Opettajat joutuvat työssään tilanteisiin, joissa monelta voisi palaa päreet.
Heitä heitellään esineillä, lyödään ja potkitaan. Äärimmäisissä, mutta harvinaisissa tilanteissa heitä myös uhataan aseella.
Hyvä uutinen on kuitenkin se, että opettajien kokema henkinen ja fyysinen väkivalta ja sen uhka eri muodoissaan on hieman vähentynyt Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen mukaan.
Kunta10-tutkimuksessa ovat mukana Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat. Kyselyyn vastasivat lehtorit ja opettajat kunnallisista peruskouluista ja lukioista.
– Suurelta osin voisi kuvitella, että laskua selittää se, että viime keväänä moni koulu siirtyi etäopetukseen, analysoi vanhempi tutkija Jenni Ervasti tuloksia.
Opettajilta tiedusteltiin väkivaltakokemuksia asiakkaan taholta. Ervastin mukaan "asiakas" tarkoittaa pääsääntöisesti oppilasta, mutta joissain tapauksissa se voi olla myös vanhempi.
Tavaroiden heittely on yleisintä häiriökäytöstä
Oppilaiden häiriökäyttäytymisen muodoista yleisintä on tavaroiden heittely. Sitä on kokenut yli 60 prosenttia erityisopettajista ja yli 40 prosenttia luokanopettajista.
Harvinaisinta on aseella uhkaaminen. Sen kohteeksi on joutunut noin kolme prosenttia erityisopettajista, yksi prosentti luokanopettajista ja puoli prosenttia lehtoreista sekä tuntiopettajista.
– Aseuhka voi tarkoittaa tilannetta, jossa on uhattu ampuma-, terä- tai lyömäaseella, mutta onneksi näitä tilanteita on aika vähän meidän kyselyssä, Ervasti sanoo.
Itäkeskuksen peruskoulussa toimii ratkaisukeskeinen pedagogiikka
Helsingissä koulujen työilmapiiriä pyritään parantamaan pehmeillä keinoilla.
Opettajia on koulutettu ratkaisukeskeiseen työotteeseen ja positiivisen pedagogiikan käyttöön.
Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi Itäkeskuksen peruskoulussa, jossa opettajien kokeman väkivallan ja sen uhan muotoja on monin verroin vähemmän kuin kaupungin kouluissa keskimäärin.
Rehtori Jutta-Riina Karhusen mukaan aikuiset ovat tärkeitä esimerkkejä oppilaille. Kun he kohtelevat toisiaan ja lapsia arvostavasti, nämä voivat ottaa heistä mallia. Rehtori itse ei korota ääntään oppilaille, kun hän selvittää näiden välisiä riitatilanteita.
– Ratkaisukeskeisyyteen kuuluu, että ei mennä tilanteisiin provosoituneena. Se voi provosoida myös lapsia ja nuoria ei-toivottuun käytökseen.
Ystävällisyys on avainsana
Rehtori Karhunen kuvailee tyypillisen kouluesimerkkitilanteen, jossa oppilas istuu pipo päässä ruokalassa.
Jos opettaja menee sormi pystyssä torumaan oppilasta valittavaan sävyyn, voi seurauksena olla, että nuori heittää haarukan tai lihapullan suutuspäissään lattialle tai opettajaa kohti.
– Kun nuorta lähestytään vähän huumorilla, arvostavan ja kunnioittavan vuorovaikutuksen kautta, ikäviä tilanteita ei tule läheskään niin paljon. Mennään leppoisasti sanomaan, että muistatkos, mitä tästä on sovittu.
Jos oppilas ei vieläkään ota pipoa pois, opettaja voi istua hänen viereensä juttelemaan asiasta. Yleensä se riittää Karhusen mukaan.
– Ystävällisyys on se avainsana. Harvoin lapsi tai nuori provosoituu siitä, jos hänen kanssaan menee keskustelemaan jostain säännöstä ystävällisesti, mutta usein hän provosoituu, jos opettaja menee häntä kohti sormi ojossa.
Helsingin kouluissa esiintyy keskimäärin enemmän väkivaltaa
Yle pyysi Helsingiltä luvut opettajien kokeman väkivallan ja sen uhan määrästä kaikista kaupungin omista kouluista.
Tulokset ovat kautta linjan hieman huonompia kuin koko Kunta10-kyselyn tulokset.
Esimerkiksi luokanopettajista lähes kolmannes on kokenut lyömistä tai potkimista. Kunta10-kyselyssä vastaava luku on reilu viidennes.
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan Liisa Pohjolaisen mukaan eniten väkivaltaa kokevat pienten lasten opettajat, mutta hän ei vähättele ongelmaa. Väkivalta ja sen uhka aiheuttavat stressiä opettajille.
– Meillä on vielä tehtävää, millä tavalla niissä tilanteissa toimitaan, miten niihin suhtaudutaan, miten niistä päästään eteenpäin ja miten pystytään auttamaan myös oppilasta, Pohjolainen sanoo.
Lapsen nolaaminen ei toimi
Helsingin Itäkeskuksen peruskoulun rehtorin Jutta-Riina Karhusen mukaan on tärkeää, että lasta ei nolata ja hän voi säilyttää kasvonsa joka tilanteessa. Kasvatus ei perustu rangaistuksiin vaan lapsen vahvuuksien etsimiseen ja niiden tukemiseen.
– Emme rankaise siitä, että joku käyttäytyy ei-toivotusti, koska hän ei ehkä siinä hetkessä kykene muuhun. Kaikki lapset ja nuoret, kuten aikuisetkin, haluavat onnistua ja saada positiivista palautetta.
Hyvä käytös on rehtorin mielestä taito, jota voi oppia harjoittelemalla, kuten muitakin oppiaineita.
– Jos lapsi tai nuori ei osaa käyttäytyä, kuten opettaja haluaa, ei hänelle voi siitä valittaa. Ei siitäkään valiteta, jos joku lapsi ei osaa matematiikkaa.
Erityisopettajilla eniten väkivaltatilanteita
Kunta10-tutkimuksen mukaan erityisopettajat kokevat eniten väkivaltaa ja sen uhkaa. Määrä on kuitenkin laskenut noin 80 prosentista reiluun 75 prosenttiin kahden vuoden aikana.
– On selvää, että haastavia oppilaita on useammin juuri erityisopettajilla, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jenni Ervasti sanoo.
Luokanopettajista yli puolet on kokenut väkivaltaa tai uhkaavia tilanteita, mutta myös heidän kohdallaan laskua on tapahtunut neljä prosenttiyksikköä.
Lehtoreista ja tuntiopettajista noin kolmannes on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa. Laskua on yli neljä prosenttiyksikköä.
Yli viisi prosenttia Helsingin erityisopettajista kokenut aseella uhkaamista
Myös Helsingissä erityisopettajat ovat vaikeimmassa tilanteessa. Heistä lähes 80 prosenttia on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa.
– Erityisopettajat joutuvat enemmän tekemisiin sellaisten oppilaiden kanssa, jotka reagoivat tilanteisiin fyysisellä väkivallalla, Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen sanoo.
Yli viisi prosenttia Helsingin erityisopettajista on kokenut aseella uhkaamista. Pohjolaisen mukaan näihin tilanteisiin suhtaudutaan äärimmäisen vakavasti.
– Jos kyseessä on teräase tai muu ase, otetaan yleensä yhteyttä poliisiin ja asia selvitetään perin pohjin.
Helsingin kouluissa on koulutettu muutamia satoja opettajia "heti purkajiksi". He tarjoavat välitöntä apua kollegalle, joka on joutunut väkivaltaiseen, ahdistavaan tai stressaavaan tilanteeseen.
– Heti purku -menettelyssä tilanne puretaan koulussa työyhteisössä tai asianosaisen opettajan kanssa, mitä se on aiheuttanut tunnetasolla ja miten siitä päästään yli.
Pienet ja isot pärjäävät yhdessä
Rehtori Karhunen uskoo, että Itäkeskuksen peruskoulussa on hyötyä myös siitä, että eri-ikäiset oppilaat ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan ovat samoissa tiloissa.
– Pienet eivät viitsi kauheasti hölmöillä, kun he tietävät, että isommat katsovat vähän, että mitä nuo nyt puuhaavat. Isot taas eivät viitsi pienille antaa huonoa esimerkkiä tappelemalla tai huonolla kielenkäytöllä.
Toki rehtori myöntää, että myös Itäkeskuksen peruskoulussa käyttäydytään toisinaan huonosti. Positiivinen pedagogiikka ei ole taikakeino, joka muuttaa kaiken hetkessä hyväksi. Sitä pitää harjoitella vuosien ajan.
– Oppilaiden kanssa harjoitellaan myös tunne- ja vuorovaikutustaitoja, toisen ihmisen positiivista kohtaamistapaa ja sitä, miten puhutaan arvostavasti toisille.