Uusista tartunnoista noin neljännes todetaan alle 20-vuotiailla. Yli 70-vuotiaiden osuus uusista tartunnoista on noin neljän prosentin luokkaa.
Tilaisuus on nyt päättynyt. Kiitokset kaikille infoa seuranneille!
Krista Kiurulta kysytään ulkonaliikkumiskiellosta. Vieläkö sitä harkitaan?
Kiurun mukaan tärkein tärkeintä on nyt tämän sulun aikana rajoittaa kontakteja. Viimeistään ensi viikon alkupuolella pitää pohtia jatkoa, jos tartunnat eivät nyt laske riittävästi.
Kiurun mukaan keinot ovat vähissä, sillä jo nyt käytössä on laaja rajoitustoimien paketti. Uudellamaalla tarvittaisiin nyt erittäin nopea lasku, että käyrä saataisiin kääntymään.
– En sulje mitään rajoitustoimia pois. Joudumme pitämään kaikkia mahdollisia skenaarioita pöydällä, sillä loppukädessä kaikki riippuu siitä, saammeko vähennettyä kontaktien määrää niin, että se kääntää tämän eksponentiaalisen nousun, Kiuru sanoo.
Siirrymme sitten median kysymyksiin.
Krista Kiurulta kysytään lisää hallituksen eilisistä neuvotteluista ja siitä, mistä rajoitustoimista siellä keskusteltiin.
Kiurun mukaan tarkoituksena ei ollut eilen tehdä linjauksia, vaan lähinnä tarkastella tilannetta.
Ja sitten HUS-alueelle. Puheenvuoron saa ylilääkäri Asko Järvinen.
Muuntuneen viruskannan aiheuttamien tartuntojen osuus on nyt noussut HUS-alueella jo kahteen kolmasosaan kaikista uusista tartunnoista.
Tällä hetkellä erikoissairaanhoidon potilasmäärät HUS-sairaaloissa ovat korkeampia kuin viime kevään pahimmassa vaiheessa.
Etäopetuksen vaikutus toisella asteella ei HUSin tilastoissa ole erityisesti vaikuttanut 16–19-vuotiaiden tartuntalukuihin. Niiden osuus Helsingissä on heitellyt kolmen ja seitsemän prosentin välillä koko kaupungin tartunnoista.
Alle 20-vuotiaista eniten tartuntoja on nyt todettu 0–6-vuotiailla, joiden osuus on liki 7 prosenttia kaikista tartunnoista Helsingissä.
Suomessa asuvien vieraskielisten osuus tartunnoista on yhä korkeampi kuin väestöosuuden perusteella voisi odottaa.
Vieraskielisten osuus kaikista tartunnan saaneista oli maaliskuussa noin kolmannes.
THL:n tekemä kyselytutkimus kertoo, että Suomea tai Ruotsia heikommin osaavat kokevat saaneensa vähemmän tietoa epidemiasta. Johtopäätös tutkimuksesta oli kuitenkin se, että erot ovat pieniä ja monet ovat kokeneet saaneensa riittävästi tietoa.
Matkustamisen välttämisessä ja koronavilkun käytössä oli hieman eroa maahanmuuttaneiden ja kantasuomalaisten välillä. Salmisen mukaan koronavilkun kielivalikoimaa voisi parantaa ja huolehtia yhä rajaturvallisuudesta.
Salmisen mukaan suurin syy kasvaneisiin tartuntoihin on elinolosuhteissa. Monet vieraskielisistä ovat esimerkiksi palveluammateissa eikä suurin osa voi tehdä etätyötä tai pitää turvavälejä.
Salminen uskoo, että liikkuvia testaus- ja rokotuspisteitä tarvitaan yhä lisää tilanteen ratkaisuksi.
Suurin osa tutkimukseen vastanneista maahanmuuttajista ja kantasuomalaisista kertoi noudattavansa rajoituksia hyvin.
THL:n esittelemästä kaavakuvasta näkyy, että epidemian leviämisen myötä viraskielisten osuus kaikista tartunnan saaneista on kasvattanut osuuttaan. Vihreällä kuvassa näkyy kotimaisten kielten puhujien osuus, sinisellä taas vieraiden kielien osuus ja punaisella niiden, joiden äidinkieli ei ole tiedossa.
Tehohoidon tarve painottuu yhä erityisesti Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Jorvissa ja Meilahdessa tehohoidossa on noin 40 potilasta ja tarve on yhä kiristynyt.
Koko maassa tehohoidossa oli 13.3. yli 55 potilasta.
Voipio-Pulkin mukaan tilanne maassa on yhä erityisen jakautunut ja HUS-alue korostuu jopa aiempaa enemmän Suomen sisäisesti.
STM:n Voipio-Pulkki kertoo puheenvuorossaan, että rajoitustoimet vaikuttavat hieman jarruttavan epidemiaa. Signaalit ovat yhä heikkoja, mutta Voipio-Pulkin mukaan ne lisäävät uskoa tiukkaan linjaan.
Uusista tartunnoista noin neljännes todetaan alle 20-vuotiailla. Yli 70-vuotiaiden osuus uusista tartunnoista on noin neljän prosentin luokkaa.
Tartunnanjäljitys on sujunut yhä mallikkaasti. Koko maassa tartuntalähteet selvitetään yli puolissa tapauksista.
Sitten vähän parempia uutisia: noin 13,8 prosenttia aikuisväestöstä on saanut rokotteen.
Yli 80-vuotiaista jo yli 75 prosenttia on saanut rokotteen. Myös yli 70-vuotiaista pian puolet on saanut ensimmäisen rokoteannoksen.
Salminen: "Hyvä uutinen on se, että menehtyneitä tulee vähemmän kuin aikaisemmin".
Salmisen mukaan yhä laskeva kuolleisuus on merkki siitä, että riskiryhmien ja iäkkäiden rokotukset alkavat vaikuttaa lukuihin.
Alueellisesti tilanne on kohentunut muutamissa maakunnissa. Huolestuttavan nopeasti kohonnut Ahvenanmaan ilmaantuvuus on nyt kääntynyt laskuun.
Kuitenkin myös kansalliset jätevesiseurannat kertovat, että vesistä löytyy enemmän virusta kuin aiemmin.
THL:n diasta näkyy, että sairaanhoitopiireittäin taruntatilanne on muuttunut parempaan etenkin Ahvenanmaan ja Satakunnan alueella:
Hetkinen...