EU-komissio aikoo esitellä kuukauden kuluttua uudistuksen, josta voi tulla painajainen osalle Suomen teollisuudesta.
Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi EU suunnittelee yrityksille ekomerkkejä. Tarkoitus on hillitä ilmastonmuutosta niin, että rahoitusta ohjautuu ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaville yrityksille.
Tähän päästään luokittelemalla teollisuutta esimerkiksi sen käyttämän energian tai metsänkäyttötapojen perusteella.
EU-kielellä tämä luokittelu on taksonomiaa. Taksonomian avulla sijoittajat ja rahoittajat tietävät, millaista toimintaa tukevat. Järjestelmän on tarkoitus ohjata ympäristö- ja ilmastoystävällisiin investointeihin miljardeja euroja tulevina vuosina.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korostaa, että myös suomalainen teollisuus tukee tätä periaatetta.
– Markkinavoimat pitää valjastaa ilmastonmuutoksen torjuntaan, koska niillä on ratkaiseva rooli, Häkämies sanoi keskiviikkona.
Sitten tulee todella iso "mutta".
Isoja päätöksiä nopealla aikataululla
Elinkeinoelämä arvostelee tapaa, jolla komissio laatii kestävyyden luokituksia.
– Tämä on erityisen vaikea ja erityisen suomalainen edunvalvonta-asia, Häkämies alleviivaa. Piru piilee hänen mielestään yksityiskohdissa.
Monen suomalaisen yrityksen energialähde muuttuisi käytännössä mahdottomaksi käyttää ehdotettavien kriteerien vuoksi.
Ekomerkkilistalla ei olisi ainakaan alkuun lainkaan ydinvoimaa, ja vesivoima ja biomassa luokiteltaisiin EK:n mukaan "vähemmän kestäviksi energiamuodoiksi". Suomessa biomassa on käytännössä metsää.
Vaikka vesivoima ja puunpoltto olisivat ekoluokituksessa mukana, niiden käyttämistä säätelisivät nykyistä merkittävästi tiukemmat kriteerit.
Jo ensi vuoden alusta alkaen kaikkien yli 500 työntekijän pörssiyhtiöiden, luottolaitosten ja vakuutusyhtiöiden pitäisi raportoida toimintansa ekovastuullisuudesta uusien vaatimusten mukaisesti.
EU-komission mielestä päätöksillä on kiire paitsi unionin omien ilmastotavoitteiden vuoksi myös siksi, että Euroopassa liikkuu nyt koronaelvytyksen vuoksi enemmän investointirahaa kuin pitkiin aikoihin.
Kestävyysluokitus on Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä kohtalonkysymys Suomelle, koska se voi paitsi johtaa teollisuuden energiakustannusten nousuun myös investointien kallistumiseen.
Rahoittajat suosivat ekoyrityksiä
Ongelma teollisuuden kannalta on se, että ekomerkistä ulos jäävien yritysten investoinneista voi tulla nykyistä kalliimpia. Niiden rahoituksen hinta voi nousta käytetyn energiamuodon vuoksi.
Komissio valmistelee nimittäin samaan aikaan toista uudistusta, jolla pankit velvoitetaan julkistamaan lainakantojensa ja sijoitustensa kestävyys.
Suuret institutionaaliset sijoittajat kuten Suomessa esimerkiksi Ilmarinen tai Varma ovat jo alkaneet ohjata varojaan kestävään kehitykseen. Rahalaitokset jättimäisestä Blackrockista pohjoismaalaisiin Nordeaan ja Danske Bankiin suuntaavat rahoitustaan nykyistä kestävämpiin kohteisiin.
Kun yritys saa EU-taksonomian mukaisen "ekomerkin", siitä tulee rahoittajien ja sijoittajien suosikki. Se saa näin rahoitusta halvemmalla kuin vähemmän kestäviksi luokitellut kilpailijansa.
Tuuli- ja aurinkoenergia omassa luokassaan
Jäsenmaat käsittelivät kestävien kohteiden kriteereitä ensimmäistä kertaa yhdessä keskiviikkona. Esitys vuoti julkisuuteen jo maanantaina.
Vihreäksi luokiteltavia investointeja olisivat varmuudella ainakin sijoitukset tuuli- ja aurinkovoimaan tai lämpöpumppuihin.
EK:n mielestä hallituksella on nyt vaikuttamisen paikka, jotta energiankäytön kestävyyttä arvioidaan Brysselissä "aitojen ilmastovaikutusten perusteella".
– Ydinvoima ei tuota päästöjä, vaikka siitä poliittisesti oltaisiinkin eri mieltä. Päästöjä pitäisi arvioida teknologianeutraalisti, EK:n Brysselin-toimiston vetäjä Kaisa Soro-Pesonen sanoo.
Komission ehdottamat kriteerit rajaisivat Soro-Pesosen mukaan suurimman osan Suomessa tuotetusta päästöttömästä sähköstä ja valtaosan yrityksistä ekomerkin ulkopuolelle.
Suomi on ajanut ydinvoiman aseman parantamista esimerkiksi kahdenkeskeisissä neuvotteluissa komission kanssa, mutta se ei lähtenyt mukaan Ranskan ja Keski-Euroopan maiden yhteiseen vetoomukseen ydinvoiman puolesta viime viikolla.
Sen sijaan Suomi on katsonut viisaammaksi keskittyä ajamaan läpi näkemyksiään metsäasioissa, biopolttoaineissa ja vesivoimassa tällä erää.
Ympäristöjärjestötkin huolissaan
Uusimmassa esityksessään komissio antaisi hieman yllättäen ekoluokituksen maakaasulle. Kaasu on fossiilinen polttoaine, vaikkakin öljyä tai kivihiiltä parempi vaihtoehto.
Kaasu hyväksyttäisiin kestäväksi raaka-aineeksi silloin, kun sitä käytetään fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen kaukolämmössä tai sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Komissio on muuttanut kantaansa kaasuun viime vuoden lopun jälkeen, jolloin Itä-Euroopan maat aloittivat lobbaamisen sen puolesta.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan EU:n taksonomia on askel oikeaan suuntaan, mutta viime metreillä esitys on vesittynyt muutenkin kuin kaasun osalta.
– Kriteereiden pitäisi oikeasti vaikuttaa eli ohjata yritysten käyttäytymistä, sanoo Greenpeacen metsä- ja maatalousasiantuntija Sini Eräjää Brysselistä.
Greenpeacen mielestä kestävien kohteiden rinnalle pitäisikin perustaa myös musta lista – määritellä, mitkä yritykset ja energiamuodot toimivat ympäristön kannalta haitallisesti. Sellainen voi vielä nousta esiin tulevina vuosina, kun EU pyrkii kohti ilmastotavoitteitaan.
Tarkennettu tekstiä ja otsikkoa 24. maaliskuuta klo 19:53: Valtiovarainministeriön mukaan vain ydinvoima on esityksessä taksonomian ulkopuolella. Vesivoima ja biomassa taas ovat esityksessä, mutta vähemmän kestäviä energiamuotoja Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan.