Astra Zenecan rokotteen yhteyttä harvinaisiin hyytymisjärjestelmän häiriöihin tutkitaan nyt tarkemmin.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on saanut kaksi ilmoitusta harvinaisista hyytymishäiriöistä Suomessa. Tapausten ja rokotusten välillä on ajallinen yhteys.
Aiemmin rokotteen yhteyttä verisuonitukoksiin tutkittiin, eivätkä tilastot Suomessa osoittaneet kohonnutta riskiä. Myös Euroopan lääkevirasto EMAn selvitykset tukivat sitä, ettei veritulppien ja rokotteen väliltä löydetty syy-yhteyttä.
Selvitykset eivät kuitenkaan sulkeneet syy-yhteyden mahdollisuutta erittäin harvinaisten haittojen kohdalla.
Tämä tilanteesta tiedetään asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä.
Kuinka suuri riski rokotteessa on?
THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen korosti, että vielä ei tiedetä, onko rokotteessa lainkaan riskiä näihin harvinaisempiin hyytymishäiriöihin, kuten aivojen laskimotukoksiin. Fimealle on tullut kaksi ilmoitusta tapauksista, joissa tällaisia hyytymishäiriöitä epäillään.
Rokotuksia on annettu Astra Zenecalla nyt yli kuukauden aikana noin 140 000 annosta. Ilmoituksia ei tullut Fimealle ennen kuin keskustelu harvinaisista sivuvaikutuksista alkoi.
EMAn mukaan lähes 20 miljoonalla Astra Zenecan koronavirusrokotteella rokotetulla oli 16.3. mennessä ilmoitettu yhteensä 18 aivolaskimoiden tukostapausta. Tiettyihin rokote-eriin liittyviä laatu- tai muita poikkeamia ei todettu EMAn selvityksissä.
Ketkä ovat mahdollista riskiryhmää?
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan nyt ilmi tulleet tapaukset maailmalla ovat osoittaneet harvinaisten aivolaskimotukosten olleen yleisimpiä 20–50-vuotiailla naisilla.
Tarkkaan ei tiedetä, kenellä mahdollinen riski voisi olla korkeampi. Kuitenkin esimerkiksi e-pillereiden tiedetään nostavan veritulppariskia, samoin kuin rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden.
Hyytymisjärjestelmän häiriöt ovat tyypillisiä myös vakavan koronavirustaudin alkuvaiheessa.
Nohynekin mukaan tarvitaan vielä lisää tutkimusta, jotta saadaan selville onko rokotteella ja harvinaisilla hyytymishäiriöillä syy-yhteys ja jos on, niin miksi se vaikuttaisi olevan yleisempää naisilla.
Suomessa tehdyistä ilmoituksista ei anneta tarkempia tietoja potilaiden yksityisyyden turvaamiseksi, joten emme tiedä potilaiden ikää tai sukupuolta.
Olen jo saanut Astra Zenecan rokotteen. Pitääkö minun olla huolissani tai tarkkailla olotilaani?
THL:n ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan Astra Zenecan rokotuksia on annettu noin 140 000. Hän ei ole tästä pienestä riskistä kovin huolestunut. Kuitenkin oireita voi ilmetä jopa päivien jälkeen rokotteen saamisesta, joten olotilaa on syytä tarkkailla.
THL kehottaa Astra Zenecan rokotteen saaneita tarkkailemaan poikkeavan voimakkaita oireita, jotka voivat alkaa vasta yli kolmen vuorokauden päästä rokottamisesta.
Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, jos saa voimakkaan, selvästi jatkuvasti pahenevan päänsäryn tai erittäin voimakkaasti lisääntyviä mustelmia iholla tai limakalvoilla.
Minut piti rokottaa Astra Zenecan rokotteella ensi viikolla. Mitä rokotusajalleni tapahtuu?
Rokotusajan varanneita kehotetaan odottamaan yhteydenottoa rokotusten järjestäjältä mahdollisen rokottamisen peruuntumisen vuoksi. Rokotusajan voi halutessaan myös perua itse.
Siltä osin kuin muita rokotteita on käytettävissä, jo varattuja aikoja pyritään paikkaamaan muilla käytössä olevilla rokotevalmisteilla. THL:n mukaan rokotusaikoja joudutaan kuitenkin myös perumaan.
Esimerkiksi Helsingissä pitää siirtää noin 2000 jo varattua rokotusaikaa, kertoo Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen. Tätä organisoidaan hänen mukaansa parhaillaan.
Helsingissä käytössä on ollut Astra Zenecan rokotteen lisäksi Pfizerin rokote, jota ei ensi viikolla riitä kaikille niille, joilta rokotusaika on nyt peruuntunut.
– Jatkamme Pfizerin kanssa suunnitellusti, ja jos Astra Zeneca -rokotteen käyttökielto jatkuu, siirrämme peruutetut ajan varanneet saamaan tätä rokotetta, kertoo Turpeinen.
Espoossa rokotusaikoja joudutaan perumaan puolestaan noin tuhat, sillä myös Espoossa kaikki Pfizerin rokotteet ensi viikolle on jo varattu muihin rokotuksiin. Vantaallakin tulevalle viikolle oli varattu noin 850 Astra Zeneca -rokotusaikaa, eikä rokotteiden poisjääntiä pystytä suoraan korvaamaan Pfizerin rokotteella.
Myös muissa kaupungeissa rokotusaikoja joudutaan perumaan.
Onko ihmisryhmiä, joille Astra Zenecan rokote ei sovi?
Päätöksiä rokotusohjelman jatkosta tehdään, kun tilannetta ymmärretään paremmin. Rokotukset ovat katkolla nyt viikon, jonka aikana yhteyttä tutkitaan.
Tutkimuksissa voidaan myös arvioida, liittyykö esimerkiksi e-pillereiden käyttöön yhdessä rokotuksen kanssa korkeampi riski harvinaisiin haittoihin.
Jos tarkemmissa selvityksissä käy ilmi riskiä nostavia seikkoja, on THL:n Hanna Nohynekin mukaan yksi vaihtoehto se, ettei korkeamman riskin ryhmiä rokotettaisi Astra Zenecan rokotteella.
Jäädäänkö Suomessa jälkeen suunnitellusta rokotusaikataulusta?
THL:n Taneli Puumalaisen mukaan nyt viikon kestoiseksi suunniteltu käytön katkos ei aiheuta merkittävää viivästystä Suomen rokotustahtiin.
Hänen mukaansa pääosa rokotteista, joita Suomessa käytetään, ovat Pfizerin tai Modernan rokotteita. Astra Zenecan toimitusmäärät ovat olleet vaikeuksien takia pienempiä, Puumalainen kertoo.
Mitä käy niille Astra Zenecan rokotteille, jotka kyseisen rokotteen käytön keskeyttäneille maille oli varattu?
STM:n Tuija Kumpulaisen mukaan maat ovat ostaneet rokotteensa sen jälkeen, kun EU:ssa on sovittu jakoperiaatteista.
Osa EU-maista keskeytti rokotteen antamisen tilapäisesti, mutta moni maa on päättänyt nyt jatkaa rokotteen antamista. THL:n Taneli Puumalaisen mukaan tilapäiset toimenpiteet eivät ole johtaneet siihen, että maat olisivat luopuneet annoksistaan.
Lue myös:
Astra Zeneca -rokotukset keskeytetään Suomessa viikoksi, taustalla kaksi harvinaista laskimotukosta
EU:n lääkevirasto: Astra Zenecan koronarokote on turvallinen ja tehokas lääke