Pääministeri Sanna Marin (sd.) nosti lauantaina TV1:n Ykkösaamussa esiin kysymyksen valmiuslain uudistamisen siten, että se vastaisi paremmin pandemian kaltaisiin kriiseihin.
Hallitus voisi tehdä sitten nopeammin ja kootummin päätöksiä. Nyt valmiuslaki soveltuu paremmin sotilaallisen kriisin kuin terveysuhkan tai kyberkriisin hoitamiseen. Koronakriisin aikana on noussut esiin myös lainsäädännön jäykkyys.
– Tarvitsisimme pandemiaa varten aivan erilaisen lainsäädännön, tällaisen valmiuslain tyyppisen lainsäädännön, joka keskittäisi valtaa ja antaisi paremmat työkalut hallituksille toimia, kun tarve vaatii, pääministeri Marin totesi Ylen Ykkösaamussa.
Marin perusteli uudistamistarvetta sillä, että tulevilla hallituksilla olisi käytössään parempia työkaluja ja selkeämpi menettely koronankaltaisen kriisin iskiessä.
Valmiuslain uudistamista ei voi tehdä kriisin keskellä. Kaikki puolueet pitää ottaa mukaan parlamentaariseen työhön, mikä voi viedä vuosia.
Marinin mukaan tarvittaisiin myös laajempi, koko Euroopan unionin laajuinen hätätilamenettely, jolla voitaisiin suojella kansalaisia pandemian iskiessä.
Oikeusoppineilta vihreää valoa
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on nähnyt läheltä hallituksen oikeudelliset vaikeudet koronakriisin keskellä ja yhtyy pääministerin ajatuksiin. Pöysti vastaa asiaan laajalla sähköpostiviestillä, jonka hän tiivistää seuraavasti:
"Näkisin, että tarvitaan valmiuslain uudistamista ja pandemialakia tai pandemiasäännöksiä tartuntatautilakiin. Alueellinen viranomaisorganisaatio sisältää myös monia toimijoita, ja pandemiatilanteen hallinnon selkeyttämistä olisi hyvä samoin miettiä."
Alueellinen viranomaisorganisaatio koostuu kunnista, aluehallintovirastoista ja kuntien koordinointiryhmistä. Eri viranomaisten yhteistyön ja toimien koordinointi on ollut haastavaa, mikä on näkynyt kansalaisille ristiriitaisina viesteinä ja päätöksinä.
Pöystin mukaan Suomen lainsäädännössä ei oltu riittävästi varauduttu vakavan pandemian varalta.
"Kun lainsäädännön aukkoja ja puutteita korjataan ja täydennetään kriisin aikana, ovat valtioneuvoston ja sen ministeriöiden voimavarat suoriutua nopeasti tehtävästä kovilla. Samoin eduskunnalle jää lainsäätäjänä liian vähän aikaa paneutua isoihin asioihin. "
Pöysti kertoo, että viime vuonna annettiin 99 COVID-19-pandemiaan liittynyttä hallituksen esitystä ja lisäksi valmiuslain käyttöönotto- ja soveltamisasetukset. Valmistelun voimavarat ovat olleet tiukilla.
Erillinen pandemialaki saa kannatusta myös valtiosääntöasiantuntija, Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salmiselta.
– Kyllä Marinin ehdotus on hyvä ja huomionarvoinen. Tämän kriisin kestäessä on tullut varsin selväksi, että valmiuslaissa on tarkistamisen varaa, muutenkin, mutta myös pandemian hallintaan liittyen, Salminen sanoo.
Salmisen mielestä pandemiatilanteessa voisi olla käytössä kokonaan toisenlainen hätämekanismi kuin nykyinen poikkeusolojen toteaminen, valmiuslain käyttöönotto ja soveltamisasetukset.
– Mielestäni pitäisi ensin ihan rauhassa arvioida, miten valmiuslain ja tartuntatautilain kokonaisuus toimii. Mutta voi olla, että pandemia sisältää tilanteita, joita pitää hallita vielä jollain toisellakin tavalla, Salminen toteaa.
– Tämä asian kanssa ei tarvitse hötkyillä, vaan pitää tutkia eri mahdollisuuksia ja muutosten vaikutuksia esimerkiksi eduskunnan asemaan, hän jatkaa.
Eduskunta tarkastaa ja hyväksyy jälkikäteen hallituksen valmiuslain nojalla antamat soveltamisasetukset.
Oppositiosta löytyy muutoshalukkuutta ja epäilyjä
Nykyinen valmiuslaki on vuodelta 2011. Tärkeimpiä lakeja sorvataan yhdessä parlamentaarisissa komiteoissa, joten muutokseen tarvitaan myös opposition myötävaikutusta. Ehdotus jakaa puolueita.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra ei muuttaisi valmiuslakia, kun kriisi on päällä. Purran mukaan on edelleen epäselvää, miksi esimerkiksi pakollisia terveystarkastuksia rajoilla ei ole aloitettu.
