Ähtärin eläinpuiston pandatalossa Lumi ja Pyry nakertavat levollisina bambua. Molemmat ovat autuaan tietämättömiä odotuksista, joita niihin tänäkin keväänä kohdistuu.
Pandojen jälkikasvu olisi Ähtärin eläinpuistolle lottovoitto.
– Sitä suorastaan toivotaan, jos ei ihan iltarukouksessa niin muuten, naurahtaa Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Jarmo Pienimäki.
Lisääntymisen kannalta pariskunta on nyt parhaassa iässä. Lumi ei vielä näytä kiiman merkkejä, mutta niiden ilmaantumista odotellaan pikapuoliin.
Kohtaamiseen valmistaudutaan huolella, kertoo Ähtärin eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski.
– Jos ajankohta on väärä, saattaa olla että Lumi heilauttaa tassua ja Pyryllä on naamassa tai muulla paikattavaa. Sellaiseen tilanteeseen ei haluta joutua.
Pandat saapuivat Ähtäriin suuren mediahuomion saattelemina tammikuussa 2018. Niiden toivottiin tuovan nostetta Ähtärin hiipuvaan matkailubusinekseen.
Säästökuuri tuotti tulosta
Ähtärin eläintarhayhtiöillä on takanaan vaikea vuosi. Korona sulki Suomen viime keväänä ja myös Ähtärissä eläinpuiston ovet menivät reiluksi pariksi kuukaudeksi kiinni.
Eläinten hyvinvoinnista ei voi tinkiä, joten säästöjä haettiin muun muassa henkilöstömenoista. Vuoden sisällä on käyty kolme yhteistoimintaneuvottelukierrosta, joista viimeisimmän jäljiltä lomautukset pyörivät yhä.
Tuoreet tilinpäätösluvut kertovat, että vyön kiristäminen on tuottanut tulosta. Kolmen eläinpuistoyhtiön tulos vuodelta 2020 on noin puoli miljoonaa euroa plussalla. Ero vuoteen 2019 on melkoinen, tuolloin yhtiöiden tappiot olivat yhteensä 1,5 miljoonaa euroa.
Vuosi 2019 oli epäonnistuminen, myöntää tuore toimitusjohtaja Jarmo Pienimäki.
– Vuosien välistä eroa ei selitä mikään yksittäinen tekijä. Toki kävijämäärä notkahti selvästi ensimmäisen pandavuoden jälkeen, mutta myös kulukuri on ollut huono, arvelee Jarmo Pienimäki.
Vaikka pesti toimitusjohtajana on tuore, Jarmo Pienimäki on seurannut tilannetta läheltä Ähtärin kaupunginjohtajana.
– Ennätysvuoden 2018 jälkeen mentiin niillä höyryillä ja lämmöillä mitä oli. Tulos sukelsi.
Jarmo Pienimäki joutui hyppäämään toimitusjohtajan sijaiseksi alkuvuodesta edellisen toimitusjohtajan vetäydyttyä tehtävästä terveydellisisitä syistä määräajaksi.
Kiitokset hyvästä tuloksesta Pienimäki antaakin edeltäjälleen ja yhtiöiden henkilökunnalle.
– Varmaan pitää ylöspäin ja joka suuntaa kiitoksia lähettää. Yksi iso osa oli, että kesä 2020 oli kovin vapaa koronasta ja sitä myöten päästiin aivan huikeisiin kävijämääriin ja liikevaihtoon, ennen kaikkea heinä- ja elokuun osalta.
Marko Haapakoski aloitti intendenttinä
Henkilöstössä on tapahtunut paljon vaihdoksia.
Toimitusjohtajan paikka Ähtärin Eläinpuistossa on viime vuodet ollut tuulinen. Syksyllä myös Ähtärin eläinpuiston intendentti Heini Niinimäki ilmoitti siirtyvänsä Ranuan eläinpuistoon.
Uudeksi intendentiksi valittiin tohtori, tutkija sekä ekologian ja evoluutiobiologian dosentti Marko Haapakoski Jyväskylästä. Hän aloitti työssään maaliskuun alussa.
Ensimmäiset viikot ovat kuluneet uutta oppiessa, eläköityneen intendentti Mauno Seppäkosken johdolla.
– Tiesin, että tämä on monipuolinen ja mukava homma, mutta on kyllä ihan laidasta laitaan opeteltavaa.
Esimerkiksi pandoista Marko Haapakoskella ei ollut juuri osaamista. Sitä löytyy onneksi pandahoitajilta.
Eläintarhoja tarvitaan jatkossakin
Vaikka kukkaron nyörit jatkossakin pysyvät Ähtärin eläinpuistossa tiukalla, Marko Haapakoski haluaa pitää kehityshankkeita vireillä.
Eläinpuiston alue on laaja ja väljästi rakennettu, sielä on tilaa unelmille ja uusille suunnitelmille. Yhteen kulmaan on jo suunnitteilla uusi pöllötalo.
Eläinpuiston intendentti on ammatilainen eläinten hyvinvoinnissa ja suojelussa. Sitä ei euro voi määräänsä enempää ohjata, mutta kokonaisuus määrittää myös intendentin työn reunaehdot.
– Suojelu ja luonto-opetus on eläintarhan ykkösasia, mutta ilman rahaa niitä ei voi toteuttaa. Ne kulkevat kaikki käsi kädessä.
Eläinten hyvinvointi saa ihmiset reagoimaan herkästi. Tuorein somekohu nousi vaijeriradasta, jonka on määrä ylittää karhuaitaus.
Lue seuraavaksi: Eläinpuiston ylle pystytettin vaijerirata Ähtärissä - video näyttää, miten Karhut reagoivat yläilmoijen outoon tunkeilijaan
Palaute otettiin vakavasti ja radan vaikutusta karhuihin tullaan testaamaan huolella ennen toukokuun avajaisia.
– Aloitetaan testaaminen ja videoidaan eläinten käyttäymistä. Katsotaan, onko siellä jotain merkkejä siitä, että ne stressaantuvat. Jos on, niin sitten tietysti reagoidaan siihen.
Uusia toiminnan muotoja tulee ja menee, mutta Marko Haapakoski on varma, että eläintarhoja tarvitaan myös tulevina vuosina.
– Eläintarhojen tarve tuskin tulee pienentymään tulevaisuudessakaan. Näyttää siltä, että uhanalaisuuskehitys ei ole heti pysähtymässä, Haapakoski sanoo.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 19.3. kello 23:een asti.