Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Yle selvitti: Kuntien keskeisistä päättäjistä vain kolmannes on naisia – katso, ketkä käyttävät valtaa kotikunnassasi

Härskit puheet ja lastenhoito-ongelmat karkottavat naiset politiikasta.

Riitta Mäkinen kiipeää Jyväskylän kaupungintalon portaita.
Jyväskylän kaupunginvaltuustoa johtaa kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.). Hän kokee, että joutui nuorena naisena tekemään politiikassa tavallista enemmän töitä todistaakseen osaamisensa. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Maria Bonnor,
Katja Wallenius,
Asmo Raimoaho
Avaa Yle-sovelluksessa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen johtajana nainen: 33 kuntaa.

Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen johtajana mies: 120 kuntaa.

Näin on siitä huolimatta, että viime vaaleissa kuntien valtuustoihin valittiin naisia enemmän kuin koskaan aiemmin. Naisia on tällä hetkellä 39 prosenttia kaikista valtuutetuista.

Ylen selvityksen mukaan Suomi on jakaantunut kahteen poliittiseen maailmaan: isoissa kaupungeissa johto on naisvaltainen, pienissä kunnissa ykköspäättäjät ovat miehiä.

Koneesta näet päättäjät kaikissa Manner-Suomen kunnissa

Yllä oleva kone kertoo, ketkä johtavat Manner-Suomen kuntien poliittista päätöksentekoa. Tiedot perustuvat Ylen tietopyyntöön, joka lähetettiin 293 kuntaan. Vastaus saatiin 288 kunnasta, viiden kunnan tiedot on poimittu kuntien verkkosivuilta.

Vastauksissaan kunnat ilmoittivat, että kaikki puheenjohtajat ovat joko naisia tai miehiä. Tietopyynnössä oli vaihtoehtona myös muu tai se, ettei sukupuoli ole tiedossa.

Puheenjohtajien sukupuolet Suomen kunnissa. Kuntia, joissa molemmat ykköspj:t naisia on 33 kpl.
Kuntia, joissa molemmat ykköspj:t miehiä on 120 kpl. Valtuuston pj nainen, hallituksen mies on 78 kpl. Valtuuston pj mies, hallituksen nainen on 62 kpl.
Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Naisia on valtuustojen puheenjohtajina lähes saman verran kuin valtuutettuinakin, 38 prosenttia. Hallitusten puheenjohtajista naisten osuus on pienempi, 32 prosenttia.

Kun otetaan huomioon myös varapuheenjohtajat, kääntyvät luvut toisinpäin. Valtuustojen puheenjohtajistoissa on naisia 33 prosenttia, hallitusten puheenjohtajistossa 37 prosenttia.

Mitä suurempi kunta on kyseessä, sitä enemmän naisia on valtuutettuina ja puheenjohtajina. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa puheenjohtajista jopa kaksi kolmasosaa on naisia. Alle 10 000 asukkaan kunnissa valtuustot ja puheenjohtajistot ovat miesvaltaisia.

Etelä-Pohjanmaan Alajärvi on yksi niistä 22 kunnasta, joissa valtuuston ja hallituksen puheenjohtajisto koostuu kokonaan miehistä.

Alajärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäki (kesk.) perustelee kokoonpanoa sillä, että naisia on valtuustossa niin vähän, vain kuusi valtuutettua 35:stä.

– On naisia ollut puheenjohtajinakin, se ei ole uusi asia, Rintamäki sanoo.

Riitta Mäkinen selaa puhelintaan Jyväskylän kaupungintalon valtuustosalissa.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Riitta Mäkisen lisäksi myös Jyväskylän valtuuston varapuheenjohtajat ovat naisia. Kaupunginhallituksen puheenjohtajistossa on yksi mies. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Pelkästään naisista koostuvaa puheenjohtajistoa ei ole yhdessäkään kunnassa. Lähellä ollaan esimerkiksi Jyväskylässä, jossa kaikki valtuuston puheenjohtajat ovat naisia ja hallituksessa on yksi mies varapuheenjohtajana.

