Hyppää sisältöön

Sadat suomalaiset kertovat, että heitä on ilman syytä kielletty siirtymästä etätöihin: "30 aikuista istuu ripirinnan ja useat ilman maskeja"

Yle keräsi verkossa kokemuksia työskentelystä korona-aikana. Yli puolet vastaajista haluaisi etätöihin, mutta jotkut etätyöläisistä kaipaavat jo takaisin toimistolle.

Etätyöntekijä tekee töitä.
Yli miljoona suomalaista siirtyi vuosi sitten etätöihin valtioneuvoston suosituksesta. Suurimmalla osalla se on mennyt hyvin ja etätyön on koettu olevan tuottelista. Lappeenrantalaiset Jarkko Iitiä ja Rostislav Malevich kertovat oman kokemuksensa perusteella parhaat vinkkinsä siihen, kuinka etätyöpäivästä saa eniten irti. Video: Mikko Savolainen / Yle

Sadat suomalaiset kertovat olevansa tyytymättömiä työjärjestelyihinsä korona-aikana.

Yle keräsi verkossa kokemuksia etätöistä ja lähitöistä. Kyselyyn tuli lähes 400 vastausta työntekijöiltä eri puolilta Suomea. Yli puolet heistä kertoi, ettei saa tehdä etätöitä, vaikka se olisi työtehtävien puolesta mahdollista.

"Joudun menemään paikan päälle, vaikka työ onnistuisi täysin etänäkin. Meillä pidetään kaikki kokoukset kasvokkain toimistolla pienessä neuvotteluhuoneessa. Käytännössä siis kaikki joutuvat karanteeniin, jos yhdellä todetaan tartunta."

Toiveita etätöihin pääsystä on esimerkiksi monilla kirjanpitäjillä ja markkinointialan työntekijöillä. Kyselyyn vastasi myös monia opettajia, joilla ei ole lupaa opettaa etäkoululaisia kotoaan käsin.

"Olen opettaja. Työnantaja vaatii, että opetus annetaan etänä työpaikalta, vaikka kotona on etätyöhön sopivat laitteet. Tätä perustellaan "yhteisöllisyydellä". Luokassa istuu pahimmillaan yli 30 aikuista ripirinnan, useat ilman maskeja."

Ei luottoa

Etätyön on monen vastaajan mukaan estänyt se, että työnantaja ei luota työntekijöiden tekevän töitä riittävän tehokkaasti etäolosuhteissa.

"Olen työnjohtajana rakennustyömaalla. Teen työni lähinnä tietokoneella ja viikon aikana käyn ehkä kerran työmaalla. Voisin ja haluaisin tehdä etätyötä mutta esimiehet eivät anna. "Vanhemman kansan mestarit" näkevät sen tehottomana ja laiskotteluna."

"Firman konservatiivinen työkulttuuri ei salli etätöitä kuin pakon edessä, esimerkiksi karanteenissa. Ei luoteta yhtään työntekijöihin, että hommat hoituisivat ilman valvovaa pomoa."

Jotkut haluaisivat etätöihin terveydellisistä syistä: he kuuluvat itse tai joku heidän läheisensä kuuluu riskiryhmiin.

"Kuulun riskiryhmiin enkä silti saa siirtyä etätöihin, vaikka pystyisin työni hoitamaan kotoa käsin aivan hyvin. Ainut etätyökäytäntö on se, että etätyö viime vuonna oikein johtokunnan päätöksellä kiellettiin."

Osalle vastaajista toimistolla pysymistä on perusteltu tietoturvaseikoilla.

"Ohjelmistotestausta voisi hyvin tehdä etänäkin, mutta tietoturvan varjolla meidät on pidetty lähitöissä."

Osa haluaa takaisin toimistolle

Suomen Yrittäjien tilaamassa Työelämägallupissa (siirryt toiseen palveluun) noin viidennes vastaajista kertoi äskettäin, ettei voi tehdä etätöitä, vaikka haluaisikin. Työelämägallupiin vastasi vähän yli tuhat työntekijää. Kolme neljästä vastaajasta koki työnantajansa suhtautuvan myönteisesti etätöihin.

