Itä-Suomen yliopiston johdolla on käynnistymässä tutkimus, jossa selvitetään etätyön vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Erityisesti etätyön kognitiiviset vaikutukset, kuten ihmisen tietojenkäsittelyyn, uuden oppimiseen ja keskittymiskykyyn liittyvät asiat kiinnostavat tutkijoita.
Juvalainen Anna-Mari Hangas-Tuovinen on etätyön konkari. Hän siirtyi pääosin kokonaan etätöihin työpaikan vaihdoksen yhteydessä lähes kolme vuotta sitten.
– Oli se melkoinen muutos ja eräänlainen shokki jopa. Otin mahdollisuuden vastaan, kun esikoinen aloitti silloin koulun. Olen aamulla kotona, kun hän lähtee kouluun ja iltapäivällä olen paikalla, kun hän tulee kotiin, Hangas-Tuovinen kertoo ratkaisustaan.
Hän työskentelee siilinjärveläisen perheyrityksen, KP-ServicePartnerin hallintopäällikkönä. Iso osa työkavereistakin tekee etätöitä.
– Esimies on Helsingissä ja oma tiimi osin Siilinjärvellä ja osa eri puolilla Suomea. Kyllä työkavereita on välillä ikävä. Varsinkin nyt korona- aikana, kun kaikki palaverit on siirretty pidettäväksi etänä ja muut kontaktit on minimoitu.
Ennen koronaa Hangas-Tuovinen kävi Siilinjärvellä säännöllisesti pari kertaa kuukaudessa.
Hangas-Tuovisen työpäivä alkaa tavallisesti aamukahdeksalta, kun tytär on saateltu kylätien varrelle koulutaksin kyytiin. Huolella rakennettu, muun muassa kahdella suurella näytöllä ja sähköpöydällä varustettu työpiste imaisee tekijän syövereihinsä.
– Pyrin pitämään tauot niin, että keitän aamukahvit ja iltapäiväkahvit ja yritän syödäkin jotain välissä, mutta välillä ne tauot unohtuvat.
Työ- ja vapaa-ajan raja voi hämärtyä
Itä-Suomen yliopiston johdolla on käynnistymässä tutkimus, jossa selvitetään etätyön vaikutuksia monipuolisesti.
– Selvitämme ensimmäistä kertaa etätyöolosuhteita kokonaisuudessaan, ottaen huomioon fyysisen ja kognitiivisen ergonomian, yhteisöllisyyden, sisäilman sekä niiden yhteydet työstä palautumiseen, työkykyyn ja terveyteen, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Maija Leppänen .
Leppäsen mukaan mittausten ja kyselyiden avulla on tarkoitus selvittää etätyöpisteiden sisäilmaolosuhteita, kuten lämpötilaa, kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta, painesuhteita, kemiallisia epäpuhtauksia ja ilmanvaihtoa. Lisäksi tutkijat kartoittavat etätyön kognitiivisia vaatimuksia ja kuormitustekijöitä.
Tutkimukseen haetaan parhaillaan etätyöntekijöitä Itä-Suomen yliopiston ja Joensuun kaupungin henkilökunnan joukosta.
Maija Leppäsen mukaan etätyöstä löytyy jonkun verran tutkimustietoa, mutta tutkittavaa riittää runsaasti.
– Tiedetään että etätyössä on paljon etuja liittyen mm. työajan joustavuuteen ja työn rytmittämiseen ihmisen omien tarpeiden mukaan, mutta etätyöhön liittyy myös paljon ongelmia juuri työ- ja vapaa-ajan sekoittumiseen ja haasteita työn kuormituksen ja työajan hallinnan suhteen.
Lomalennot vaihtuvat Puumalan mökkiin
Myös Juvan Pakinmaassa on huomattu työ- ja vapaa-ajan sekoittumiseen liittyvät haasteet.
– Välillä on repäistävä itsensä ylös ja pidettävä se tauko. Tänä talvena on tauoilla riittänyt lumitöitä, talon lämmitystä ja polttopuiden kantoa. Työporukassa on aloitettu juoksupalaverit, eli käydään kävelemässä palaverin aikana mahdollisuuksien mukaan, Anna-Mari Hangas-Tuovinen kertoo.
Hänen vinkkinsä etätöitä tekeville on selvä: riittävät tauot ja työ- ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan on tärkeää.
Juvalaisperheen irtiotto arjesta tapahtuu nykyisin matkalla Juvalta reilun 50 kilometrin päähän Puumalaan, josta he ostivat vuosi sitten mökin. Mökin työpisteestä avautuu näkymän Puumalan sillalle ja satamaan.
– Ennen koronaa matkustamme paljon ja työasiat unohtuivat, kun kone nousi ilmaan. Nyt sitä mahdollisuutta ei ole, joten Puumalan mökistä on tullut meille tärkeä paikka. Tosin sinnekin on rakennettu kunnollinen etätyöpiste, Anna-Mari Hangas-Tuovinen kertoo.
