Hyppää sisältöön

Jo nykyiset rajoitukset vähentäneet liikkumista – HUS: Tartunnoissa hienoista laskua, koronapotilaiden hoito ei vaarassa

Koronaviruspotilaiden määrän lisääntyminen sairaaloissa tarkoittaa sitä, että kiireetöntä hoitoa joudutaan lykkäämään.

Maaliskuun alun sulkutoimet näkyivät ihmisten liikkumisessa ainakin Telian tietojen perusteella. Arkistokuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hallitus neuvottelee liikkumisrajoituksista Säätytalolla tiistai-iltana.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallitus pohtii sitä, ovatko liikkumisrajoitukset aivan välttämättömiä epidemian hallitsemiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn kannalta.

– Esitystä ei anneta eduskuntaan, jos kaikki välttämättömyyden kriteerit eivät täyty. Tämän pitää olla siis aivan välttämätöntä kaikista näkökulmista, kommentoi Marin ennen neuvotteluja.

HUS-alueella on tällä hetkellä tehohoidossa noin 30 potilasta ja sairaalahoidossa vuodeosastolla noin 70–80 potilasta. Lukumäärät ovat pysyneet viime viikkoina tasaisina, kertoo HUSin kehittämisjohtaja Visa Honkanen

HUSin tuoreen ennusteen mukaan tulevina viikkoina luvut joko pysyvät samalla tasolla tai nousevat lievästi. Kokonaisuudessaan sairaalakuormitus olisi yhteensä yli sata potilasta.

– Mainittavaa helpotusta ei ole vielä näkyvissä, toteaa Honkanen.

Sairaala- ja tehohoitopaikkojen loppuminen on kuitenkin hänen mukaansa kaukana.

– Selviämme tällä hetkellä asiakasmäärien kanssa, mutta heikkenevä koronatilanne vaikuttaa jonkin verran kiireettömien potilaiden hoitoon. Mitä enemmän tartunnat kasvavat, sitä enemmän jonot kasvavat, vaikka toive olisi tietenkin päinvastainen.

HUSin ennusteen mukaan koronapotilasmäärien nousu tasoittuisi huhtikuun alkupuolella. Tuorein ennuste yltää huhtikuun 11. päivään asti.

Maaliskuun sulkutilan vaikutukset eivät vielä täysin näy tautitilanteessa

HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinen on sitä mieltä, että eteen voi tulla tilanne, jossa liikkumisrajoituksia tarvitaan.

Hän kuitenkin muistuttaa, että sunnuntaina päättyvän sulkutilan vaikutuksia Suomen tautitilanteeseen ei edes vielä täysin tiedetä.

– Näyttää siltä, että viime viikolla tartunnoissa on tapahtunut aivan aavistuksen laskua. Jos luvut eivät kuitenkaan näillä rajoituksilla rupea laskemaan riittävästi, muita toimenpiteitä joudutaan miettimään. Tällä hetkellä kuitenkaan kukaan meistä ei tiedä, millaiseen tilanteeseen päädymme nykyisten rajoitusten kanssa.

Järvinen sanoo, että myöskään liikkumisrajoitusten vaikutukset eivät näkyisi saman tien. Vaikutus näkyy vasta kahden tai kolmen viikon kuluttua.

– Teimme mitä tahansa, luvut eivät heti lähde alaspäin.

Järvinen vahvistaa, että tällä hetkellä HUS pärjää koronapotilaiden kanssa, mutta potilasmäärät heijastuvat muuhun sairaanhoitoon.

– Kovin paljoa tästä ylöspäin koronapotilasmäärät eivät saisi nousta. Tällä hetkellä ollaan sillä rajalla, missä ennen kaikkea tehohoitopotilaiden kanssa pärjätään. Lisäksi tiedämme, että määrissä menemme heidän osaltaan vähän vielä ylöspäin viikon tai pari.

Sulkutila näyttää vähentäneen liikkumista Helsingin keskustassa

Hallitus laajensi koronarajoituksia maaliskuun ensimmäisen viikon jälkeen muun muassa sulkemalla ravintolat sekä siirtämällä yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat kolmeksi viikoksi etäopetukseen.

