Kolmeksi viikoksi kaavailtu, hallituksen niin sanottu sulkutila päättyy pian, sunnuntaina 28. maaliskuuta.
Ravintoloita on suljettu, samoin julkisia ja yksityisiä kulttuuri- ja liikuntatiloja. Hallitus siirsi myös yläkouluja sekä toisen asteen oppilaitoksia etäopetukseen.
- Liikkumisen rajoitukset hiertävät hallituksessa
- Ravintoloiden sulku todennäköisesti jatkuu
- Uudella lailla on kiire, maanantaina ravintolat saisivat avata ovensa
- Nämä sulkutilan rajoitukset ovat nyt voimassa suurissa kaupungeissa
Keinot eivät kuitenkaan ole purreet niin paljon, että tauti olisi taittunut. Parin viikon aikana koronatartuntojen määrä on THL:n ja STM:n mukaan hiponut ennätyslukemia, ja etenkin pääkaupunkiseudulla tartuntamäärät ovat korkeat.
Hallitus suunnittelee nyt järeämpiä rajoituksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian nykyisen sulkutilan päättymisen jälkeen. Kaikista keinoista ei kuitenkaan ole vielä sopua hallituspuolueiden kesken.
1. Ravintolarajoitukset jatkuvat
Ravintolat, baarit ja kahvilat pysynevät isossa osassa Suomea kiinni vielä ensi viikon jälkeen, ennakoi pääministeri Sanna Marin (sd.) maanantaina.
Ajatus ravintolasulussa olisi sama kuin tähän asti: annoksia voisi edelleen ottaa mukaan kotona tai ulkona syötäväksi, mutta ruokailutilat ovat pois käytöstä.
Nyt rajoitukset ja suositukset koskevat koronan leviämis- ja kiihtymisalueita eli valtaosaa Suomea, ja kerrallaan koko maakuntaa.
Vielä ei tiedetä, viilaako hallitus tulevia rajoituksia eduskunnan kehotuksen mukaan täsmällisemmin.
Eduskunnan kehotuksen mukaan rajoituksia voisi olla esimerkiksi maakunnan ykköskaupungissa, mutta ei saman maakunnan harvaan asutuissa kunnissa.
Toinen eduskunnan ehdotus oli, että rajoituksia täsmennettäisiin sen mukaan, onko kyseessä ruokaravintola tai pääasiassa alkoholin anniskeluun tarkoitettu paikka.
2. Liikkumisrajoituksista kinaa
Hallitus on luonnostellut erillislakia, jolla säädettäisiin liikkumisrajoituksia pääkaupunkiseudulle eli Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Kauniaisiin sekä Turkuun ja sen lähikuntiin.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi maanantaina haluavansa liikkumisen rajoituksista maakuntaa tarkkarajaisemmat, ja niille myös koko eduskunnan tuen.
Liikkumisrajoituksista ei ole vielä edes hallituksessa täyttä sopua. Iltalehden tietojen mukaan vasemmistoliitto ja RKP (siirryt toiseen palveluun)olisivat kaatamassa sen.
Oikeusministeri, RKP:n Anna-Maja Henriksson kertoo Ylelle, ettei kuitenkaan tyrmää ajatusta.
– Olemme rakentava puolue, lähdemme neuvottelemaan asiasta. Kuulemme terveysviranomaisia ja asiantuntijoita. Katsotaan mikä on lopputulos, hän sanoi Säätytalolla maanantaina.
Liikkumisrajoituksilla vähennettäisiin ihmisten välisiä kontakteja. "Ihmisten ilmoille" voisi mennä vain välttämättömistä syistä, kuten töihin, kouluun, apteekkiin tai ruokakauppaan.
Kotona poistumista tai ulkoilua ei sinänsä kiellettäisi. Ulkoilla saisi kuitenkin vain oman perheen tai yhden oman ruokakunnan ulkopuolisen henkilön kanssa.
3. Koulut – etänä vai läsnä?
Hankala kysymys kuuluu: miten toteutetaan yläkoululaisille, lukiolaisille ja ammattikoululaisille luvattu paluu läsnäopetukseen?
Osaan maata hallitus suunnittelee samaan aikaan liikkumisrajoituksia. Käytännössä tämä koskee pääkaupunkiseutua ja Turkua.
Kun sulkutilasta helmikuun lopussa päätettiin, sovittiin, ettei valtakunnallista kaikkien leviämis- ja kiihtymisalueiden etäkoulua kolmen viikon jälkeen jatketa, painotti opetusministeri Jussi Saramo (vas.) Säätytalon rappusilla viime keskiviikkona.
Myös sisäministeri, vihreiden Maria Ohisalo sanoi, että ensisijaisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rajoituksia ei tulisi.
4. Samaan aikaan toisaalla: valomerkit ja kuntosalit
Jos ja kun ravintolat pysyvät pahimmilla epidemia-alueilla vielä jonkin aikaa kiinni, eduskunnassa etenevillä ravintoloiden aukioloa ja anniskelua aikaistavilla väliaikaisilla laeilla ei ravintolasulun aikana ole käytännön merkitystä.
Eduskunnan hyväksyntää odottaa parhaillaan esimerkiksi tartuntatautilain 58a- ja 58b -pykälien muutos, joka sulkisi ravintolat kello 18 ja päättäisi anniskelun kello 17. Sitä on tarkoitus soveltaa sen jälkeen, kun täysi ravintolasulku päättyy, ja se on voimassa kesäkuun loppuun asti.
Lähes sama tilanne pätee yksityisten liikuntatilojen, kuten alle kymmenen hengen kuntosalien tai vaikkapa tennishallien sulkemisen ja liikkumisrajoitusten kanssa.
Pykälämuutos sulkee aluehallintovirastojen päätöksellä harrastustiloja pahimmilla epidemia-alueilla.
Jos kaupungissa on liikkumisrajoitukset voimassa, kuntosalin maksimimäärää koskevalla pykällä ei juuri ole käytännön merkitykstä.
5. Etätyöstä ja maskeista kaikki irti
Vihreät haluaa yhä, että ennen liikkumisrajoituksia selvitään vielä, voisiko maskipakko ja mahdollisimman laaja etätyön käyttö purra koronavirukseen.
Ohisalo patisti viime viikolla työnantajia ottamaan etätyön nykyistä laajemmin käyttöön. Viime viikolla sadat suomalaiset kertoivat Ylelle, että heitä on käytännössä kielletty siirtymästä etätyöhön.
Osassa hallitusryhmiä maskipakkoa on arvioitu epidemian "mikromanageeraukseksi", vaikka se on saanut myös kannatusta.
6. Tuleeko ensi maanantaista viruslinko?
Hallituksella on ravintolarajoitusten suhteen kova kiire.
Uutta ravintolasulkua varten pitää joko säätää uusi tilapäinen laki tai ehtiä jatkamaan pian vanhenevan lain voimassaoloa.
Kumpikin vie aikansa.
Tekninen minimi lain voimaantulolle on noin viikko, sillä lähetekeskustelu, perustuslakivaliokunnan käsittely, kaksi äänestystä sekä presidentin esittely vievät oman aikansa. Viimeksi tähän tarvittiin kahdeksan päivää.
Jos laki ei ehdi voimaan ajoissa, ravintoloille koittaa päivän tai jopa parin “vapaus”. Leviämisalueella niitä rajoittaisi kello 22:n valomerkki ja 23:n sulkeutuminen.
Nähtäväksi jää, kuinka moni ravintoloitsija katsoisi hyötyvänsä lyhyestä aukiolon mahdollisuudesta. Viruslingon riski on kuitenkin olemassa.
Lue myös: