Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi maanantaina, kuinka Suomeen yritetään saada aiempaa enemmän työperäistä maahanmuuttoa.
Tilaisuudessa puhuva työministeri Tuula Haatainen (sd.) kertoo, miten työ- ja elinkeinoministeriö on viimeisen vuoden aikana työperäistä maahanmuuttoa edistänyt, ja mitä uusia toimenpiteitä on luvassa.
Reilu vuosi sitten työperäisen maahanmuuton kokonaisuus siirrettiin sisäministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriöön.
Haataisen mukaan elinkeinoelämän vaatimukset työperäisen maahanmuuton sujuvoittamisesta ovat olleet perusteltuja.
– Samaan aikaan suomalaisen yhteiskunnan asenteet vaikeuttavat edelleen jo maahan muuttaneiden työllistymistä, Haatainen sanoo medialle ennalta jaetussa puheessaan.
Haatainen muistuttaa, että henkilöt, joilla esimerkiksi nimi viittaa taustaan Suomen ulkopuolella, saavat kutsuja työhaastatteluihin selvästi muita vähemmän, vaikka koulutus, työkokemus ja kielitaito olisivat muiden hakijoiden kanssa samat. Myös Yle on kertonut ilmiöstä.
Ministeri kritisoi tästä heikosta vastaanottavuudesta niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin työnantajia.
– Valtiovallan toimet osaajien houkuttelemiseksi jäävät turhiksi, jos asenteet estävät osaajien tietotaidon hyödyntämisen, Haatainen katsoo.
Listasimme toimia, joita työperäisen maahanmuuton edistämiseksi aiotaan ennalta jaetun muistion ja Haataisen puheen perusteella tehdä.
1. Lupaprosessien sujuvoittaminen
Työ- ja koululusperustaisten oleskelulupien ympärillä on edelleen liikaa byrokratiaa, ministeri katsoo.
Vaalikauden loppuun mennessä työ- ja koulutusperustaisten oleskelulupien keskimääräisen käsittelyajan luvataan olevan 30 vuorokautta.
Ministeriön mukaan sujuvoittamiseksi ei ole mitään yksittäistä keinoa, vaan kehitettävää on sekä lainsäädännössä että viranomaisprosesseissa. Lakimuutokset on tarkoitus tuoda eduskuntaan tänä vuonna.
– Työ- ja opiskeluperusteisten prosessien nopeutumisella edistetään Suomen pärjäämistä globaalissa kilpailussa osaajista, yritys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä ja investointien saamista Suomeen, muistiossa kirjoitetaan.
Hallitusohjelmaan on kirjattu useita tavoitteita koulutus- ja työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi, ja toimenpiteet on koottu Talent Boost -ohjelmaan.
2. Pikakaista kasvuyrittäjille
Lupaprosessien yleisen sujuvoittamisen ohella hallitus aikoo luoda uuden pikakaistan erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen.
Pikakaistalla sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vuorokauden kuluessa hakemuksen lähettämisestä ja maksamisesta verkkopalvelussa.
Jos digikehitys sallii, kaistaa testataan jo tänä vuonna.
3. Erityisosaajien houkuttelua New Delhistä ja Piilaaksosta
Yhdeksi kokonaisuudeksi ministeri listaa kansainvälisten osaajien houkuttelun ja rekrytoinnin, joka täysin pääsee vauhtiin vasta koronapandemian hellitettyä.
– On arvioitu, että jo aiemmin Suomen vetovoimatekijöiksi tunnistetut turvallisuus ja toimiva yhteiskunta korostuvat koronan jälkeisessä ajassa, Haatainen mainitsee.
Ministeriö valmistelee yhteistyössä kahta rekrytointipilottia, joilla houkutellaan Suomeen erityisosaajia ja startup-yrittäjiä. Kohteina ovat Yhdysvaltain Piilaakso ja Intian New Delhi. Pilotteihin osallistuville yrityksille luvataan tukea kansainväliseen rekrytointiin. Veturiyrityksenä toimii Supercell, koska etenkin pelialalla on suuri tarve saada esimerkiksi koodareita Suomeen.
– Rekrytointipilottien osana tehdään myös pikakaistan ensivaiheen pilotointi, jossa erityisosaajille ja startup-yrittäjille perheenjäsenineen annetaan palvelulupaus kahden viikon oleskelulupakäsittelystä, muistiossa mainitaan.
Muistiossa todetaan, että toistaiseksi Suomen houkuttelevuus korkean osaamistason maahanmuuttajien keskuudessa on ollut kaiken kaikkiaan verrattain vähäistä.
4. Uusi monimuotoisuusohjelma
Ministeriö julkisti tänään myös työelämän monimuotoisuutta maahanmuuttaneiden näkökulmasta edistävän toimenpideohjelman.
– Ohjelman avulla yritys- ja työantajapalveluihin sisällytetään työelämän monimuotoisuutta ja kansainvälistymistä vahvistavia palveluja, muistiossa kuvataan.
– Monimuotoisuus hyödyttää yrityksiä. Yritys, jonka työntekijät edustavat eri etnisiä ryhmiä ja sukupuolia on myös taloudellisesti kannattavampi, perustellaan ohjelmaa muistiossa.
Ohjelman tavoitteena on, että yritykset ja organisaatiot hyötyvät monimuotoisuudesta ja maahanmuuttaneiden pääsy osaamistaan vastaaviin tehtäviin ja uralla eteneminen helpottuvat.
Mutta miten torjua työperäisen maahanmuuton ongelmia?
– Naiiveja meidän ei kuitenkaan tule olla. Matalammin koulutetun työvoiman osalta heikko kielitaito yhdistettynä tiiviiseen työnantajasuhteeseen luo ilmapiirin ja mahdollisuuden työntekijän hyväksikäytölle ja harmaalle taloudelle, Haatainen sanoo.
– Työperäinen maahanmuutto on kestävällä pohjalla vain, jos noudatamme suomalaisten työmarkkinoiden pelisääntöjä. Siksi kaikessa valmistelussa kannamme mukana toimenpiteitä, jotka torjuvat edellä mainittuja lieveilmiöitä, ministeri jatkaa.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyä koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle joulukuussa 2020.
Muistiossa todetaan, että useimmat Suomeen työhön hakeutuvista ulkomaalaisista tuntevat huonosti tai eivät lainkaan Suomen työmarkkinoiden pelisääntöjä.
Tämän takia tiedottamista ulkomaalaisille työntekijöille lisätään edustustoissa viisumin tai oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä. Lisäksi kerrotaan, mihin tahoon voi olla yhteydessä, jos työnantajan kanssa tulee ongelmia.
Miksi näitä kaikkia toimia tehdään? Näin ministeriö perustelee:
– Vuonna 2019 meillä jäi syntymättä noin 65 000 työpaikkaa osaajapulan takia. Tähän yritysten osaajapulaan ei voida täysin vastata kotimaassa olevin voimin. Kun työpaikkoja jää syntymättä, Suomi ei pääse täysillä kasvuun kiinni, Haatainen mainitsee puheessaan.
Tiedossa on jo nyt, että osaajapulaa podetaan esimerkiksi it-alalla, terveydenhoidossa, rakennusalalla ja konepajoilla.
– Suomen työikäisten määrä vähenee ja väestönlisäys tapahtuu yksinomaan maahanmuuton kautta. Ilman riittävää maahanmuuttoa työvoiman tarjonta ja pidemmällä aikavälillä työllisyys laskevat olennaisesti, millä on vaikutus huoltosuhteeseen, työllisyysasteeseen ja kestävyysvajeeseen, todetaan muistiossa.
Samansuuntaisia arvioita oli esillä perjantaina julkaistussa Pellervon taloustutkimuksen ja Merit Economicsin raportissa. Sen mukaan talouden kyky kasvaa ja ylläpitää hyvinvointipalveluita heikkenee, koska työikäisen väestön määrä jatkaa laskuaan.
Lisätty 10.42 tiedotustilaisuuden pohjalta juttuun Supercellin rooli pilottihankkeissa ja lista osajaapulaa kokevista aloista.
Lue myös