Hallitus on saanut tänään valmiiksi alustavat suunnitelmansa siitä, miten Suomi aikoo käyttää EU:n elvytysrahat.
- Näet tallenteen tiedotustilaisuudesta klikkaamalla pääkuvaa.
- Tiedotustilaisuuden sisällöstä kerrotaan tässä päivittyvässä jutussa.
Tämänhetkisen arvion mukaan Suomi on saamassa EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista kokonaisuudessaan noin 2,9 miljardia euroa lähivuosina. Suomen maksuosuus paketista on 6,6 miljardia euroa vuosina 2028–2058.
Tänään esitellyt suunnitelmat kattavat Suomen saannista suurimman osan, eli hieman vajaat 2,1 miljardia euroa. Muiden rahastojen kautta Suomi voi saada rahaa esimerkiksi maaseudun kehittämiseen ja siirtymiseen pois fossiilisista polttoaineista.
Elvytysrahalla EU pyrkii saamaan EU-maiden talouskasvuun vauhtia koronakriisin jäljiltä. Jäsenmaiden olisi käytettävä rahaa investointeihin, jotka työllistävät sekä edistävät ilmastopäästöjen vähentämistä ja digitaalisuuteen siirtymistä.
Suunnitelmaa tiedotustilaisuudessa esitelleen valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan painopiste on enemmän uudistamisessa kuin elvytyksessä.
– Hallitus tavoittelee kestävän kasvun ohjelmalla sekä ympäristön että ihmisten kannalta monia myönteisiä vaikutuksia. Päästöt vähenevät, kilpailukykymme paranee ja arki paranee koko maassa, Vanhanen sanoi.
Rahoitusta ilmastotoimiin ja digitalisaatioon
Aiemmin kerrotun mukaisesti Suomi suuntaa rahoja erityisesti neljään teemaan: vihreään siirtymään, digitalisaatioon, työllisyysasteen ja osaamistason nostamiseen sekä sote-palveluihin.
Vihreään siirtymään rahoista ohjataan puolet. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan kyseessä on suurin Suomessa koskaan tehty yksittäinen ilmastopanostus.
Vihreän siirtymän hankkeet sisältävät esimerkiksi investointeja vetyteknologiaan ja aurinkovoiman kaltaiseen puhtaaseen energiatuotantoon. Tavoitteena on saada liikkelle mahdollisimman paljon investointeja ilmastoystävälliseen teknologiaan.
Digitalisaatioon rahoituksesta ohjataan 25 prosenttia, ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksiin 33 prosenttia. Sama rahoitus voi edistää useampia teemoja samaan aikaan.
Tiedotustilaisuudessa esiteltyjen arvioiden mukaan elvytyspakettiin kuuluvat investoinnit vähentäisivät vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjä 3 miljoonaa tonnia vuodessa. Se vastaisi kuutta prosenttia Suomen päästöistä.
Bruttokansantuotetta elvytyspaketti kasvattaisi Vanhasen esittelemien arvioiden mukaan 0,5 prosenttiyksikköä vuosien 2021-2023 aikana. Elvytyspaketin investoinnit saisivat Vanhasen arvion mukaan liikkeelle yli 3 miljardia euroa yksityisiä investointeja.
Elvytyspaketin vaikutuksiin laskettiin tiedotustilaisuudessa myös 10 000 työllisen lisäys työllisyyspalveluiden parantuessa. EU-rahaa aiotaan käyttää niin kutsuttuun pohjoismaiseen työnhaun malliin, joka lisää henkilöstön määrää työ- ja elinkeinotoimistoissa. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltavasta uudistuksesta hallitus kertoi jo syksyn budjettiriihessä.
EU-rahalla houkutellaan yksityiset investoimaan
Hallitus laskee, että elvytysrahojen avulla saadaan liikkeelle valtavat investoinnit. Kun hallitus panee esimerkiksi teollisuuden ympäristöhankkeeseen euron EU-rahaa, se uskoo vivuttavansa liikkeelle 9 euroa yksityistä rahaa. Näin käynnistyisi investointeja, joilla hallitus laskee hiilipäästöjen vähenevän 6 prosenttia.
– Yksityisellä sektorilla on paljon ideoita, tekniikoita ja hankkeita, joilla päästötavoiteet voidaan saavuttaa. Nyt julkinen valta edesauttaa, että tavoitteet voidaan myös saavuttaa. Uskon, että tähän mittakaavaan päästään, Vanhanen sanoo.
Ministerit ovat kuunnelleet teollisuutta, jolla on jo valmiita suunnitelmia hiilipäästöjen vähentämiseen. EU-rahaa pannaan hankkeisiin, joita yritykset ovat jo suunnitelleet valmiiksi.
Ilmastokuormitusta vähentävien tekniikkojen uskotaan parantavan kilpailukykyä ja kasvattavan taloutta.
Osa rahasta taas menee täysin toisenlaisiin tarkoituksiin, ja niihin käytetään lähinnä julkista rahaa.
Elvytysrahoilla korjataan talouden rakenteellisia ongelmia, joihin EU-komissio on kiinnittänyt huomiota maakohtaisissa suosituksissaan. Suomessa terveydenhoidon kantokyky ja työllisyyden parantaminen ovat tällaisia kohteita. Esimerkkinä tästä ovat koronan takia venähtäneiden hoitojonojen lyhentäminen.
Komissio syynää jäsenmaiden suunnitelmia
Yksittäisten hankkeiden rahoituksesta päätetään vasta myöhemmin. Alustavien suunnitelmien mukaan niihin kuuluu esimerkiksi nopeiden nettiyhteyksien tuominen alueille, joissa kaupallinen tarjonta ei riitä, sekä rautatiejärjestelmän digitalisaatio.
Huhtikuun ajan maat hiovat suunnitelmiaan komission kanssa, ja huhtikuun loppuun mennessä kaikkien maiden pitäisi esittää komissiolle valmiit suunnitelmansa, mihin ne käyttävät rahat ja mitä niillä saavutetaan. EU-maat hyväksyvät kesän kuluessa yhdessä kunkin maan suunnitelman.
Komissio on patistellut monia maita, myös Suomea, keskittymään harvempiin mutta vaikuttavampiin hankkeisiin. Reilu kolmannes rahasta pitää käyttää edistämään ilmastonmuutosta jarruttaviin hankkeisiin eli vihreään siirtymään.
Mitkään rahankäyttökohteet eivät saa haitata ilmastotavoitteita. Osalle jäsenmaista tämä on ollut vaikea saavuttaa.
Eduskunta ei ole vielä hyväksynyt elvytyspakettia
EU-elvytyspaketin käsittely eduskunnassa on vielä kesken. Perustuslakivaliokunnalta odotetaan lausuntoa, jonka perusteella ratkeaa, tarvitseeko elvytyspaketti eduskunnassa taakseen tukea myös oppositiosta.
Jos perustuslakivaliokunta katsoo, että EU:n elvytyspaketti muuttaa EU:n luonnetta ja kaventaa eduskunnan päätösvaltaa, se tarvitsee täysistunnon äänestyksessä taakseen kahden kolmasosan enemmistön. Silloin pelkkien hallituspuolueiden äänet eivät riittäisi elvytyspaketin hyväksymiseen.
Perustuslakivaliokunnan lausunto on lykkääntynyt koronatilanteen pahenemisen vuoksi. Valiokunta on viime viikot käsitellyt lähinnä koronatoimiin liittyviä esityksiä.
Lisää aiheesta: