Digitaalisista teoksista taottujen tokenien eli NFT:iden markkinat käyvät kuumina. Kryptotaiteesta maksetaan kymmeniä miljoonia euroja, digitaalisista keräilykorteista satojatuhansia ja jopa yhdestä tyhjästä valkoisesta ruudusta voi saada useita tuhansia euroja (siirryt toiseen palveluun).
Kuka tahansa voi luoda lähes mistä tahansa itse tekemästään tiedostosta NFT:n ja laittaa sen myyntiin jollekin verkon kymmenistä NFT-kauppapaikoista. Jos haluat laittaa twiittisi myyntiin, se onnistuu täällä (siirryt toiseen palveluun).
Siispä päätimme luoda NFT:n tästä uutisesta.
NFT:n luominen, eli minttaaminen, oli lopulta melko yksinkertainen prosessi. Matkan varrella piti kuitenkin ottaa monta asiaa huomioon.
Voiko Yle luoda NFT:n?
Ensimmäisenä pitää selvittää, voiko Yle luoda NFT:n omasta sisällöstään. Mitä lohkoketjuun lopulta oikein päätyy ja voiko sitä myydä eteenpäin.
Ylen lakiosasto perehtyi aiheeseen ja hetken selvittelyn jälkeen näkemys oli syntynyt. Ylellä on oikeudet omiin alkuperäisiin artikkeleihin ja koska nämä oikeudet eivät siirry NFT:n ostajalle, mitään tekijänoikeuksellisia esteitä minttaamiselle ei ole.
NFT:tä voi verrata ullakolta löytyneeseen vanhaan sanomalehteen, josta on säilynyt vain yksi kappale. Lehden voi myydä keräilijälle, mutta tekijänoikeudet tai tavaramerkit eivät siirry kaupan mukana ostajalle.
Entä sitten myynti? NFT:issä liikkuu valtavia rahasummia. Mitä jos joku kryptomiljonääri tai Elon Musk päättää ostaa Ylen NFT:n? Kuka saa kaikki nuo miljoonat? Onko Ylen rahoitus nyt turvattu?
Valtaosa rojalteista menisi Yleisradiolle. Tekijänoikeussopimuksen mukaan jutun tehnyt toimittaja, eli allekirjoittanut (ja kuvaaja sekä graafikko), saisi myyntisummasta osan.
Kuulostaa hyvältä. Eiköhän ruveta hommiin.
Markkinapaikan valinta
NFT:itä myydään useilla alustoilla. Osa markkinapaikoista on keskittynyt taiteeseen ja osa muistuttaa enemmän sekatavarakauppoja. Koripalloliiga NBA:lla on puolestaan täysin oma markkinapaikka digitaalisille keräilykorteilleen.
Kryptotaidepiireissä SuperRaresta on muodostunut standardi. Paljon huomiota on saanut myös Nifty Gateway -sivusto, jonka kautta on myyty mm. Beeplen teoksia. Näille sivustoille ei kuka tahansa voi laittaa teoksiaan myyntiin.
Matalan kynnyksen markkinapaikkoja ovat mm. Zora tai Rarible, joissa voi helposti muuttaa tiedostonsa NFT:ksi. NFT-markkinoiden suurin toimija on OpenSea-sivusto. Se muistuttaa eniten sekatavarakauppaa. Siellä on myynnissä esimerkiksi kymmeniä NFT-keräilykortteja Valtteri Bottaksesta ja Kimi Räikkösestä (siirryt toiseen palveluun).
OpenSea vaikuttaa kaikista sopivimmalta markkinapaikalta myös Ylen ensimmäiselle NFT:lle . Ensinnäkin OpenSean alustalla kuka tahansa voi luoda NFT:n. Toiseksi se lupaa, että NFT:n voi luoda ilmaiseksi. Tämä ei ole täysin totta, mutta palataan siihen myöhemmin.
NFT:n luominen vaatii bensarahaa
NFT:n luominen ei ole ilmaista. Digitaalisen todisteen lyöminen lohkoketjuun ja tämän prosessin varmistaminen vaatii laskentatehoa. Sama koskee teosten myyntiä. Aina kun lohkoketjussa tapahtuu muutos, kuluu sähköä ja se maksaa.