Jotkut ovat olleet etätöissä jo vuoden ilman mahdollisuutta palata työpaikalle. Monille se alkaa riittää.

Erilaisista verkkopalavereista ja videopuheluista on tullut vuoden aikana osa arkea. Työkalut tuskin häviävät käytöstä koronan jälkeenkään. Arkistokuva. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

"Pää ei enää kestä tätä yksintyöskentelyä. Käyn parina päivänä toimistolla, jossa meitä on aina muutama muukin. Teams ei korvaa yhteisöllisyyttä. Kaikki se hiljainen tieto, joka tuli ennen kahvipöydässä ja palaverien yhteydessä, on kadonnut. Nyt jengi klikkaa itsensä kiireessä Teamsista toiseen ja samalla small talk on suurelta osin myös kadonnut."

Työterveyslaitoksen mukaan etätyön haitat liittyvät usein psykososiaaliseen kuormittumiseen, yksinäisyyteen sekä vuorovaikutuksen ja palautteen puutteeseen.

– Osalla on saattanut työ ja vapaa-aika sekoittua. Kotona on saattanut olla häiriöitä ja keskeytyksiä, jotka ovat heikentäneet työtehoa, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, työ- ja organisaatiopsykologi Virpi Ruohomäki.

Vapaus valita

Osa Ylen kyselyyn vastanneista kertoo saavansa valita, tekeekö etä- vai lähitöitä. Heistä monet haluavat käydä lähitöissä. Tähän vaikuttaa esimerkiksi halu pitää työ ja vapaa-aika erillään.

"Teen asiakaspalvelua puhelimitse ja sähköpostitse. Voisin tehdä tätä myös etänä, mutta arvostan kotiani sen verran, että on hyvä erottaa kunnollisesti työ ja vapaa-aika. Olen tehnyt töitä noin 40 vuotta ja olen mielestäni pitänyt pääni kunnossa juuri tällä tarkalla erotuksella."

Kaikilla ei ole työrauhaa kotona.

"Työnantaja kyllä antaisi luvan tehdä etätöitä ja se on suosituskin. Käyn kuitenkin päivittäin toimistolla tekemässä työni, koska perheeseen kuuluu kaksi peruskouluikäistä lasta, jolloin iltapäivällä ei ole mitään mahdollisuuksia pystyä keskittymään töihin kotona."

"Haluan työskennellä toimistossa, koska työskentelen tehokkaammin ympäristössä, joka on "pyhitetty" työnteolle. Toimistolle meneminen myös luo rytmiä päiviin ja viikkoihin."

Suomen Yrittäjien helmi-maaliskuussa julkaistussa työelämägallupissa etätyöt jakautuvat kuvan osoittamalla tavalla. Kuva: yrittajat.fi

Arkkitehdista etätöissä olisi turvallisempaa

Kyselyvastauksissa nousi esiin turhautuminen oman työpaikan käytäntöihin. Ylen haastattelema pääkaupunkiseudulla työskentelevä arkkitehti on ehtinyt turhautua jatkuvaan lähitöiden tekemiseen koronapandemian aikana.

Aiemmin arkkitehdin työpaikalla arkkitehtitoimistossa oli linjaus, että etätöitä ei tehdä ilman erityistä syytä. Tällaisia syitä ovat arkkitehdin mukaan esimerkiksi koronaan viittaavat oireet. Samaan aikaan kuitenkin monet samalla alalla olevat arkkitehdin tuttavat tekivät suurimman osan töistään etänä.

Alkuvuodesta arkkitehti sai luvan olla reilun viikon verran etätöissä, kun oli saanut Koronavilkku-sovelluksen kautta ilmoituksen mahdollisesta koronalle altistumisesta.

Tämän etätyöjakson aikana työt luonnistuivat etänä yhtä hyvin kuin toimistollakin ollessa.

