Maanantaiaamuna Malmin lentokentällä liput on laskettu puolisalkoon. Kiitotiehen asennetaan laskeutumisen kieltäviä rastin muotoisia merkkejä.
Sunnuntai-iltana kiitotieltä nousivat viimeiset lentokoneet.
"Kiitän Malmia, maailman parasta lentokenttää, kaikesta mitä se on meille antanut."
Näin sanoi viimeisenä kentältä noussut lentäjä lentoradioliikenteesessä sunnuntai-iltapäivänä. Ilmassa oli jäähyväisjuhlan tuntua.
Vuonna 1938 virallisesti käyttöön vihityn Helsingin Malmin lentokentän avajaisia todisti muun muassa Marsalkka Mannerheim. Malmin lentokenttä oli vuoteen 1952 Suomen merkittävin lentoliikenteen keskus. Helsinki-Vantaan lentokentän korvattua sen Malmista tuli lentokoulutuksen ja ilmailuharrastajien mekka.
Nyt tämäkin tarina on ohi, kun lentokenttä sulkeutui Traficomin määräämän takarajan mukaisesti sunnuntai-iltana.
Samalla päättyi yksi viime vuosikymmenien näkyvimmistä maankäyttöön liittyvistä väittelyistä. Malmin lentokentän toiminnan säilyttämiseksi perustettiin vuosien varrella yhdistys, jätettiin adressi ja tehtiin lakialoite.
Pääkaupunkiseudun täydennysrakentamisen tarve voitti kuitenkin kaikki vastaan tulleet esteet, ja lentokenttä sai väistää.
Vai saiko? Koko 2000-luvun ajan jatkunut vääntö ei ole vielä ohi, jos sunnuntaina kentän radioliikenteessä kuultua kenttäpäivystäjä Pekka Aakkoa on uskominen. Kentän saavutusten luettelun ja käyttäjien ja vieraiden kiittelyn jälkeen Aakko laittoi dramaattisesti ilmoille vielä viimeiset lupaukset ilmailun säilyttämisestä.
"Taistelu kentästä jatkuu, kiitotie on edelleen paikallaan. Toivottavasti tulevat päättäjät ovat entisiä viisaampia ja Malmin lentokenttä jatkaa tehtäväänsä joskus tulevaisuudessa. Lentäkää turvallisesti, eläköön Malmi."
Malmin lentokenttäyhdistys ry:n hallituksen jäsen Timo Kasurisella oli sama sanoma maanantaiaamuna. Lentokonehallien ja muun materiaalin menetys on Kasurisen mukaan pientä verrattuna ilmailuyhteisön kokemalle henkiselle menetykselle.
– Koneita saa aina uusia, mutta tällaista yhteisöä ei.
Kasurisen mukaan Malmin lentokenttä on ollut selkäranka Suomen yleisilmailulle.
– Tässä aiheutetaan vähintään paha selkärankavaurio.
Kasurinen uumoilee, että ilmailu tulee vuosikymmenen sisällä kehittymään hurjasti droonien ja muiden miehittämättömien lentokoneiden myötä. Myös sähköiset matkustajakoneet Kasurinen näkee lähitulevaisuuden ilmiönä.
Nämä ennustukset ovat Kasurisen mukaan yksi syy jatkaa vielä loppuun saakka vääntöä Malmin kentän tulevaisuudesta.
– Olemme käyneet oikeutta tästä vuokra-asiasta kaupungin kanssa. Katsoimme, että meille luvattiin huomattavasti pidempi vuokra-aika mitä sitten saimme. Tästä tuli käräjäoikeuden tuomio kaupungin hyödyksi. Tästä tuomiosta on jätetty valitus. Tämä häätö on myöskin riitautettu ja Malmin Lentokentän Ystävät -yhdistys on tehnyt lukuisia valituksia.
– Kiitotielle asetetut kieltomerkit laitettiin ruuveilla kiinni. Saa sitten helposti pois, Kasurinen toteaa virne suupielessä.
Tämänhetkisten Helsingin kaupungin mukaan lentokentän alueelle nousee yli 13 000 uutta asuntoa seuraavien parin–kolmenkymmenen vuoden aikana. Työpaikkoja alueelle arvoidaan syntyvän parisentuhatta.
Vaikka pienkoneiden ja helikoptereiden pörräys jää Malmilla historiaan, ilmailuajoista jää kuitenkin muutama muistutus. Lentoaseman kauniin pyöreä terminaalirakennus ja hangaari on suojeltu asemakaavalla.
Korjattu 15.3. klo 20.30 Kenttäpäivystäjän nimi on Pekka Aakko, ei Pekka Aikko kuten jutussa alun perin luki.
Voit keskustella Malmin lentokentästä tiistaihin kello 23 asti.