Hyppää sisältöön

Huijarit myyvät NFT-teoksia ilman taiteilijoiden lupaa – Myös Rijksmuseumin teoksia on päätynyt lohkoketjuun

Oikein tehtynä NFT tarjoaa teokselle täydellisen autenttisuustodistuksen.

Yksityiskohdat maalauksista: Gerard ter Borchin muotokuva Helena van der Schalckesta, Vincent van Goghin omakuva ja Rembrandtin Yövartio.
Taitelijaryhmä latasi yli sata tunnettua maalausta lohkoketjuun. Myöhemmin ryhmä poisti teoksista tehdyt NFT:t myynnistä. Kuva: AOP
Teemu Hallamaa

Digitaalinen taide on kokenut viimeisten kuukausien aikana valtavan mullistuksen, kun teosten autentikointiin soveltuvat NFT:t ovat yleistyneet ja räjäyttäneet kaupankäynnin.

NFT:t eli lohkoketjuun lyödyt aitoustodistukset ovat mahdollistaneet yksittäisten digitaalisten teosten myynnin, kun aikaisemmin loputtomasti kopioitavissa olevien töiden kohdalla omistajuuden määrittely tuotti vaikeuksia.

Digitaalisista tiedostoista taotaan uniikkeja kappaleita, joita myydään miljoonilla euroilla

Lohkoketjuun lyöty NFT (non-fungible token) soveltuu hyvin teoksen alkuperän ja omistajuuden todistamiseen. Kun NFT on luotu, sitä ei voi väärentää, ja sen jokaista liikettä voidaan seurata lohkoketjussa. Se on ikään kuin täydellinen autenttisuustodistus.

Ainoaksi ongelmaksi on muodostunut ketjun alkupää, eli hetki, jolloin teoksesta luodaan NFT.

Moni taiteilija on huuman aikana törmännyt netissä NFT:ihin, jotka on lyöty heidän teoksistaan ilman heidän lupaansa. Asiasta on kirjoittanut muun muassa The Verge (siirryt toiseen palveluun).

Ei ole yllättävää, että ylikierroksilla käyvät NFT-markkinat houkuttelevat huijareita. Markkinapaikkojen laiska suhtautuminen teosten alkuperän varmistamiseen on sen sijaan herättänyt kritiikkiä. Käytännössä kuka tahansa voi luoda NFT:n mistä tahansa netistä löytämästään kuvasta tai tiedostosta. Hyvällä markkinoinnilla tämän NFT:n voi saada myytyä ennen kuin asianomaiset havahtuvat siihen.

Tokeneita tehtaillaan myös ihmisistä

Kryptotokenien luominen taideteoksista ilman lupaa on ikävää. Ehkä vielä ikävämpää on luoda kryptotokeneita ihmisistä ilman lupaa.

Näin on tehnyt BitClout-niminen sovellus, joka on luonut tokeneita 15 000 julkkiksesta. BitClout kuvailee itseään uudeksi sosiaalisen median kokeiluksi. Sen ideana on tarjota faneille tokeneita, joiden arvo on sidottu julkkiksen imagoon.

Eli esimerkiksi Tesla-pomo Elon Muskin fanit voisivat ostaa Musk-tokeneita, ja kun Musk onnistuu twiittaamaan jotain nasevaa, hänen tokeniensa arvo nousee.

Billboardi (siirryt toiseen palveluun)n mukaan näiden Creator Coins -tokenien luomiseen ei ole kysytty itse kohdejulkkisten lupaa.

BitClout on vielä beta-vaiheessa. TechCrunchin (siirryt toiseen palveluun) mukaan sovellukseen ja sen kryptovaluuttaan ovat sijoittaneet useat Piilaakson ikonisista sijoitusrahastoista, muun muassa Sequoia Capital ja Andreessen Horowitz.

BitCloutia vastaavia palveluita on useita. Niiden erona vain on, että käyttäjät antavat itse luvan tokenien luomiseen.

