Hyppää sisältöön

EU:n ulkoministerit vahvistivat pakotteet Kiinalle uiguurivainon takia – Kiina lätkäisi vastapakotteita, mukana myös muutama suomalainen

Kiinaan kohdistetut pakotteet ovat ensimmäiset EU-pakotteet idän jättiläiselle sitten vuoden 1989 asevientikiellon.

EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell puhui toimittajille Brysselissä maanantaina ennen ulkoministerikokousta.
EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell puhui toimittajille Brysselissä maanantaina ennen ulkoministerikokousta. Kuva: EPA-EFE/ARIS OIKONOMOU / POOL/ AOP
Anu Kerttula,
Olli-Pekka Sulasma

Unioni asettaa mustalle listalle kiinalaisia virkamiehiä ihmisoikeusloukkausten takia.

Uutistoimistolähteiden mukaan neljä hallinnon edustajaa ja yksi organisaatio saavat matkustuskiellot. Mustalle listalle joutuneiden varoja myös jäädytetään.

Kiinan ulkoministeriö kehottaa EU:ta korjaamaan ”vakavan virheensä” ja olemaan sekaantumatta Kiinan sisäisiin asioihin, kertoo uutistoimisto Reuters.

Mustalle listalle asetettiin Xinjiangin autonomisen alueen entinen aluejohtaja Zhu Hailun, Xinjiangin yleisen turvallisuuden viraston johtaja Chen Mingguo sekä vanhemmat virkamiehet Wang Mingshan ja Wang Juzheng.

Tämän lisäksi myös Xinjiangin tuotanto- ja rakennusyhtiön yleisen turvallisuuden virasto sai pakotteita.

Pakotteiden taustalla ovat Kiinan uiguuriväestöön kohdistamat ihmisoikeusloukkaukset Xinjiangin maakunnassa. Ministerit vahvistivat nyt EU-lähettiläiden jo viime viikolla tekemän päätökset.

Myös Yhdysvallat, Britannia ja Kanada asettivat maanantaina uusia pakotteita Kiinalle uiguurivainon takia.

Edelliset EU-pakotteet Taivaallisen rauhan aukion verilöylystä

Vaikka pakotteet ovat pitkälti symbolisia, ne kertovat EU:n linjan kovenemsesta ihmisoikeuskysymyksissä.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ainakin miljoona uiguuria ja muita pääosin muslimivähemmistöihin kuuluvia on vangittu Kiinan länsiosassa Xinjiangissa leireille, joissa teetetään pakkotyötä ja joissa naisia on steriloitu. Kiina on tiukasti kiistänyt syytökset uiguurien pakkotyöstä.

Esimerkiksi Yhdysvallat on määritellyt Kiinan toimet uiguurialueella kansanmurhaa vastaaviksi.

Lue tästä Jenny Matikaisen artikkelista lisää oloista Xinjiangissa

Edellisen kerran EU on asettanut pakotteita Kiinalle vuonna 1989 tapahtuneen Taivaallisen rauhan aukion kansannousun ja kukistamisen vuoksi. Silloin kyseessä oli asevientikielto.

Iltapäivällä Kiina odotusten mukaisesti kävi vastatoimiin ja asetti pakotteita vastaavasti kymmenelle EU-kansalaiselle ja neljälle yhteisölle. Pakotelistalla ovat muun muassa saksalainen europarlamentaarikko Hans Bütikofer ja hollantilainen kansanedustaja Sjoerd Sjoerdsma.

Haavisto STT:lle: Kiinan pakotteet koskevat ainakin kolmea suomalaista

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo STT:lle, että Kiinan pakotteiden kohteina olevissa ryhmissä toimii ainakin kolme suomalaista.

Haavisto huomauttaa, että EU:n asettamat pakotteet perustuvat todistettuihin ihmisoikeusloukkauksiin. EU:n pakotteiden kohteina olevilla kiinalaisilla on suora yhteys Kiinan länsiosassa Xinjiangissa tapahtuneeseen uiguurivähemmistön sortoon.

– Kiinan sanktiot ovat toisentyyppisiä, ne kohdistuvat poliittisiin toimijoihin, Haavisto pohti.

Kiinan pakotteiden kohteena olevassa ihmisoikeuksien alivaliokunnassa istuva europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) korostaa, että autoritaarisilla valtioilla on tapana pyrkiä esittämään vastapakotteet ikään kuin symmetrisinä toimina, vaikka ne eivät sitä todellisuudessa ole.

Hautala kertoo päätyneensä aiemmin vastaavan kaltaisessa tilanteessa Venäjän mustalle listalle.

– Aivan ilmeisesti henkilöpakotteet ovat keino, joka puree sillä tavalla, että kohdevaltio kokee asiakseen reagoida voimakkaasti. Tietysti toivoisi, että tämä saisi aikaan jotain edes pieniä muutoksia, Hautala kommentoi STT:lle.

Hautalan mukaan on hyvä, että EU käyttää ihmisoikeuspakotemenettelyään ja ottaa kantaa uiguurien kohteluun.

Hollannin ja Ranskan ulkoministeriöt kutsuivat maanantaina Kiinan suurlähettilään puhutteluun.

Suosittelemme sinulle