Näitä kuluja kutsutaan bensarahaksi (gas fees). Viime aikoina nämä maksut ovat heilahdelleet muutamasta kympistä useisiin satoihin euroihin. Koska bensamaksut voivat nousta korkeiksi, on tapauksia (siirryt toiseen palveluun), joissa kulut ovat nousseet monta kertaa suuremmiksi kuin ostetun teoksen hinta.
Tässä vaiheessa on hyvä käsitellä hieman lohkoketjuteknologian ilmastovaikutuksia. Arviot Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen aiheuttamista päästöistä vaihtelevat paljon, mutta selvää on, että teknologia kuluttaa paljon sähköä.
Yhden NFT:n arvioidaan kuluttavan keskimäärin yhtä paljon sähköä kuin yksi EU-kansalainen kuluttaa kuukaudessa. Kulutus ei kuitenkaan muodostu erikseen jokaisesta NFT:stä.
NFT:n lyödään Ethereum-lohkoketjuun, joka kuluttaa sähköä joka tapauksessa. Jokainen uusi lohko varmistetaan samalla määrällä laskentatehoa, oli mukana NFT:itä tai ei.
Blockchain for Climate Foundation -järjestön perustaja Joseph Pallant on verrannut NFT:n luomista lentomatkustamiseen. Kun lennät, sinä aiheutat osan päästöistä. Mutta vaikka et itse nousisi koneeseen, se nousee ilmaan ja päästöt syntyvät.
Tietenkin jos ihmiset alkavat enemmän lentämään, lentojen määrä kasvaa. Ethereumin kohdalla louhintaa ei voida samalla tavalla vähentää, vaan tämä tarkoittaisi koko ketjun purkamista.
Ilmastonmuutosta hillitseviä teknologioita tutkivan Breakthrough-instituution varajohtaja Alex Trembath kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun), että uusia ja mahdollisesti maailmaa mullistavia teknologioita ei pidä kieltää niiden aiheuttamien päästöjen vuoksi. Vaikka kryptovaluutat ja NFT:t vaikuttavat nyt leikiltä, ne vievät kehitystä eteenpäin.
Lohkoketjujen ilmastopäästöihin vaikuttaa myös se, miten sähkö on tuotettu. Uusiutuvan energiantuotannon lisääntyessä, myös lohkoketjujen ympäristökuorma vähenee. Lisäksi Ethereum yrittää parhaillaan siirtyä energiaintensiivisestä lohkojen varmistamisesta kevyempään ja huomattavasti vähemmän sähköä kuluttavaan tapaan.
Eli jatketaan.
Kryptolompakko taskuun ja minttaamaan
NFT-kauppaa käydään kryptovaalutoilla, joista suosituimpia ovat Ether, WAX ja Flow. Eli ennen kuin voimme luoda oman NFT:n, meidän pitää hankkia kryptolompakko. Kyllä, Ylellä on nyt kryptolompakko.
Jos haluaa vain ostamaan kryptotaidetta, kryptolompakko ei ole välttämättä pakollinen. Esimerkiksi Nifty Gateway mahdollistaa luottokortilla maksamisen.
Kun kryptolompakko on hommattu ja tili luotu OpenSeahan, on aika tehdä NFT. Tämä prosessi on yhtä helppoa kuin kuvan lataaminen Facebookiin. Palvelu pyytää lataamaan tiedoston, kirjoittamaan sille kuvauksen ja homma on valmis.
Tokeniin on myös mahdollista sisällyttää piilotettuja tietoja, joita vain omistaja voi nähdä. Laitamme TV-jutun käsikirjoituksen bonukseksi.
Nyt ensimmäinen NFT on Ylen kokoelmassa.
Homma monimutkaistuu hieman, kun tätä NFT:tä on tarkoitus alkaa myymään. Tässä kohtaa OpenSean ilmainen palvelu loppuu.
Nyt pitää päättää millä hinnalla ja millä tavalla NFT kaupataan. Myyjä voi valita kiinteän hinnan, huutokaupan tai tarjoukset. Samalla myyjä määrittää, kuinka ison osuuden hän haluaa teoksen myynneistä jälkimarkkinoilla.
Me laitamme NFT:n huutokauppaan, joka kestää viikon. Jälkimarkkinoilta päätämme ottaa 10 prosentin siivun, joka on alalla standardi.
Kuluja tästä kaikesta tulee reilut sata euroa.
Ja näin, siellä on nyt myynnissä Ylen ensimmäinen NFT (siirryt toiseen palveluun).