Tämä niin kutsuttu sulkutila näyttää matkapuhelinverkon datan perusteella vähentäneen liikkumista Helsingin ydinkeskustassa. Tieto käy ilmi matkapuhelinoperaattori Telian laatimasta tilastosta.

Nykyisten rajoitusten voimaantulon jälkeen Rautatientorin läheisyydessä, Kampissa ja Esplanadin länsipäässä liikkui päivittäin keskimäärin 2 500–5 500 ihmistä vähemmän kuin maaliskuun ensimmäisellä viikolla.

Esimerkiksi Rautatieaseman alueella liikkui maaliskuun ensimmäisenä maanantaina noin 17 100 ihmistä, sulun ensimmäisenä päivänä maanantaina 8.3. runsaat 13 600.

Telian tilaston perusteella väkeä liikkui sekä maaliskuun ensimmäisellä että toisella viikolla Helsingin ydinkeskustassa vain noin kolmannes ja Esplanadin länsiosassa vajaa kolmannes vuoden takaisesta määrästä.

Ihmisten määrä siis väheni maaliskuun toiselle viikolle tultaessa myös viime vuonna.

Koronan leviämistä mallintanut apulaisprofessori uskoo alueellisten rajoitusten tuloon

– Rajoituksilla on tarkoitus estää kontakteja, ei varsinaisesti rajoittaa liikkumista, sanoo Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen.

Ilmonen on ollut mukana laatimassa mallinnuksia koronaviruksen leviämisestä Suomessa.

Hänen mukaansa ihmisten kannalta on merkitystä sillä, ovatko rajoitukset suositustyyppisiä vai ehdottomia, mutta tehokkainta olisi, ettei rajoituksia ja suosituksia mietittäisi liian kirjaimellisesti.

– Tärkeintä olisi miettiä, miten jokainen meistä voi vähentää fyysisiä kontakteja. Tämä on yhteinen ponnistus. On tärkeä pitää yhteyttä, mutta tapaamisia voi tehdä sähköisesti, Ilmonen sanoo.

Ilmosen mukaan ennakointi ja etukenossa reagointi on tärkeää. Hän ei yllättyisi, jos alueellisia liikkumisrajoituksia tulisi viikon sisällä, sillä tartuntamäärät ovat edelleen korkealla.

– Meillä on ulkomailta liian paljon esimerkkejä siitä, että tilanteisiin on reagoitu liian myöhään. Päätöksiä on tehty liian myöhään ja tilanne on mennyt hankalaksi. Suomessa ei edes ole vielä ollut samalla tavalla tiukkoja rajoituksia kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Ilmosen mukaan brittivariantin torjuminen vaatii nykyistä tiukempia toimia. Hän toivoo, että tilannetta katsottaisiin enemmän käytännönläheisesti kuin poliittisesti.

– En usko, että kukaan haluaa meille tänne Viron tai jonkin Keski-Euroopan maan koronatilanteen, siksi olisi tärkeä toimia etukenossa.

Lue myös:

Korona leviää entistä herkemmin perhepiirissä, HUSin ja TYKSin ylilääkärit: Liikkumisrajoitukset "ehkä hieman ennenaikaisia", "teho ei välttämättä kovin hyvä"

Vuosi koronaa lähes autioitti Helsingin keskustan – data paljastaa: vain kolmasosa entisestä ihmismäärästä viettää aikaansa kaupungilla

Data paljastaa: pahentunut koronatilanne ei hillinnyt talvilomalaisten liikkumista – liikennemäärissä jopa huomattavaa kasvua

Oppositio suhtautuu liikkumisrajoituksiin kielteisesti – Orpo: Tällä tietoa emme pidä tarpeellisina, Halla-aho: Suhtaudumme erittäin nihkeästi

Opetusministeri Saramo A-studiossa: Vasemmistoliittokin valmis liikkumisrajoituksiin, jos tautitilanne edellyttää

Suosittelemme sinulle