Eduskunnassa on tartuntatautilain muutos, joka ei muuta nykyistä oikeustilaa. Maahantulijoilta ei voi vaatia ennakkotestiä. Purran mukaan tämän on myös pääministeri myöntänyt.
– En lähtisi suorilta käsin muuttamaan valmiuslakia ennen kuin on ensin yksiselitteisesti määritetty, missä varsinainen ongelma on. Miksi operatiivinen puoli ei toimi esimerkiksi tässä rajoilla tapahtuvassa testaamisessa tai ennakkotestien valmistelussa, Purra sanoo.
Perussuomalaisten varapuheenjohtajan mukaan tuntuu siltä, että toistaiseksi on vain etsitty syyllistä edestakaisin.
Ovatko syyllisiä kunnat ja aluehallintovirastot, jotka eivät käytä toimivaltuuksiaan oikein, kuten pääministeri Marin väitti vai hallitus, joka ei ole saanut aikaan ongelmat ratkaisevaa lakiesitystä.
– Onko ongelma hallituksessa vai huonosti valmistellussa lainsäädännössä, toimeenpanossa, alueilla, viranomaisissa, johtamisessa vai missä se on, Purra ihmettelee.
Näin aluehallintovirasto vastaa syytöksiin rajojen vuotamisesta: Aluehallintovirasto tyrmää väitteet rajanylityspaikkojen isosta koronavuodosta – ylilääkäri: "Valtaosalla on ennakkotodistus ja vain harva kieltäytyy testistä"
Purran mukaan edellä lueteltuihin kysymyksiin ei olla saatu selkeitä vastauksia, kun tartuntatautilain muutoksia on käsitelty hallintovaliokunnassa.
Tällaisten asioiden selvittäminen ennen valmiuslakiin puuttumista olisi hänen mielestään ensiarvoisen tärkeää, jotta operatiivinen puoli saataisiin toimimaan.
Purra kaipaa selvyyttä esimerkiksi siihen, miksei rajatestausta ole saatu kuntoon, vaikka useassa Euroopan maassa vaaditaan jo nyt ennakkotodistuksia rajoilla.
– Meillä on nyt tämä akuutti kriisi ja siitä pitäisi selvitä mahdollisimman hyvin, hän painottaa.
Kokoomuksessa halua tarkasteluun, mutta vasta kriisin jälkeen
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen on pääministerin kanssa samaa mieltä siitä, että valmiuslaki kaipaa tarkastelua. Siihen on kuitenkin syytä ryhtyä vasta koronakriisin jälkeen.
– Ennen kuin lähdetään spekuloimaan valmiuslain muutostarpeella, on syytä muistaa, että Suomen oikeudellinen kehikko tarjoaa jo nytkin erittäin laajat ja kovat toimivaltuudet kriisin hoitamiseen ja toimivaltuuksien ottamiseen, Häkkänen muistuttaa.
Perustuslaissa on poikkeuslakipykälä 23, jonka nojalla voidaan Häkkäsen mukaan hyvin joustavasti tehdä keskitettyjä päätöksiä. Saman pykälän nojalla suljettiin kaikki ravintolat viime ja tänä keväänä.
Häkkäsen mielestä operatiivinen takkuilu rajatarkastusten kohdalla johtuu siitä, että viranomaisilta puuttuu käsitys, miten tällaisessa kriisitilanteessa pitää toimia. Tartuntatautilaki antaa jo nyt Häkkäsen mukaan mahdollisuudet pakkotestaukseen, mutta sitä ei ole käytetty.
– Kyse on enemmänkin siitä, miten viranomaisyhteistyötä on harjoitettu tai kuinka nopeasti havaitaan, että tarvitaan toimivaltuus tai pykälä ja miten hyvin toimivaltuus saadaan valmisteltua, Häkkänen sanoo.
Häkkäsen mukaan viranomaiskoneiston ja hallinnon pitäisi harjoitella pandemiatilannetta tai kyberiskua, jotta tiedetään millaisia toimivaltuuksia kyseisen kriisin yhteydessä tarvitaan. Tämän jälkeen lakeja muutettaisiin tarpeen mukaan.
Voit keskustella aiheesta 15.3.2021 kello 23 saakka.
Lue myös:
Robert Sundman: Suomessa vietetään jälleen pykäläviikkoja
Oikeuskansleri Pöysti A-studiossa: Suomen lainsäädäntö ei ollut valmis pandemiaan