Rembrandt päätyi lohkoketjuun

Digiteosten ja ihmisten lisäksi lohkoketjuun on päätynyt taidemaailman arvostetuimpia teoksia.

Maaliskuun alussa Twitteriin ilmestyi GlobalArtMuseum-tili (siirryt toiseen palveluun), joka ilmoitti hajottavansa perinteisen taidemaailman. Tämän se tekisi luomalla mestariteoksista digitaalisia tokeneita.

– GAM muutti juuri Rembrandtin maineikkaan vuonna 1642 maalatun Yövartio-teoksen NFT:ksi, tili julisti ensimmäisessä twiitissään (siirryt toiseen palveluun).

GAM ilmoitti lahjoittavansa 10 prosenttia tuloista koronakriisistä kärsiville museoille. Se ei kuitenkaan ollut sopinut teosten minttaamisesta, eli NFT:ksi muuttamisesta, museoiden kanssa.

GAM:in tempaus herätti kritiikkiä, mutta juridisesti sille ei ole estettä. Alankomaiden kansallismuseon Rijksmuseumin teokset kuuluvat avoimen datan piiriin, eli niiden käyttö myös kaupallisesti on sallittua. Sama koskee esimerkiksi Ateneumin teoksia. Kuka tahansa voi luoda Akseli Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti -teoksesta NFT:n ja myydä sen eteenpäin.

GAM ehti luoda 163 teoksesta NFT:n ennen kuin se viime viikolla ilmoitti, että kyseessä oli “sosiaalinen kokeilu”, jonka tarkoituksena oli herättää keskustelua. Tai jotain.

Lopulta GAM ei myynyt yhtään teosta, ja sittemmin kaikki NFT-versiot on poistettu markkinapaikoilta.

Digitaaliselle aitoustodistukselle on käyttöä

Perinteisissä taidepiireissä ollaan kiinnostuneita NFT:iden mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Jonkinlainen käänne tapahtui kaksi viikkoa sitten, kun Christie’sin taidehuutokauppa myi ensimmäisen NFT:nsä. Mike Winkelmannin teos huudettiin 69,3 miljoonalla dollarilla (siirryt toiseen palveluun).

Kiasman kokoelmaintendentti Kati Kivinen sanoo, että tähän asti museot ovat olleet hieman arkoja digitaiteen suhteen. Nyt NFT:t voivat muuttaa tilanteen.

– Me haluamme pitää mielen avoimena, sillä taiteilijat ilmaisevat itseään yhä enemmän digitaalisesti, Kivinen huomauttaa.

Kun NFT on todistetusti taiteilijan itsensä luoma, siitä tulee täydellinen autenttisuustodistus eli provenienssi.

Lisäksi se pitää tarkasti kirjaa omistajistaan, millä on oma merkityksensä. Kuuluisat omistajat saattavat lisätä teosten arvoa. NFT myös varmistaa, ettei satojen vuosien aukkoja omistuksessa pääse muodostumaan.

Kaikkeen ei kuitenkaan lohkoketjukaan pysty. Digitaalisen taiteen suurin ongelma on formaatin kuolema. Jos teos on tehty alustalle, joka on sittemmin kadonnut käytöstä, voi myös itse teos kadota.

– Monet kaksikymmentä vuotta vanhat digiteokset eivät valitettavasti ole enää näytettävissä. Ne ovat jääneet johonkin vanhalle Macille, joka ei enää toimi, Kivinen sanoo.

Kiasma on digitoinut lähes koko mediataiteen kokoelman. Esimerkiksi VHS-nauhoilla olevat teokset on muutettu digitaaliseen muotoon. Tavallaan VHS-kasetista on tullut NFT:n kaltainen aitoustodistus.

Lue myös:

Digitaalisista tiedostoista taotaan uniikkeja kappaleita, joita myydään miljoonilla euroilla

Miten teoksesta tulee kryptotaidetta – Teimme uutisesta NFT:n

Suosittelemme sinulle