Suomalaisten laajassa kuntotestissä paljastui, että huonokuntoisille kertyi suhteessa eniten reipasta liikkumista. Tämä lisää ikävää noidankehää. Liikkuminen on rasittavaa, ja koska sitä on niin vähän, kunto ei parane.
Asia tuli ilmi UKK-instituutin tutkimuksessa.
1 952 työikäistä henkilöä kävi kuntotestissä ja käytti liikemittaria viikon ajan. Liikemittarin keräämästä tiedosta analysoitiin osallistujille kertynyt reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä. Lisäksi osallistujat jaettiin kolmeen eri kuntoluokkaan.
Kiinteä raja-arvo energian kulutukselle lepotasoon verrattuna oli reippaalle liikkumiselle kolminkertainen ja rasittavalle liikkumiselle kuusinkertainen. Näin mitattuna eniten liikkuivat odotetusti ne, joilla oli paras kunto.
– Korkeimmalle kuntoluokalle kertyi odotetusti eniten ja alimmalle vähiten sekä reipasta että rasittavaa liikkumista näillä kiinteillä raja-arvoilla arvioituna, kertoo UKK-instituutin laboratorioinsinööri Henri Vähä-Ypyä tiedotteessa.
Suhteellisena raja-arvona reippaalle liikkumiselle käytettiin 40 prosenttia ja rasittavalle liikkumiselle 60 prosenttia aerobisesta kapasiteetista. Tällöin alimmalle kuntoluokalle kertyi eniten sekä reipasta että rasittavaa liikkumista.
– Heillä liikkumista kertyi huomattavan paljon lyhyistä, enintään muutaman minuutin mittaisista jaksoista eli he suorittavat arjen askareensa reippaan tai rasittavan liikkumisen tasolla, Vähä-Ypyä selittää.
Vähä-Ypyän mukaan tulosten perusteella huonokuntoiset ovat noidankehässä.
– Heille kertyy eniten reipasta liikkumista suhteessa omaan kapasiteettiin, mutta kunto pysyy silti huonona ilman selkeää liikkumisen määrän lisäämistä.
Eli mitä enemmän liikkuu, sitä vähemmän rasittavaa siitä tulee.
Laaja tutkimus
KunnonKartta 2017 -väestötutkimuksessa mitattiin 20–69-vuotiaiden suomalaisten liikkumista, paikallaanoloa ja unta liikemittarilla vuorokauden ympäri seitsemän vuorokauden ajan. Osallistujille toteutettiin myös kuntotestit.
Tutkimuksen aineisto kerättiin väestöotoksena Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Oulun ja Rovaniemen seuduilta. Tutkimuksen osallistujat olivat keskimäärin 50-vuotiaita ja yli puolet heistä oli naisia.