Kriisinhallinnan operaatioista yhä suurempi osa on Afrikassa, ja myös Suomen olisi lisättävä osallistumistaan Afrikassa, eduskuntapuolueet linjaavat.
Hallitus- ja oppositiopuolueet ovat arvioineet suomalaisten sotilaiden ja siviilityöntekijöiden osallistumista kriisinhallintaan yhteisessä mietinnössään.
– Erityisesti Afrikassa on merkittävästi syytä nostaa meidän kriisinhallintaosallistumista, komitean puheenjohtaja Johanna Sumuvuori (vihr.) sanoi julkistustilaisuudessa.
Kaikkien puolueiden yhteistyöllä haetaan yhteistä näkemystä, joka ulottuu vaalikausia yli. Työtä johtanut Sumuvuori on ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) valtiosihteeri.
Suomi on perinteisesti painottanut, että se osallistuu tehtäviin, joissa Euroopan lähiympäristöstä yritetään tehdä turvallisempi. Lähiympäristön kriisinhallintaan osallistuminen säilyy keskeisenä, puolueet haluavat.
Kansainväliset operaatiot toimivat yhä enemmän Afrikassa
Suomalaisia sotilaita ja siviilejä on tälläkin hetkellä eniten Lähi-idässä, missä Suomi osallistuu konfliktien ratkaisemiseen esimerkiksi Libanonin, Irakin ja Afganistanin operaatioissa. Näistä Libanonin tehtävät ovat YK:n lipun alla, Irakin OIR-operaatio kansainvälisen, Yhdysvaltojen johtaman liittouman ja Afganistanin operaatiota johtaa Nato.
Kansainvälisesti painopiste on kuitenkin siirtynyt Afrikkaan, missä konflikteja on paljon. YK:n 13 operaatiosta 8 on Afrikassa, EU:n 15 operaatiosta 8.
Suomen sotilaista alle kymmenesosa on mukana Afrikassa, siviilikriisinhallinnan työntekijöistä joka viides. Suomalaisia on Malissa ja Somaliassa EU:n ja YK:n tehtävissä.
Afrikka on kehittyvä manner, missä on kuitenkin myös paljon konflikteja. On myös suuri mahdollisuus siihen, että ongelmia syntyy lisää. Suomen mietinnössä riskitekijöinä pidetään ilmastonmuutosta, väestönkasvua, huonoa hallintoa, näköalattomuutta, muuttoliikettä ja terrorismia.
Afrikan mantereen konfliktit heijastuvat Suomeen ja Eurooppaan. Samoja kehityskulkuja hallitus kuvasi viime vuonna julkistamassaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto arvioi, että esimerkiksi Sahelin alueella ja Malissa tarvittaisiin kokonaisvaltaista kriisinhallintaa, jota kansanedustajatkin mietinnössään korostavat.
– On tehtävä kokonaisvaltainen paketti: terrorismia, radikalismin torjuntaa, naisten aseman vahvistamista. Minusta tuntuu, että Sahelin ja Malin tilanteita ei voi ratkaista vain sotilaallisin keinoin, Haavisto sanoo.
Suomella on nyt pieni määrä sotilaita esimerkiksi Somaliassa, missä suomalaisetkin ovat toistuvasti vaarallisissa tilanteissa. Esimerkiksi Ranskan operaatioissa Sahelin alueella on ollut riskejä, ja sotilaita on myös kuollut.
– Jos pohditaan lisäosallistumista, sinne ei noin vaan mennä. Se vaatii valmistelun, sopivan operaation ja riskitason, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoo.
Kaikkonen arvioi, ettei Suomen osallistuminen voi olla kovin laajaa.
Suomalaisia joukkoja on nyt maailmalla harvinaisen vähän
Suomesta on vaivihkaa tullut entinen rauhanturvaamisen suurvalta. Sotilaiden osallistuminen kriisinhallintaan on vähentynyt. Tämän alamäen eduskunta haluaa pysäyttää niin, ettei sotilaiden määrä ja kriisinhallintaan käytettävä rahamäärä enää laske.
Nyt suomalaisia sotilaita on maailmalla vain 360, vähiten sitten 70-luvun, lukuun ottamatta vuotta 2011. Siviilitehtävissä on 150 henkilöä. Vuosituhannen alussa suomalaisia sotilaita oli operaatiossa jopa 2000.
Samaan aikaan naisten määrä pitäisi saada nousemaan. Siviilitehtävissä suomalaisnaisia on mietinnön mukaan kansainvälisesti vertaillen paljon, noin 40 prosenttia, mutta naisten ja miesten suhde tulisi olla puolet molempia. Sotilaina naisia on vain muutama prosentti.
Tehtävien luonne on muuttunut. Suomelta toivotaan usein erikoisosaamista. Sen tarjoaminen taas tulee kalliimmaksi kuin tavallisten joukkojen lähettäminen.
Myös olosuhteet ovat usein vaikeampia kuin ennen. Mietinnössä niiden kuvataan olevan usein sisällissodan kaltaisia, jossa ongelmia on monenlaisia ja esimerkiksi aseistettuja joukkoja on useampia.
Vaikeat toimintaympäristöt voivat aiheuttaa kriisinhallinnan tekijöille jälkioireita, ja näihin apua on tarjonnut Rauhanturvaajaliiitto. Se toimii harkinnanvaraisten avustusten varassa. Puolueet toivovat, että tähän taattaisiin riittävä rahoitus.
Lue myös: