Hyppää sisältöön

Alle 10-vuotiaiden lasten koronatartuntojen määrä kasvaa vauhdilla

Nuoret lapset ovat saaneet tartuntoja usein perhepiirissä.

Lapset ovat saaneet tartunnan usein perhepiirissä. Kuvituskuva. Kuva: Rupert Oberhauser / AOP
Petter West,
Niklas Fagerström,
Markku Sandell

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Helmikuussa alkanut koronavirustartuntojen huima lisääntyminen näkyy myös kasvaneina lasten tartuntojen määränä.

Suomessa uusien koronatapausten määrän kasvu on ollut noin 250 prosenttia alle 10-vuotiaiden lasten keskuudessa, kun verrataan neljän viimeisen viikon (viikot 7–10) tilannetta neljään viikkoon viime vuoden marraskuussa.

Kaikkien muiden ikäryhmien muutos oli keskimäärin noin 80 prosenttia samana ajanjaksona.

Koronavirus on tartuttanut viime aikoina huomattavasti enemmän alle 10-vuotiaita lapsia - kaaviosta käy ilmi, että nuorimmat erottuvat tilastoista. Kuva: Yle

Samanaikaisesti koronatapausten määrän kasvu on ollut suhteellisen vähäistä ryhmässä yli 80-vuotiaat, jotka ovat saaneet runsaasti koronarokotetta. Vaikuttaa siis selvältä, että rokotteilla on ollut heihin suojaava vaikutus yhdessä sen kanssa, että ikäihmiset ovat usein myös rajoittaneet sosiaalisia kontaktejaan enemmän kuin nuoret.

Uusi virusmuunnos tarttuu luultavasti helpommin

On epäselvää, mistä suurempi tartuntamäärien kasvu nuorten parissa johtuu. Mahdollisesti ilmiön taustalta löytyy yhteys brittiläiseen koronavirusvarianttiin, joka on tarttuvampi.

– Ainakin se vaikuttaa siihen, että perheissä tapahtuu yhä enemmän tartuntoja. Ennen kuin saimme brittiläisen version, ehkä puolet perheenjäsenistä sairastui. Nyt näyttää siltä, että suurin osa sairastuu, huomauttaa HUS:n infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen Svenska Ylen haastattelussa.

Näyttää siltä, että useammat aikuiset ovat saaneet tartunnan viime aikoina ja sitten tartuttaneet lapsensa samassa kotitaloudessa. Karoliinisen instutuutin immunologian apulaisprofessori ja lastenlääkäri Petter Brodin yhtyy tähän arvioon.

– Yleisin tartuntapaikka on kotona. Ja yleisintä on, että vanhemmat tartuttavat lapset eikä päinvastoin.

Lomaviikolla vain pieni vaikutus

Alle 10-vuotiaiden lasten uusien tartuntatapausten kasvusuunta jatkui osittain talviloman aikana, mutta alkoi aiemmin. On todennäköistä, että lomaviikko ei vaikuttanut paljoakaan muutokseen.

Brodin huomauttaa, että lapset eivät edelleenkään ole liikkeellepaneva voima tartuntojen leviämisessä. Lapset eivät levitä tautia yhtä helposti kuin aikuiset.

– Jotkut haluavat tulkita lukuja siten, että infektio leviää kouluissa. Mutta nyt on jo paljon tutkimuksia siitä, kuka tartuttaa kenet.

Hän korostaa myös, että infektioiden leviäminen on yleisesti lisääntynyt, kun brittimuunnos on yleistynyt. Lapset eivät näytä tartuttavan erityisen helposti. Kaikki ikäryhmät voivat saada tartunnan nyt aikaisempaa helpommin.

Brodin mainitsee myös, että pienillä lapsilla ei yleensä ole lainkaan tai on vain lieviä oireita, jos he saavat COVID-19 taudin.

– Näin on ollut koko pandemian ajan, ja näin on edelleen nyt, Petter Brodin sanoo.

Tätä tukevat myös Britannian tiedot (siirryt toiseen palveluun), hän huomauttaa. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla ei ole ollut keskimäärin vakavampia brittiläisen koronavirusmuunnoksen oireita kuin viime vuoden ensimmäisen korona-aallon aikana.

Lisätestaus kasvattaa positiivisten löydösten määrää

Tartuntoja on tähän mennessä ollut eniten nuorten aikuisten (ikä 20-29 vuotta) ryhmässä.

COVID-19-tartuntojen kasvua on kuitenkin todettu 0–9-vuotiailla monessa Euroopan maassa. Suomen lisäksi tämä on havaittu myös muun muassa Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.

Lastenlääkäri Petter Brodin korostaa, että tälle voi olla yksinkertainen selitys.

– On otettava huomioon, onko nyt testattu enemmän lapsia kuin aikaisemmin, hän sanoo.

Svenska Ylen HUS:n alueelta saamien tilastojen mukaan koronatestien määrä ei lapsilla (0-9 -vuotiailla) ole kasvanut kuitenkaan enempää kuin muilla ikäryhmillä. Tämä osoittaa sen, että lapsilla tartuntoja on aiempaa enemmän.

Viime viikkoina Suomen terveysviranomaiset ja sairaanhoitopiirit ovat vaatineet enemmän koronatestejä myös oireettomille.

Tässä voi olla osaselitys pienten lasten tartuntojen lisääntymiselle. Lapsia, joilla on lieviä oireita tai ovat oireettomia, testataan nyt enemmän.

Tämä koskee esimerkiksi ihmisiä, jotka ovat karanteenissa, ja ihmisiä, jotka ovat saaneet varoituksen koronavilkun avulla.

Juttua muokattu 16.3. klo 20.30: Asko Järvisen lainauksen ensimmäistä lausetta täsmennetty.

Lue myös:

Betydligt fler barn under 10 år har smittats av coronaviruset på sistone – vår graf visar att de yngsta sticker ut i statistiken

Suosittelemme sinulle