Suomalaisen villalangan lumoissa
Lähituotteiden suosio innosti neuleohjeiden suunnittelijat käyttämään suomalaisen lampaan villaa. Saimaa-malliston kaikki 18 osaa on suunniteltu neulottavaksi kotimaisesta langasta.
Viime keväänä Savossa joukko neulemallien suunnittelijoita seurasi hämmästyneenä, millaiseen suosioon eräs tietty villapaitamalli alkoi neulojien keskuudessa nousta.
Luotolainen-villapaita liittyy vahvasti Oulun edustalla sijaitsevan Hailuodon saaren historiaan.
Perinteisellä paitamallilla on kerrottavanaan kiehtovia tarinoita entisaikojen kalastajaelämästä.
Savossa neulesuunnittelijat kulkivat kotijärvensä Saimaan rannoilla. He miettivät, millaisia perinneneuleita oman alueen kulttuurista voisikaan löytyä.
Sovittiin, että asiaa aletaan kiireesti tutkia.
Samalla neulesuunnittelijat tajusivat, että nyt jos koskaan on oikea hetki julkaista Saimaa-aiheinen neulemallisto. Neulominen oli alkanut kiinnostaa suomalaisia ennennäkemättömällä tavalla.
Vuoden aikana lankojen ja neulontatarvikkeiden kauppiaat ovat kertoneet myynnin kasvuluvuista, joista he eivät aiemmin uskaltaneet uneksiakaan.
Käsitöiden suuren markkinointiketjun Taito Shopin verkkokaupassa tehtiin myyntiennätys viime huhtikuussa, vaikka yleensä käsityöinnostus hiipuu kesän lähestyessä.
Luotolaisen lisäksi neulojat ahersivat rakastettujen kaarrokeneuleiden kimpussa.
Puikoille otettiin islantilaisen, norjalaisen ja Strömsön mallin mukaisia näyttäviä kaarrokeneuleita.
Siihen nähden miten näyttäviä kaarrokeneuleista saa, uskallan väittää, että niitä on yllättävän helppo tehdä.
Reeta Vaha, Saimaa-malliston suunnittelija
Neulomisen suosion kasvu on lisännyt huimasti suomalaisista lampaista tehdyn villalangan kysyntää.
Pirtin Kehräämö Mikkelissä on maan suurin kotimaista villaa käyttävistä langanvalmistajista.
Kehräämön liikevaihto kasvoi viime vuonna 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kehräämö otti alkuvuodesta käyttöön uuden tuotantolaitoksen entisen huopatehtaan tiloissa Jämsässä.
Mutta edes se ei tunnu riittävän.
Saimaa-malliston suunnittelusta vastanneen Taito Itä-Suomen toiminnanjohtaja Anne Ossi toivoo kehräämön kykenevän tuottamaan enemmän lankaa.
Elämme ihan kädestä suuhun langan saatavuuden kanssa.
Anne Ossi, toiminnanjohtaja, Taito Itä-Suomi ry
Saimaa-neulemalliston tekijöille oli alusta asti selvää, että vaatteet suunnitellaan suomalaisen lampaan villasta kehrätylle langalle. He arvostavat lankaa muun muassa sen pehmeyden takia.
Kotimaisten lammasrotujen kihara karva tuo lankaan hyvän jouston.
Oma ennusteeni on, että suomalaisen villan käyttö tulee vielä räjähtämään. Että jos koronasta jotain hyvää voi löytää, niin tämä on yksi sellainen ilmiö.
Anne Ossi, toiminnanjohtaja, Taito Itä-Suomi ry
Tutkimus Saimaan seudun perinneneuleista valmistui. Kävi ilmi, että alueella on neulottu enimmäkseen tarpeeseen. Värejä ja koristekuvioita on käytetty niukasti, toisin kuin esimerkiksi karjalaisten ja pohjalaisten perinneneuleissa.
Saimaa-kokonaisuus rakentui lopulta viiden erilaisen neulemallin ympärille. Vaatteet saivat tarinoihinsa sopivat nimet: Kaunis Veera, Lumikinos, Lossivahti, Savotta ja Keisarinna.
Kun neuleita alettiin kuvata talvisella Saimaalla ohjelehteä varten, tekijät kehittivät vielä pikavauhtia ohjeet erilaisille asusteille: pipoille, lapasille, kaulureille ja pyllyn lämmikkeeksi sopivalle hameelle. Mallistoon tuli 18 osaa.
Keisarinnan kuvio on kaikkein koristeellisin. Siihen suunnittelijat koettivat tavoittaa Saimaalle suuntautuneen huvimatkailun tunnelmaa.
Lossivahti-paidan idea yllättää. Mallia ei sellaisenaan löydy savolaisesta käsityöperinteestä vaan se on syntynyt suunnittelijaryhmän omiin isoisiin liittyneistä muistoista.
Joka papan luottovaate tuntui olleen samannäköinen harmaa villapaita.
Uuden malliston markkinoinnissa hyödynnetään matkailualalla hyväksi havaittuja keinoja: sosiaalista mediaa, lumoavia kuvia ja lupausta nautinnosta.
Neulomisen viehätys perustuu näinä vaikeina aikoina varmaan osaltaan siihen, että tehdään jotain kaunista ja samalla pystytään omalla kotisohvalla hetki rentoutumaan.
Reeta Vaha, Saimaa-malliston suunnittelija
Pirtin Kehräämössä valmistetaan noin tuhat kiloa lankaa viikossa.
Toimitusjohtaja Päivi Hämäläinen aloitti tehtävässään runsas vuosi sitten eli juuri niihin aikoihin, kun villahulluus Suomessa kiihtyi.
Mitä hän ajattelee mahdollisuudesta lisätä kotimaisen villalangan tuotantoa, nyt kun kysyntää kerran olisi?
Lampaan kasvattajien näkökulmasta villan myynti kehräämöille ei ole kannattavaa. Lampurin saama hinta ei aina kata edes eläinten keritsemisestä aiheutuvia kustannuksia. Se on varmaan suurin muutos, joka tarvitaan.
Päivi Hämäläinen, toimitusjohtaja, Pirtin Kehräämö
Pirtin Kehräämö nosti viime vuonna villan ostohintaa. Se maksaa nyt lampurille villan laadusta ja puhtaudesta riippuen 2,5–4 euroa per kilo.
Kehräämön toiveissa on lisätä koulutusta jalostukseen sopivan villan käsittelystä lammastiloilla ja ryhtyä lähiaikoina ottamaan vastaan hollantilaislähtöisen texel-rodun lampaiden villaa. Texelistä aletaan tehdä sukkalankaa.
Nämä ovat keinot, joilla kehräämö kertoo voivansa lisätä kotimaisen villalangan tuotantoa. Iso ongelma alalla on, että suuri määrä suomalaisten lampaiden villaa jää kokonaan hyödyntämättä ja päätyy jätteeksi.
Saimaa-neulemalliston suunnittelijat tähyävät jo kauas tulevaisuuteen. He yrittävät arvuutella, mihin neulonnan harrastajat seuraavaksi hurahtavat.
Kun ihmiset nyt ovat kyllästymiseen asti istuneet laavulla, mökkeilleet ja retkeilleet luonnossa, niin tämän jälkeen tulee jotain ihan muuta.
Anne Ossi, toiminnanjohtaja, Taito Itä-Suomi ry
Tekijät
Julkaistu 21.3.2021 16:15