissa, silloin tarkempi järjestys voi tulla tarpeelliseksi"

Peltolan mukaan pohdinnassa on, että rokotteita suunnattaisiin esimerkiksi ikäperusteisesti tai muilla perusteilla, kuten esimerkiksi alueille, joissa tartuntojen riski on erityisen suuri.

Rokotusjärjestyksen uudelleen harkitsemista väläytti myös pääministeri Sanna Marin (sd.) tänään Ylen TV1:n Ykkösaamun haastattelussa. Marinin mukaan harkinnan paikka olisi sitten, kun riskiryhmät on ensin rokotettu.

Sote-henkilöstölle annettiin koronavirusrokotteita Helsingissä tammikuun 2021 alussa.
Professori Ville Peltolan mukaan rokotusjärjestyksen rukkaaminen tulee mahdollisesti ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun riskiryhmät on rokotettu. Kuva: Silja Viitala / Yle

Peltola korostaa, että rokottamisen suuntaaminen painotetusti on tarpeellista tilanteessa, jossa rokottaminen ei etene rivakasti.

– Jos meillä on edelleen niukkuutta rokotteissa, silloin tämä tulee tarpeelliseksi. Näyttää siltä, että rokotteita saadaan lisääntyvässä määrin, mutta mikä se todellinen tilanne on, kun ollaan pidemmällä keväässä, selviää vasta myöhemmin.

Myös Peltolan mukaan rokotejärjestyksen rukkaaminen tulee mahdollisesti ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun riskiryhmät on rokotettu.

– Nyt rokotetaan riskiryhmiä ja se on tärkeää, että näissä rokotuksissa päästään hyvin eteenpäin. Sitten kun päästään muuhun väestöön, niin voidaan tarvittaessa täsmentää rokotusjärjestystä muun väestön kohdalta.

Myös tämän hetkinen koronarokotusten rokotusjärjestys pohjautuu Peltolan vetämän Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän KRARin kannanottoihin.

Peltola sanoo, että rokottamiseen liittyviä painotuksia pohditaan nyt tarpeen mukaan.

– Myös eri ammattiryhmien tilanteesta keskustellaan.

"Alueellista järjestystä ei ole kovin paljon muissa maissa käytetty"

Peltola sanoo, että pohdinnassa olevista alueellisista painotuksista ei ole vielä juurikaan kertynyt kokemusta. Norjan pääkaupungissa Oslossa tätä on hieman kokeiltu.

– Tällaista alueellista järjestystä ei ole kovin paljon muissa maissa käytetty. Norjassa on tehty hyvin varovainen painotus Oslon alueelle, missä on ollut paljon tartuntoja, mutta kovin yleistä ei ole ollut, että olisi tehty alueellista painotusta rokotusjärjestykseen, Peltola sanoo.

Voit keskustella aiheesta 14.3. kello 23 saakka.

Lue myös:

HUSin Juha Tuominen: Riskiryhmiin tulisi laskea myös korkean ilmaantuvuuden alueella asuvat – "Minusta on vaarallista, jos tätä harkintaa ei nyt tehdä"

Marinilta kovaa kritiikkiä aluehallintoviranomaisille ja kunnille: Pakkotestaus rajoilla ei hallituksen vallassa

Riskiryhmät ensin, sitten rokotusjärjestys uusiksi? THL:n Nohynek: Suuria arvolatauksia, tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua

Suosittelemme sinulle