Astra Zenecan koronarokotteen mahdollista yhteyttä veritulppiin selvitetään nyt pitkin Eurooppaa.
Euroopan lääkevirasto arvioi syy-yhteyttä haittavaikutusilmoituksista ja muusta turvallisuustiedosta, joita on saatavilla muun muassa tehdyistä tutkimuksista ja eri maiden terveysrekistereistä. EMA:lta odotetaan asiassa ulostuloa torstaina. Silloin selviää, mitä sen hetkisten tietojen pohjalta tehdään ja suositellaanko Astra Zenecan rokotteen suhteen joitakin toimenpiteitä.
Suomen lääkevirasto Fimea toimii osana EU:n lääkevalvontaverkostoa ja nojaa päätöksissään EMA:aan.
– Kaikki toimenpiteet, mitkä kohdistetaan lääkevalmisteen myyntilupaan, tapahtuvat EU-tasolla. Meillä ei ole tähän mennessä kansallisesti ilmennyt sellaista huolisignaalia, minkä pohjalta meillä olisi tarvetta harkita pikaisempia toimenpiteitä. Voimme odottaa PRAC:in [EMA:n alainen lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea] johtopäätöksiä tilanteesta ja päätöksiä mitä sen jälkeen tehdään, sanoo Fimean lääketurvallisuusyksikön päällikkö Liisa Näveri.
Monet maat ovat varotoimena keskeyttäneet Astra Zenecan rokotteen antamisen Euroopan lääkevirasto EMA:n selvityksen ajaksi. Viimeisimpänä keskeytyksestä kertoi tiistaina Ruotsi.
Astra Zenecan mukaan sen koronarokotteen on saanut kaikkiaan jo noin 17 miljoonaa ihmistä, ja verisuonitukoksia on ilmoitettu kaiken kaikkiaan alle 40.
Suomessa rokotuksia Astra Zenecan rokotteella onkin toistaiseksi päätetty jatkaa. Verisuonitukos on hyvin yleinen sairaus. Suomessa verisuonitukosten, kuten syvän laskimotukoksen tai keuhkoveritulpan esiintyvyys on arviolta 1–2 tapausta tuhatta henkilöä kohti vuodessa. Tämä voisi tarkoittaa tarkoittaa normaalinakin vuonna 5 500–11 000 kotimaista tapausta.
Fimeaan on tullut toistaiseksi Astra Zenecan rokotteesta yhdeksän ilmoitusta, joissa on kerrottu erilaisista veritulppaepäilyistä.
– Ilmoittajien ikää en pysty sanomaan, eikä mitään yhdistävää tekijää ole tiedossa. Ilmoitukset ovat olleet sisällöltään hyvin niukkoja, valtaosasta ei ole vielä tietoa onko tapauksissa jo lääkärin toteama veritulppa vai vasta epäily, huomauttaa Liisa Näveri.
Henkeä uhkaavia tapauksia ei ilmoitusten joukossa ole ollut, Näveri tähdentää. Rokotetuille on Näverin mukaan oireiden ilmaantumiseen on kulunut rokotetuilla aikaa päivästä viikkoon.
– Veritulpan oireet voivat olla monenlaisia, esimerkiksi voimakasta kipua ja turvotusta pohkeessa tai hengenahdistusta.
Fimea pitää sivuillaan listaa koronarokotteiden haittailmoituksista (siirryt toiseen palveluun). Kolmesta käytössä olevasta rokotteesta kertynyt tähän mennessä yhteensä hieman yli tuhat ilmoitusta. Useimmiten on ilmoitettu tunnetuista haittavaikutuksista, kuten kuumeesta, päänsärystä, lihaskivusta ja väsymyksestä. Reilut 300 ilmoituksista on puolestaan luokiteltu vakaviksi.
Astra Zenecan rokotteista tulleet yhdeksän veritulppailmoitusta ovat vielä alustavia, eivätkä näy listauksessa. Muista rokotteista ei ole tullut Fimean rekisteriin laskimotukos- tai keuhkoveritulppailmoituksia.
Monet tekijät kasvattavat hyytymisriskiä
Veritulppa eli tukos syntyy, kun veri hyytyy laskimossa tai valtimossa tukkien sen. Tulppa voi syntyä suonen seinämän vaurioista, veren hidastuneesta virtauksesta tai lisääntyneestä tukosalttiudesta.
Tukoksen eli veritulpan aiheuttaa veren hyytyminen laskimossa tai valtimossa. Tulppa voi syntyä suonen seinämän vaurioista, veren hidastuneesta virtauksesta tai lisääntyneestä tukosalttiudesta. Tukos häiritsee verenkiertoa ja aiheuttaa vaihtelevia elinkohtaisia oireita. Tukostaipumus voi aiheuttaa myös sepelvaltimotautia, aivoverenkiertohäiriön tai katkokävelyä.
– Jos henkilöllä on esimerkiksi hyytymishäiriöitä tai hän käyttää joitakin sellaisia lääkkeitä, joiden tiedetään liittyvän lisääntyneeseen riskiin tai on jotain perussairauksia kuten esimerkiksi syöpä tai verisuonisairauksia. On äärimmäisen paljon erilaisia taustatekijöitä, jotka voivat lisätä hyytymisriskiä kaiken kaikkiaan, Näveri listaa.
Astra Zeneca -rokotusten yhteydessä esiin nostetut verisuonitukostapaukset ovat vaihdelleet tyypiltään, eikä kaikista ole saatavilla tarkempia tietoja.
Vakavimpia esiin tulleita tapauksia ovat olleet esimerkiksi aivojen sinussuonten veritulppa. Neljä tällaista tapausta on ilmaantunut Norjassa, missä terveysviranomaiset keskeyttivät rokotukset toistaiseksi. Suomessa vastaavia tukostapauksista ei ole tullut Suomessa yhtään ilmoitusta, toteaa Näveri.
Sinuslaskimoiden tukos on hyvin harvinainen tukostyyppi. Niitä ilmaantuu aikuisväestössä vuosittain keskimäärin 3–4 tapausta miljoonaa ihmistä kohden.
– Näiden kyseisten tapausten osalta on mahdollista, että syy-yhteyttä rokotteeseen ei ole, vaan kyseessä voi olla vain ajallinen yhteys. EMA tutkii asiaa ja lisätietoa on odotettavissa torstaina EMA:n lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) kokouksen jälkeen.
Ensin selvitetään mahdollinen syy-yhteys, sitten mekanismi
Nykäri kertoo, että Fimealla ei ole tiedossa, mitä yhteisiä tekijöitä tapausten taustalla mahdollisesti voisi olla.
Tiedetään, että myös koronavirusinfektioon itsessään liittyy suurentunut verisuonitukosriski. Rokotteen ominaisuuksiin liittyviä mahdollisia tekijöitä ja mekanismia Näveri ei halua lähteä arvailemaan.
Astra Zeneca -rokotetta on annettu riskiryhmille muutamien viikkojen ajan. Mikäli syy-yhteys varmistuisi, saattaisi se vaikuttaa rokotussuosituksiin.
–Jos meneillään olevassa arvioinnissa yhteys rokotteeseen varmistuisi, se voisi johtaa esim. jonkinlaisiin tarkempiin suosituksiin siitä kenelle kyseessä olevaa rokotetta jatkossa annettaisiin, sanoo Näveri.
Lue myös:
Alle 10-vuotiaiden lasten koronatartuntojen määrä kasvaa vauhdilla