Arkkitehtitoimiston työhuoneissa työntekijät istuvat neljän–viiden hengen pienryhmissä kahden metrin turvavälein. He käyttävät maskeja.

– Sehän on aika raskasta työskennellä koko ajan maskin kanssa.

Tässä kuussa arkkitehtitoimisto muutti hieman linjaustaan etätöiden suhteen, mutta etätöiden tekeminen ei ole edelleenkään jatkuvaa.

– Nyt olen saanut tehdä osan päivistä etänä, kun olen yksitellen ja erikseen niistä kysynyt.

Se on tuonut helpotusta tilanteeseen. Etätyöpäivinään arkkitehdilla on turvallisempi olo koronalta suojautumisen suhteen. Samaa mieltä ovat monet Ylen kyselyyn vastanneet.

"Mitään pakottavaa syytä läsnäololle ei ole ollut. Tuntuu, että koronaa ei oteta vakavasti. Kaikki käyttävät samaa keittiötä ja vessaa, ei taukovuorotuksia, asiakkaissa kierretään pitkin maata, maskeista ei ole puhuttukaan, käsidesiä ei ole ollut tarjolla sitten viime kevään, tilojen siivoukseen ei ole panostettu."

Turvaa ja tehokkuutta etätyöstä

Vuosi sitten maaliskuussa etätöihin siirtyi yli miljoona suomalaista.

Heidän joukossaan ovat myös lappeenrantalaiset Rostislav Malevich ja Jarkko Iitiä, jotka työskentelevät molemmat samassa Visma Solutions -yrityksessä, mutta omissa haarakonttoreissaan.

Tilitoimistotuotteiden johtaja Jarkko Iitiä kertoo, että työ on viimeisen vuoden ollut varsin erilaista. Aiemmin siihen kuului toimistolla istumista, työkavereiden tapaamista ja työmatkoja asiakkaiden luokse Helsinkiin.

— Olen aika sosiaalinen ihminen, joten kaipaan kollegoiden seuraa. Nyt kaikki sosiaaliset hetket merkitään kalenteriin, joka täyttyy palavereista. Haaste on myös ollut määrittää se, milloin työaika loppuu, Iitiä kertoo.

Jarkko Iitiän työpiste löytyy makuuhuoneen nurkasta. Iitiä hankki työnantajan sponsoroimana työpöydän, jota voi nostaa ja laskea. Ergonomista on tärkeää huolehtia silloinkin, kun töitä tekee etänä. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Etätyö on tuonut kuitenkin paljon hyvää. Se tuntuu turvalliselta koronatilanteen keskellä ja omaa aikataulua voi rytmittää itse helpommin.

— Meillä on pienet lapset ja henkilökohtaisesti on ollut parasta, kun voin olla kotona kun he aamulla lähtevät eskariin ja kouluun ja iltapäivällä tulevat takaisin. Läsnäolo on lisääntynyt tosi paljon, Iitiä sanoo.

Ohjelmistokehittäjänä työskentelevällä Rostislav Malevichilla on selvä näkemys etätyön hyödyistä.

— Etätyöskentely on tehokkaampaa yritykselle, yrityksen sisällä oleville yksiköille ja lisäksi se on taloudellisempaa, kun ei tarvitse esimerkiksi käyttää autoa, Malevich sanoo.

Pienetkin huolet pitää sanoa ääneen

Malevichin ja Iitiän työnantaja Visma Solutions mahdollisti etätyön jo ennen koronaa, mutta todelliselle koetukselle yritys joutui silti vuosi sitten maaliskuussa.

— Luottamus on avainasemassa. Kenenkään ei tarvitse olla toimistolla tai varmistella tulevatko työt tehdyiksi. Työntekijät ovat luottaneet siihen, että työvälineet ovat kunnossa ja esihenkilöt ovat luottaneet tiimiläisiinsä, markkinointi- ja viestintäjohtaja Tiina Holm sanoo.

