WASHINGTON Presidentti Joe Bidenin kauden kenties merkittävin taistelu maan suunnasta on alkanut Yhdysvalloissa, sillä korruptioon ja äänestyslakeihin puuttuva lakipaketti HR1 etenee seuraavaksi senaatin käsittelyyn.
HR1, toiselta nimeltään For the People Act, on valtava melkein 800-sivuinen lakipaketti ja demokraattien ykkösprioriteetti. Se sisältää muun muassa Yhdysvaltain äänestysjärjestelmää, kampanjarahoitusta ja poliitikkojen eettistä säännöstöä koskevia uudistuksia.
Lakipaketti on ollut demokraattien tärkeimpiä hankkeita jo vuosia ja edustajainhuone äänesti sen puolesta toissa vuonna. Toteutuessaan sillä olisi niin kauaskantoisia vaikutuksia Yhdysvaltojen demokratian rakenteisiin, että lakia on verrattu usein 1960-luvun kansalaisoikeuslakeihin, jotka muun muassa kielsivät ihonväriin perustuvan syrjinnän.
Republikaanit vastustavat HR1-lakimuutoksia vimmaisesti.
Tästä on kyse lakipakettikamppailussa.
Mihin HR1 eli For the People Act pyrkii?
Lakipaketti sisältää noin 60 uudistusta. Sen tärkein tavoite on yhdenmukaistaa äänestyskäytäntöjä ympäri maan, sillä tällä hetkellä jokaisella osavaltiolla voi olla omat sääntönsä.
Lisäksi lakipaketti sisältää korruptionvastaisia lakipykäliä sekä vaalikampanjoiden rahoitukseen liittyviä uusia sääntöjä.
Esimerkkejä HR1-paketin lakialoitteista:
- Osavaltiot velvoitetaan rekisteröimään kaikki kansalaiset äänestäjiksi automaattisesti. Tällä hetkellä täytyy itse rekisteröityä päästäkseen äänestämään.
- Äänestyspäivästä tehtäisiin kansallinen vapaapäivä, ennakkoäänestystä pidennettäisiin ja postiäänestyksestä tehtäisiin kaikkialla sallittu äänestystapa.
- Facebookin ja Twitterin täytyisi julkaista poliittisten mainosten rahoittajat.
- Presidentin ja varapresidentin täytyisi julkaista verotietonsa 10 viime vuoden ajalta. Lisäksi presidenttiehdokkaita velvoitettaisiin julkaisemaan verotietonsa.
- Laki tukisi myös Washington D.C:n aseman muutosta alueesta osavaltioksi, ja kaupunkilaiset saisivat siten tasa-arvoisen edustuksen kongressiin.
Brennan Justice Centerin tutkija, Suomessakin vaalijärjestelmiä tutkinut Peter Miller kuvaa Ylelle pakettia historialliseksi.
– Kansallinen hallinto yhdenmukaistaa tässä säännöt siitä, miten vaalit pidetään koko maassa. Suuri osa epäsäännöllisyydestä poliittisessa järjestelmässä johtuu erilaisista säännöistä, joilla äänestäminen mahdollistetaan tai sitä vaikeutetaan ympäri maan, Miller sanoo.
Miten HR1 vaikuttaisi vaalipiirien poliittiseen piirtämiseen?
Edellä mainittujen uudistusten lisäksi HR1 myös muuttaisi merkittävästi sitä, miten vaalipiirit jatkossa muodostetaan. Jos laki menisi läpi, jatkossa puolueettomat työryhmät piirtäisivät vaalipiirit kaikkialla Yhdysvalloissa.
Tämä on Peter Millerin mukaan yksi merkittävimmistä ehdotetuista uudistuksista.
Tällä hetkellä valtaosassa osavaltioita vaalipiirit piirtää osavaltion edustajisto, käytännössä siis osavaltiossa vallassa oleva puolue.
Koska Yhdysvalloissa valtaosa vaalipiireistä on niin kutsuttuja yhden edustajan vaalipiirejä, vallassa oleva puolue voi piirtää itselleen suotuisat vaalipiirit ja taata siten mahdollisuudet voittoon kongressin vaaleissa. Taktiikka tunnetaan nimellä “gerrymandering”.
– Verrataanpa Suomea ja Yhdysvaltoja. Suomessa edustus on suhteutettu äänestysmäärään kussakin vaalipiirissä, mutta Yhdysvalloissa monesta vaalipiiristä valitaan vain yksi henkilö. Eli kun Suomessa voit saada äänimäärään suhteutetun edustuksen, Yhdysvalloissa täytyy voittaakseen saada eniten ääniä, Peter Miller sanoo.
– Tämän seurauksena vaalipiirien piirtäminen voi olla hyvin taktista, sillä voit piirtää omat äänestäjäsi vaalipiiriin ja varmistaa siten voittosi, Miller kuvaa.
Käytännössä puolue voi siis saada enemmän ääniä osavaltiossa, mutta saada edelleen vähemmän paikkoja sekä osavaltiotason kongressissa että valtakunnallisessa kongressissa.
Esimerkiksi vuoden 2012 vaaleissa silloinen presidentti Barack Obama sai 52 prosenttia äänistä. Demokraatit saivat silti vain alle kolmanneksen osavaltion kongressipaikoista, vaikka eri puolueiden äänestäminen kongressin ja presidentinvaaleissa oli tutkitusti äärimmäisen harvinaista. Sittemmin Pennsylvanian korkein oikeus totesi vaalipiirikartan puolueelliseksi.
