Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) on valmis rajoittamaan liikkumista pahimmilla korona-alueilla, pääkaupunkiseudulla ja Turussa, tautitilanteen hillitsemiseksi.
Hallitus neuvotteli liikkumisrajoituksista maanantaina.
Marin sanoi, että virus leviää nyt ihmisten sosiaalisissa kontakteissa, mutta hallituksella ei ole tällä hetkellä valikoimassa juuri muita keinoja, jotka rajoittaisivat ihmisten vapaa-ajan toimintaa.
Kysyimme Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien tartuntatautiasiantuntijoilta, miten korona nyt leviää, onko sululla ollut vaikutusta ja auttaisivatko liikkumisrajoitukset.
Kysymyksiin vastasivat infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala.
1) Millaisissa tilanteissa koronatartuntoja nyt ennen kaikkea tapahtuu?
Asko Järvinen:
– Se mikä ehkä selvimmin näkyy HUS-alueella, on se, että oman perhepiirin ja muun lähipiirin osuus on kasvanut. Näyttäisi siltä, että niin sanottu brittivariantti tartuttaa tehokkaammin lähipiirin.
Muiden tilanteiden osuudet ovat aika lailla ennallaan. Alkuvuodesta on ollut aika paljon isoja työpaikka-altistumisia ennen kaikkea rakennustyömailla, mutta niiden osuus on viime viikkoina laskenut.
Juhlien ja ravintolatartuntojen osuus on sekin pysynyt aika lailla ennallaan. Viime viikolla siinä ehkä alkoi näkyä vähenemistä osittain ravintolasulkujen kautta.
Jos katsotaan päiväkoteja ja kouluja, niiden osuudet selvitetyistä tartunnoista ovat kokolailla ennallaan. Ei ole ollut muutosta, vaikka on oltu etäkoulussa. Vaikka isossa osassa esimerkiksi päiväkoteja ei juurikaan tule tartuntoja, saattaa osassa tulla runsaammin jatkotartuntoja myös lasten ympärillä. Siihen on johtanut mahdollisesti myös se, että altistuneita on ohjattu enemmän testeihin.
Tunnistamme lähipiirin tartunnat, mutta epäselviksi tartunnanlähteiksi jää noin nelisenkymmentä prosenttia. Yleensä ne on saatu lähipiirin ulkopuolelta.
Esa Rintala:
– Varsinais-Suomessa tartuntoja ylipäätään tapahtuu nyt lähipiirissä, perheen kesken. Tartuntalähteet ovat pääasiassa samassa taloudessa asuvia ja lähipiirissä olevia.
Lähipiirin tartunnat voivat tulla ystävien tapaamista ja sukulaisilta, jotka eivät asu samassa taloudessa. Vaihto-opiskelijoiden tartunnat Turussa on myös luokiteltu lähipiirin tartunnoiksi.
Osa tartunnoista on peräisin ravintoloista ennen sulkua, mutta ravintoloista tulleita tartuntoja on tiedossa suhteellisen vähän kaikista tartunnoista.
Toiseksi tärkein tartunnan lähde ovat työpaikat, lähinnä teollisuuden työpaikat, joissa tartuntoja viime viikolla edelleen tuli.
Viimeisen viikon aikana tartunnanjäljitys on kuitenkin laahannut jäljessä. Vain 58 prosentissa tapauksista saadaan selville, mikä on tartunnan lähde. Siksi tuntemattomien joukkoon voi sisältyä hyvin paljon erilaisia tartunnan lähteitä.
2) Näkyykö niin sanotulla sulkutilalla jo vaikutusta?
Esa Rintala:
– Vielä on liian aikaista sanoa mikä on sulun vaikutus tapauksiin. Kokonaistapausmäärät ovat kasvaneet viikko viikolta maaliskuun aikana. Näyttäisi tartuntamäärien valossa, että sululla ei olisi vaikutusta, mutta tämä voi olla hiukan harhaa, koska osa tartunnoista on tullut ennen sulkujen alkamista. Odotus on, että tällä viikolla voidaan nähdä jo tapausmäärien laskua.
Tartuttavuus voi kestää viikon, ja sen jälkeen syntyy seuraavia tartuntoja. On oltava tarpeeksi pitkä aika tarkastella sulkujen vaikutusta.
Ajattelisin, että tilanne olisi Varsinais-Suomessa mennyt jo rauhallisempaan suuntaan, osin sulkujen ansiosta, ellei isoa ryvästymää vaihto-opiskelijoiden tartuntoja olisi tullut. Ne ovat saaneet alkunsa jo edellisellä viikolla ennen sulkua ja ovat poikineet positiivisia löydöksiä ja sairastuneita.
Asko Järvinen:
– Sulkutilalla näyttäisi olevan vaikutusta siinä mielessä, että tällä hetkellä tartuntojen kasvu on HUS-alueella tasaantunut. Eli nyt olemme saavuttaneet lakipisteen, ja viime viikolla on ollut jokunen tartunta vähemmän kuin sitä edellisellä viikolla.
Kuitenkaan kukaan ei tiedä vielä tiedä vaikutusta siihen, käännytäänkö määrissä laskuun ja millä aikavälillä. Tällä hetkellä olemme vieläkin vaarallisen korkealla tartuntatasolla.
Jos tästä mennään ylöspäin, voi tulla ongelmia terveydenhuollossa ainakin muiden potilaiden hoidon osalta.
3) Missä ikäryhmissä tartunnat nyt leviävät?
Asko Järvinen:
– Edelleenkin merkittävin ikäryhmä on 20–40-vuotiaat. Alle 20-vuotiaiden osuus on kasvanut, mikä voi johtua osittain siitä, että oireettomia tartuntoja varsinkin pienemmillä lapsilla löydetään nyt enemmän laajemman testaamisen kautta.
Yli 60-vuotiaissa tartunnat on harvinaisia.
Tartuntamäärät ovat korkeita, mutta sairaalahoitoon joutuneiden määrät eivät suhteessa ole ihan samaa luokkaa.
Esa Rintala:
– Näyttäisi siltä, että tartuntojen suurin ikäryhmä kahden viimeisen viikon aikana ovat 20–24-vuotiaat, joiden joukossa on absoluuttisesti ja suhteellisesti eniten tartuntatapauksia.
Vaihto-opiskelijoiden tartunnat selittävät tätä, mutta on muitakin tuohon ikäryhmään kuuluvia tartuntoja. 30–34-vuotiaat ovat seuraavaksi suurin ryhmä.
4) Auttaisivatko kaavaillut liikkumisrajoitukset tilanteisiin, joissa tauti tarttuu tällä hetkellä?
Asko Järvinen:
– Tavoite kaikilla rajoituksilla on, että ihmisten väliset kontaktit vähenisivät. Rajoituksilla pyritään toisaalta teroittamaan sen merkitystä kansalaisille, mutta toisaalta tekemään kontaktit hankalammiksi.
Siinä mielessä liikkumisrajoitukset varmaan vaikuttaisivat osaan ongelmista kuten satunnaisiin tartuntoihin julkisissa tiloissa ja tartuntaketjujen syntymisiin kaveripiirissä, juhlinnassa ja muissa tapaamisissa.
Itse näkisin, että liikkumisrajoitusten pohtiminen saattaa olla hieman ennenaikaista. Vaikuttaisi siltä, että tartuntaluvut ovat HUS-alueella ainakin tasaantuneet ja ehkä kääntymässä laskuunkin. Kuinka paljon nykyisillä rajoituksilla päästään alaspäin ja riittääkö se, sitä ei pysty vielä tällä hetkellä näkemään. Siten saattaa olla, että liikkumisrajoituksia ei ihan vielä välttämättä tarvittaisi.
Toisaalta tiedetään, että rajoitukset ovat tehokkaimmat, kun ne asetetaan riittävän varhain.
Maskeja käytetään jo sangen hyvin julkisissa tiloissa. Maskipakolla ei ehkä kovin paljon enempää voitaisi saada vaikutusta tartuntalukuihin.
Esa Rintala:
– Osana sosiaalista etäännyttämistä liikkumisrajoituksilla voi olla merkitystä. Lukujen valossa näyttää kuitenkin siltä, että kun tunnistetut tartuntatiet ovat lähipiiri ja sama talous, liikkumisrajoituksilla ei välttämättä ehkä saada kovin hyvää tehoa tähän. Toki viimeisijaisena keinona varsinkin Turussa, missä tapauksia on paljon, liikkumisrajoitus voi olla perusteltu maksimaalisen sosiaalisen etäännyttämisen toteuttamiseksi.
Tällä hetkellä ajattelisin, että tarkasteluväli ei ole riittävän pitkä, jotta voisimme päättää, että rajoitukset eivät ole olleet toimivia. Ajattelisin, että pitäisi hieman vielä jatkaa tilanteen tarkastelua ja päättää liikkumisrajoituksista myöhemmin täällä Turun alueella. En usko, että liikkumisrajoituksilla olisi välttämättä selkeää vaikutusta Turun tilanteeseen.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 24. maaliskuuta kello 23:een saakka.
Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcast:
Koronasynnit: Yleisön tunnustuksia – näin rajoituksia rikotaan, kun silmä välttää
Lisää aiheesta:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Alle 10-vuotiaiden lasten koronatartuntojen määrä kasvaa vauhdilla