Toimivassa etätyössä pelisääntöjä ovat avoimuus ja hyvä vuorovaikutus. Pienetkin kysymykset ja huolet pitää voida sanoa ääneen, jotta ne eivät jää kenellekään yksin ratkottavaksi. Myös yrityksen tilanteesta on kerrottava avoimesti.

Yhteisöllisyyttä on rakennettu erilaisilla viikoittaisilla virtuaalitapaamisilla ja omien tiimien kesken on järjestetty jopa leipomis- ja askarteluhetkiä. Joulun alla esimerkiksi koottiin suklaataloja. Etänä on myös maalattu, ja pidetty pikkujoulut.

Rostislav Malevichin työ vaatii paljon ajattelua ja ongelmanratkaisua, jota ei ole aina mahdollista sijoittaa virka-ajan puitteisiin. Etätyö on mahdollistanut sen, että omia töitä voi rytmittää paremmin sen mukaan, milloin tekeminen sujuu parhaiten. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Etätyö edellyttää luottamusta

Osaa Ylen kyselyyn vastanneista kummastuttaa se, miksi keväällä hyviksi havaitut etätyökäytännöt on sittemmin hylätty.

"Olimme keväällä etätöissä ja jo toukokuussa palasimme toimistolle. Joudun itse kulkemaan julkisella ja kohtaan työpäivinä väkisin ainakin 20 ihmistä. Meillä ei aiota myöskään siirtyä etätöihin nyt sulun aikana, vaikka työpaikka sijaitsee pääkaupunkiseudulla."

"Teen IT-tukea. Kevään etätyö osoitti, että työ onnistuu hyvin etänä. Nyt olemme vuorotellen työpaikalla turvavälejä ja turvaohjeita noudattaen jokainen erillisessä työtilassa emmekä juuri keskustele kasvokkain päivän aikana, joten olisi aivan sama, vaikka tekisimme työt etänä."

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, työ- ja organisaatiopsykologi Virpi Ruohomäki sanoo, että etätyö edellyttää työntekijän ja esihenkilön välistä luottamusta, suunnittelua, sopimista ja työntekijän itsenäisen työnteon tukemista. Työnantaja kuitenkin tekee päätökset.

– Koronatilanteessakin työnantaja tekee riskien arvioinnin, ovatko työtehtävät sellaisia, että niitä voi tehdä toimistolla työpaikalla vai voidaanko niitä tehdä etänä kotona, toteaa Ruohomäki.

Vaihtoehtoja on monenlaisia.

– Työpaikoillakin voidaan vuorotella etätyötä ja lähityötä ryhmissä ja yksiköissä. Työpaikalla voi olla kerrallaan esimerkiksi pienempi määrä henkilöitä, jolloin turvaetäisyyksiä voidaan ylläpitää, kertoo Ruohomäki.

Joillekin työpaikoille ja työntekijöille saattaa sopia esimerkiksi päivä tai pari viikossa etätyötä ja sitten taas lähityötä, jotta ei tarvitse olla pelkästään kotona tai toimistolla.

"Teen normaalisti liikkuvaa työtä, mutta koronan takia se ei ole mahdollista. Nyt siis teen toimistotyötä. Työnantajalta on lupa olla etätöissä. Tavallisesti kuitenkin olen mieluummin konttorilla. Kotona on paljon enemmän häiriötekijöitä, ja konttorilla taas paljon parempi ergonomia (sähköpöytä, työtuoli)."

Työterveyslaitos on koonnut verkkosivuilleen päivitetyn tietopaketin etätyön tekemisen tueksi (siirryt toiseen palveluun).

Kun kollega ei pyydä kahville, voi etätöissä jämähtää paikoilleen. Tauoista kannattaa kuitenkin pitää huolta ja käydä ulkona kävelyllä esimerkiksi koiran kanssa tai etäpalaverin aikana. Kuvassa Jarkko Iitiän perheen lemmikkikoira. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Yhteisöllisyyttä ei saa unohtaa

Työterveyslaitoksella tehtyjen tutkimusten mukaan pitkittyneessä koronatilanteessa myös yhteisöllisyyden ylläpitäminen on osoittautunut hyvin tärkeäksi. Yhteiset pelisäännöt ovat tärkeät: tiedetään, koska ollaan tavoitettavissa ja koska saa olla vastaamatta viesteihin.