– Jyväskylän puheenjohtajiston naisvaltaisuudesta uutisoitiin aikoinaan paljon ja käytiin keskustelua, että miten tämä noudattaa sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta. Mutta tämä oli ryhmien yhdessä sopima asia, sanoo valtuuston puheenjohtaja Riitta Mäkinen (sd.).

Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan sukupuolijakaumaa selittää kaksi asiaa: miten paljon naisia asettuu ehdolle ja mitkä ovat poliittiset voimasuhteet.

Vihreissä ja sosiaalidemokraateissa naisia on paljon, perussuomalaisissa vähän. Näin ollen eri puolueiden saama kannatus heijastuu suoraan naisten määrään.

Tämän todistavat esimerkitkin. Alajärvellä keskusta pitää hallussaan lähes puolta valtuustopaikoista, toiseksi suurimpia puolueita ovat perussuomalaiset ja kokoomus. Jyväskylässä suurimmat puolueet ovat vihreät ja SDP.

Riitta Mäkinen seisoo Jyväskylän kaupungintalon portailla.
Koronan vuoksi Jyväskylän kaupunginvaltuusto ei ole kokoontunut kaupungintalolla vuoteen. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Äänikuningattarella on sananvaltaa

Kansanedustaja Riitta Mäkisellä on parinkymmenen vuoden kokemus kuntapolitiikasta. Tällä hetkellä hän johtaa valtuustoa, aiemmin hän on toiminut puheenjohtajana kaupunginhallituksessa sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Kansanedustajana Mäkinen aloitti vuonna 2018.

Riitta Mäkinen seisoo Jyväskylän kaupungintalon portailla.
Riitta Mäkinen kokee, että naisten vaikutusmahdollisuudet politiikassa ovat parantuneet merkittävästi parinkymmenen vuoden aikana. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Mäkisen mukaan hänet on siivittänyt kärkipaikoille vaalimenestys: äänikuningatarta ei ole helppo sivuuttaa johtotehtäviä jaettaessa.

– Ei ole ollut perustetta, miksi minut olisi voinut sysätä syrjään tietyistä tehtävistä. On ollut kova kannatus ja osaamista. Se ei tarkoita, etteikö joku olisi kyseenalaistanut, että olenko minä oikea ihminen hoitamaan jonkin tehtävän.

Kannatukseensa joutui johtotehtäviä jaettaessa vetoamaan myös Pohjois-Pohjanmaan Haapavedellä asuva maatalousyrittäjä Päivi Ollila (kesk.), joka oli viime kuntavaalien ääniharava.

Aiemmin valtuuston puheenjohtajuutta oli tarjottu myös ensikertalaisina valtuustoon nousseille äänikuninkaille, mutta Ollilan kohdalla käytiin keskustelua siitä, olisiko varapuheenjohtajuus sittenkin sopivampi tehtävä.

Järjestöissä ja yhdistyksissä puheenjohtajakokemusta hankkinut Ollila piti puolensa.

– Minä hyppäsin suoraan syvään päähän, kyllä sitä oppii uimaan! Vähän piti todistella, että pystyn tähän, Ollila sanoo.

Päivi Ollila Haapaveden kaupungintalon edessä
Viime vaaleissa Päivi Ollila (kesk.) nousi valtuustoon Haapaveden suurimmalla äänimäärällä. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Kaksikymppisenä politiikkaan lähtenyt Riitta Mäkinen kokee joutuneensa tekemään tavallista enemmän töitä siksi, että on ollut nuori nainen.

– Olen joutunut todistamaan ja tekemään töitä hirveän paljon, että olen vuosien saatossa lunastanut paikkani ja kunnioitukseni. Äänivyöryt eivät niitä automaattisesti tuo.

Perhe-elämä vie ajan politiikalta

Viime syksynä Kuntaliitto selvitti syitä, jotka vaikuttavat ihmisten halukkuutteen asettua ehdolle tulevissa kuntavaaleissa.

Intoa lisäävät ajankohtaiset asiakysymykset ja kunnan tulevaisuuden näkymät.

– Naisia kiinnostaa vaikuttaa etenkin siihen, miten perheiden ja lasten asioita hoidetaan, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Halua asettua ehdolle vähentävät yksityiselämään liittyvät syyt. Moni perheellinen kokee, ettei aika riitä politiikkaan, kun elämän täyttävät jo perhe, työ ja harrastukset.

Päivi Ollila
Valtuuston puheenjohtajana aloittaessaan Päivi Ollilan tavoitteena oli parantaa Haapaveden poliittista keskustelukulttuuria. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Toisaalta politiikkaan lähtemisen kynnys voi olla korkea naisille, jotka kantavat päävastuun lapsista ja kodista. Myös Päivi Ollila on törmännyt vanhakantaisiin ajatuksiin naisen paikasta.

– Ei ole ollenkaan tavatonta, että nuoret naiset saavat kuulla olevansa huonoja äitejä, jos pyrkivät politiikkaan.

Ollila on itse kolmen lapsen äiti, joka lähti ehdolle vaaleihin lasten ollessa kouluikäisiä. Muiden päättäjien kanssa hän on naureskellut, että unelmamaailmassa kokoustilan vieressä olisi leikkihuone, jossa hoitaja pitäisi huolta lapsista kokousten ajan.

Lain mukaan kunnan tulee kustantaa luottamustehtävissä toimiville lastenhoitaja, jotta he pääsevät osallistumaan valtuuston, hallituksen ja lautakuntien kokouksiin.

Jyväskylässä oikeus on kirjattu kaupungin hallintosääntöön ja vanhemmat hyödyntävät mahdollisuutta, mutta Haapavedellä lastenhoitopykälä on ollut tuntematon. Myös koulutuksen saaneiden lastenhoitajien saatavuudessa on eroja paikkakunnittain.

Päivi Ollila
Päivi Ollilan elämän täyttävät perhe, karjatilan pyörittäminen ja politiikka. Lisäksi hän käy viikoittain vartin mittaisella laulutunnilla. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Kuntaliiton mukaan valtuuston jäsenillä kuluu aikaa luottamustehtäviin 7–12 tuntia viikossa, hallituksen jäsenillä 12–16 tuntia viikossa. Suurissa kaupungeissa aikaa kuluu merkittävästi enemmän kuin pienissä kunnissa.

Nykyään moni iso kaupunki maksaakin puheenjohtajille osa- tai kokopäiväistä palkkaa tehtävän hoitamisesta. Jyväskylän kaupunginhallitusta johtaessaan Riitta Mäkinen oli mukana päättämässä siitä, että kaupunki muutti seuraavalla kaudella puheenjohtajien tehtävät puolipäiväisiksi.

– Kun työstä maksetaan palkka, se voi avata oven myös ihmisille, jotka eivät pienten tulojen vuoksi pystyisi muuten vähentämään palkkatyön määrää, Mäkinen sanoo.

Päivi Ollila ei ole laskenut omia työtuntejaan valtuuston puheenjohtajana, mutta karjatilan pyörittämisen, perheen ja kuntapolitiikan lisäksi aikaa harrastuksille ei juuri ole.

Kerran viikossa hän käy vartin mittaisella laulutunnilla ja osti tänä talvena sukset.

Häirintä sai pettymään kuntapolitiikkaan

Kun Päivi Ollila tuli valituksi Haapaveden valtuuston puheenjohtajaksi, hän ajatteli olevansa "kahvankääntäjä", joka saa muutoksen aikaan. Puolueiden välisessä keskustelukulttuurissa oli ollut ongelmia vuosien ajan.

– Mutta jos yksi on aina oikeassa ja kaikki muut väärässä, niin ripa ei käänny vaikka siinä roikkuisi kaksin käsin, Ollila sanoo.

Ollilan mukaan keskustelua ja päätöksentekoa jarruttaa valtuutettu Ilkka Repo (ps.), joka hyökkää erimielisiä vastaan ja tekee perusteettomia valituksia ja tutkintapyyntöjä.

Lisäksi Repo kritisoi kilpailevan puolueen valtuutettuja kovasanaisesti sosiaalisessa mediassa. Etenkin naisiin kohdistuva arvostelu on sukupuolittunutta ja vähättelevää: tytöttelyä, akattelua ja pikkulikottelua.

Valtuuston kokouksia johtaessaan Ollila on tottunut saamaan Revolta paljon palautetta.

– Hän puhuu salissa epäkunnioittavasti, "hivele nuijaas, kun siitä niin tykkäät". Sitä hämmentyy, että hänethän olisi jo pitänyt heittää ulos.

Päivi Ollila
Valtuuston kokouksia johtaessaan Päivi Ollila on joutunut tottumaan kovasanaiseen kritiikkiin. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Tammikuun lopussa Ollila kirjoitti paikallislehden mielipidekirjoituksessaan, ettei aio asettua ehdolle kevään kuntavaaleissa. Syynä on Revon harjoittama haukkuminen, mustamaalaus ja tutkintapyynnöt.

Yle pyysi Ilkka Revolta haastattelua liittyen Päivi Ollilan näkemyksiin. Tällä hetkellä sairauslomalla oleva Repo kieltäytyi kommentoimasta asiaa.

Kuntapolitiikkaan tarvitaan kaikenlaisia ihmisiä

Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan häirityksi tulemisen pelko on yksi tärkeimmistä syistä olla lähtemättä mukaan kuntapolitiikkaan.

– Häirintä ja uhkailu on viime vuosina ollut lisääntyvä ilmiö. Se vähentää naisten intoa vielä enemmän kuin miesten.

Kuntatutkija Jenni Airaksinen on huolissaan siitä, että häirintä rapauttaa demokratiaa, kun ihmiset eivät uskaltaudu edes ehdolle.

– Politiikot tajuavat, että mitä näkyvämmässä roolissa on, sitä enemmän häiritään. Tilanne ei saisi päästä sellaiseksi, että meillä on vain erityisen kovanahkaisia ihmisiä tekemässä päätöksiä kaikkien ryhmien puolesta, Airaksinen sanoo.

Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toivoo, että kuntapolitiikassa toimisi mahdollisimman monipuolinen joukko ihmisiä. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Myös Pekola-Sjöblom ajattelee, että päätöksentekijöiksi tarvitaan eri sukupuolia, ikäryhmiä ja kuntalaisryhmiä edustavia ihmisiä. Naisten valituksi tuleminen ei ole enää kiinni äänestyskäyttäytymisestä.

– Vielä joitain valtuustokausia sitten miehet äänestivät miehiä ja osa naisistakin äänesti miehiä. Nyt tämä linjaus on murtumassa ja äänestetään ristiin. Naiset äänestävät enemmän naisia, Pekola-Sjöblom sanoo.

Juttua päivitetty 25.3.2021 kello 8.55: Koneeseen lisätty Maskun valtuuston 4. varapuheenjohtajan tiedot. Kello 10.52: Lisätty Kankaanpään valtuuston 4. varapuheenjohtajan tiedot ja korjattu hallituksen jäsenten määrä. Kello 11.29: Korjattu Multian valtuutettujen määrä. Kello 13.00: Korjattu Loimaan valtuuston puheenjohtajan ryhmä. 26.3.2021 kello 9.38: Korjattu Kirkkonummen valtuuston 1. varapuheenjohtajan ryhmä.

Suosittelemme