Vaalipiirit piirretään muutamia poikkeustapauksia lukuun ottamatta kerran kymmenessä vuodessa, väestönlaskennan jälkeen. Tänä vuonna suoritetaan uusi vaalipiirijako.
Kumpikin puolue on syyllistynyt vuorollaan vaalipiirijaon politisointiin. Tällä hetkellä republikaanit ovat vallassa suurimmassa osassa osavaltioita, joten puolue pääsee piirtämään vaalipiirit ennen tulevia välivaaleja – ellei HR1-lakipakettia ajeta läpi ennen sitä.
Miten republikaanit suhtautuvat vaalilakien uudistuksiin?
Republikaanipoliitikot vastustavat HR1-pakettia ja haluavat päinvastoin kiristää äänestyskäytäntöjä.
Republikaanien mukaan demokraatit yrittävät kontrolloida vaaleja ylenpalttisesti ja heikentää osavaltioiden itsemääräämisoikeutta äänestyskäytännöistä päätettäessä.
Vaikka vaalipäivä on aina sama, toistaiseksi osavaltiot voivat päättää pitkälti itse, miten, missä ja milloin äänestys tapahtuu. Osavaltiot eroavat esimerkiksi siinä sen, mitkä dokumentit kelpaavat henkilöllisyystodistuksiksi, kuka saa äänestää postitse, missä äänestyspaikat sijaitsevat ja kuinka pitkään ne ovat auki.
Republikaanit vastustavat erityisesti postiäänestyksen laajentamista sekä ennakkoäänestyksen pidennystä. Puolue ajaa yli 30 osavaltiossa vastakkaisia rajoituksia.
Demokraatit kritisoivat republikaanien uudistuksia yrityksistä rajoittaa systemaattisesti erityisesti usein demokraatteja kannattavien vähemmistöjen äänestysmahdollisuuksia. Esimerkiksi Georgiassa republikaanit ajavat lakia, joka rajoittaisi ennakkoäänestystä sunnuntaisin.
Kansalaisoikeusjärjestöt kritisoivat tätä yrityksenä rajoittaa afroamerikkalaisten äänestysmahdollisuuksia, sillä sunnuntai on erityisen suosittu äänestyspäivä juuri heidän joukossaan.
Konservatiiviset järjestöt vastustavat myös HR1-paketin lakialoitteita, jotka liittyvät vaalirahoitukseen. For the People Act muun muassa vaatisi Super PAC -rahoittajaorganisaatioita julkaisemaan ne tahot, jotka ovat organisaation rahoittajia.
Kaksi konservatiivijärjestöä rahoittavat Trumpin presidentinhallintoon kuuluneen Ken Cuccinellin johtamaa kampanjaa HR1-pakettia vastaan. Järjestöt eivät vastanneet Ylen haastattelupyyntöihin.
Republikaanipoliitikkojen lisäksi esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö ACLU on kritisoinut osia HR1-paketista.
Sen mukaan lakiehdotukset rajoittavat kampanjarahoitusta liikaa ja tietyt läpinäkyvyysvaatimukset saattavat altistaa poliittiset lahjoittajat häirinnälle.
Millä todennäköisyydellä lakipaketin uudistukset toteutuvat?
HR1-paketti etenee seuraavaksi senaattiin, missä sillä edessään on tiukka ylämäki. Edustajainhuoneessa yksikään republikaani ei kannattanut lakia.
Senaatin sääntöjen mukaan yksinkertainen enemmistö ei yleensä riitä lakien läpiviemiseen, sillä ne voidaan kaataa niin kutsutulla viivytyskeskustelulla – ellei laeilla ole 60 senaattorin tukea. Demokraateilla on senaatissa niukka 51-50 enemmistö varapresidentti Kamala Harrisin äänen turvin.
Poikkeus sääntöön on niin kutsuttu budjetin uudelleen muotoilu, jonka voi viedä läpi yksinkertaisella enemmistöllä. Näin demokraatit saivat läpi laajan koronatukipaketin, jota kaikki republikaanisenaattorit vastustivat.
HR1 on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö viivytyskeskustelusta luopua. Tämän hetkisen tulkinnan mukaan demokraatit voisivat luoda poikkeuksen viivytyskeskusteluun, jos kaikki oman puolueen senaattorit puoltaisivat muutosta. Ainakin yksi demokraattisenaattori, Länsi-Virginian Joe Manchin, kuitenkin vastustaa muutoksia.
Myös presidentti Joe Biden on hiljattain sanonut, että viivytyskeskustelua pitäisi muuttaa. Jos käytäntöä ei muuteta, vaalilakimuutokset eivät voi mennä läpi senaatissa.
Republikaanijohtaja Mitch McConnell on uhannut, että jos demokraatit luopuvat 60 äänen vaatimuksesta, valtaan noustessaan republikaanit ajavat läpi omia tavoitteitaan surutta. McConnellin mukaan se tarkoittaisi esimerkiksi tiukkoja aborttikieltoja ja rajamuurin rahoitusta.
Toisaalta jos lakiuudistus menisi sellaisenaan läpi, demokraateilla olisi tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet kontrolloida senaattia. Yksi HR1-paketin sisältämistä aloitteista on Washington D.C:n osavaltion aseman puoltaminen. Se tarkoittaisi toteutuessaan kahta uutta senaattoria demokraattien vahvimmalta kannatusalueelta.
Lue lisää:
Analyysi: Äänestämisen vaikeuttaminen uhkaa Yhdysvaltain demokratiaa