– On tärkeää, että esihenkilö ei jää etäiseksi etätöissäkään.

"Etätöiden tekeminen on mahdollista, mutta noin puolet työntekijöistä käy lähes päivittäin toimistolla. Työpaikka ja sen yhteisö ovat monelle tavallaan henkireikä rajoitusten rajoittamassa elämässä, eikä näin ollen etänä haluta olla vaikka siihen olisi täysi mahdollisuus ja vahva suositus."

Yhteisöllisyyttä luo kuulumisten ja kokemusten vaihto sekä työtovereilta ja johdolta saatava tuki.

– Meillä on tutkimuksia siitä, että etätyön myötä esihenkilöiltä ja työtovereilta saatu tuki on aikaisempaa vähäisempää. Tähän kannattaa nyt kyllä kiinnittää huomiota, että työssä jaksetaan, sanoo Ruohomäki.

Koronakeväänä nähtiin myönteistä kehitystä työhyvinvoinnissa. Ruohomäen mukaan tilanteen pitkittyessä ja epävarmuuden jatkuessa hyvinvointi on notkahtanut varsinkin yksin asuvien ja nuorten keskuudessa.

– Nyt on tärkeää huolehtia heistä, joiden ihmiskontaktit ovat olennaisesti vähentyneet koronavuoden aikana, kertoo Ruohomäki.

"En haluaisi tehdä etätöitä, mutta kun laitetaan neljän seinän sisälle."

Etänä ei voi tehdä mitä tahansa

Kaikki eivät voi etätöitä tehdä, ja myös ymmärtävät sen.

"Ammatiltani olen ensihoitaja. Luonnollisesti etätyö ei onnistu. Esimiehet etätöissä, palaverit verkossa ja asemilla ollaan eriytettynä. Joskus haaveilen etätyöstä, vaikka rakastan työtäni."

"Ei ole mahdollisuutta etätyöhön. Työ on yhteiskunnallisesti kriittisiin aloihin kuuluvaa ja on tehtävä aina kulloisessakin työkohteessa. Kaipuuta etätöihin ei ole."

Monille taas etätyö on tuonut lisää virtaa ja ajansäästöä arkeen.

"Nyt vuosi takana etätyötä, ainoastaan neljänä päivänä on pitänyt käydä työpaikan toimistolla. 40 kilometrin päivittäinen työmatka on jäänyt pois. Saa olla maaseudun rauhassa. Töiden jälkeen ehtii ja jaksaa mennä luontoon reippailemaan. Kyllä etätyö on erinomainen asia!"

"On aivan turhaa käyttää aikaa työmatkaan kun kotona on työpiste eikä luonteeni tai työni vaadi käytävillä tärkeilyä eikä useinkaan kahvikuppijaaritteluja."

Visma Solutionsin Jarkko Iitiä ja Rostislav Malevich uskovat tekevänsä enemmän etätöitä myös koronan jälkeen. Kun etätyön mahdollisuudet on testattu kunnolla, se voi tuoda kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia.

— Työntekijä voi sitoutua työnantajaan ja työn tekemiseen eri tavalla kuin aiemmin, vaikka haluaisi vaihtaa asuinpaikkaa. Jos ennen halusi muuttaa toiseen kaupunkiin, se tarkoitti yleensä myös työpaikan vaihtamista, Malevich pohtii.

Kursivoidut lainaukset ovat poimintoja Ylen verkkokyselyyn tulleista vastauksista.

Lue lisää: Työelämä uhkaa jakaantua yhä selvemmin kuormittavaan läsnätyöhön ja digivapauteen

Lue lisää: Toiset ovat väsyneet etätöihin, toisille taas etäilyä ei sallita vaikka se olisi mahdollista – juristi kertoo, mitkä ovat työntekijän oikeudet

Suosittelemme sinulle