Muusikko-kuvataiteilija Mauri Kososen viimeiset taideprojektit ovat olleet varsin kunnianhimoisia. Ensin hän suunnitteli ja toteutti vanhan panimorakennuksen seinään luonnollisen kokoisen 25-metrisen sinivalaan. Sen jälkeen hän pyysi kaksinkertaisen Grammy-voittajan Vlado Mellerin avukseen musiikkiprojektiinsa.
Meller tunnetaan Michael Jacksonin, Metallican, Johnny Cashin ja monien muiden levyjen masteroinneista. Nyt hän on käsitellyt myös Kososen Mauri Dark -nimellä julkaiseman esikoisalbumin Dreams of a Middle-Aged Man.
Kuvataiteilija-muusikon ateljeessa Turun Hirvensalossa on erittäin siistiä ja valoisaa. Keskeneräisiä töitä ei loju nurkissa. Värikkäitä maaliroiskeita ei löydy lattialta. Valkoiset pinnat heijastavat ulkoa tulevaa valoa.
Suurista ikkunoista avautuvaa näkymää läheiseen meren rantaan estää siististi pinottu kasa polttopuita. Omin käsin haloiksi kuulemma hakattu, toki seinänaapurina asuvan isän avustuksella. Hirvensalossa Kosonen varttui nuoreksi aikuiseksi.
– Tämä saari ja meren läheisyys määrittävät minua ihmisenä eniten.
Mauri Kososen päätyö kuvataiteilijana ovat suuret ja värikkäät julkiset teokset, jotka eivät Hirvensaloon työtilaan edes mahtuisi. Useita niistä voi ihailla esimerkiksi Turun seudulla. Niistä panimorakennuksen seinään yhteistyössä Teräselementti Oy:n kanssa toteutettu, 835 neliömetrin kokoinen taideteos on viimeisin.
Teos on rakennettu 189 erillisestä lasielementistä, jotka muodostavat vettä, valoa ja sinivalasta esittävän kokonaisuuden.
– Iso on helposti näyttävämpää ja suuren taiteen tekeminen jotenkin viehättää.
Alkuperäinen tilaus Big Blue -taideteoksesta on laajentunut lähes koko Piispantorni-rakennuksen pintaratkaisujen ja värien hahmotteluun yhdessä arkkitehti Heimo Paukkusen kanssa. Rakennus muutetaan toimistokäyttöön. Sen suunnittelu häikäiseväksi taideteokseksi on työllistänyt Kososta jo yli 1 300 työtunnin verran.
– On upeaa, että taide ja arkkitehtuuri saadaan tällä tavalla vuoropuheluun ympäristön ja sijainnin kanssa
Taiteilija etsii vastakohtaansa musiikista
Palataan jälleen Hirvensaloon ja taiteilija Kososen työtilaan. Sen toisessa päädyssä on pienen pieni, mustalla kankaalla vuorattu äänityshuone, jossa asuu Kososen sivupersoona Mauri Dark.
Dark on laulaja-lauluntekijä, joka matalalla vaimealla äänellään laulaa totuuksia keski-ikäisen miehen elämästä akustisen kitaran säestämänä. Musiikista löytyy vastakohta suurta ja värikästa luovalle kuvataiteilijalle.
– Esikuvinani ovat Johnny Cash ja Leonard Cohen, joiden viimeiset levyt ovat syvästi uponneet minuun. Kun ihminen on tällä tavalla haavoittuvimmillaan ja rehellisimmillään, siinä on jotain todella upeaa ja inhimillistä.
Pimeässä tilassa kolme mikrofonia on aseteltu millintarkasti paikalleen. Mauri Dark asettuu jakkaralle mikrofonien eteen ja alkaa laulaa elämästään. Soundi on syvän tumma. Aivan kuten koko Mauri Darkin ulkoinen olemus.
– Mikin pitää olla kovalla, laulan niin hiljaa.
Ensialbumilla huima vastaanotto Yhdysvalloissa
Mauri Dark julkaisi marraskuussa ensimmäisen pitkäsoittonsa, Dreams of a Middle-Aged Man. Levyä on tehty pieteetillä, josta kertoo muun muassa se, että sen tekemiseen palkattiin mukaan myös Vlado Meller, joka on työskennellyt maailman suurimpien musiikintekijöiden kanssa. Mellerin CV:stä löytyy populaarimusiikin jättinimiä, kuten Metallica, Michael Jackson, Red Hot Chili Peppers ja Johnny Cash.
Kosonen löysi Vlado Mellerin juuri esikuvansa Johnny Cashin levyn kannesta. Hetken mielijohteesta hän lähetti miehelle sähköpostia, josta yhteistyö sai alkunsa.
– Rima on itsellä noussut musiikissa koko ajan korkeammalle ja halusin tehdä tämän levyn niin hyvin kuin se vaan ikinä on mahdollista.
Samalla Kosonen palkkasi Mauri Darkille managerin Yhdysvalloista. Hänen puskemanaan uusi levy on saanut siellä paljon julkisuutta. Esimerkiksi tammikuussa Mauri Dark esiintyi Fox 7 Austin -kanavan aamushowssa etäyhteyksillä kotoaan Suomen Turusta.
Lukuisat haastattelut ja media-esiintymiset Yhdysvalloissa alkaa tuottamaan myös kuuntelukertoja Mauri Darkin levylle musiikin striimauspalveluissa.
– Yli 30 prosenttia kaikista kuuntelukerroista tulee Amerikasta, eli siellä yleisöön tämä tuntuu uppoavan parhaiten.
Yksityiskohdat ovat ympäristötaiteessa yhtä tärkeitä kuin kokonaisuus
42-vuotias turkulaistaiteilija valmistui kuvataiteilijaksi (AMK) Satakunnan ammattikorkeakoulusta Kankaanpäästä vuonna 2016. Lisäksi hänellä on medianomin tutkinto.
Suurten julkisten teosten tekijäksi Kosonen alkoi vuonna 2015, jolloin valmistui hänen ensimmäiset ympäristötaideteoksensa Window of the Sun Turun Kaasukellolle ja Vuorenneito Turun Luolavuoreen.
Värikäs maalaus on kalliossa Turku Energian kaukolämpötunnelin sisäänmenon ympärillä. Kososen teokset tunnistaa parhaiten värimaailmasta, joka näkyy hyvin myös Vuorenneidon värityksessä.
– Tykkään kaikista väreistä ja varsinkin väri-intensiivisyydestä. Ne ovat aina olleet minulle se juttu maalauksessa.
Vuorenneidon teospariksi Kosonen maalasi kaukolämpötunnelin toiseen päähän Raision ja Turun rajalle Metsäaroon Vuorenpeikon temppelin. Suuren Egyptin mytologiaan sijoittuvan kalliomaalauksen erottaa jo kaukaa Naantaliin johtavalta tieltä.
Muuten luola on paikassa, johon on vaikea eksyä. Teosta pitää silti tulla varta vasten katsomaan, jos haluaa tutustua sen yksityiskohtiin. Niitä on nimittäin paljon, eivätkä ne erotu tieltä asti. Hieroglyfit ovat aitoja ja vuorenpeikolla on pikkusormi pystyssä. Miksi?
– Jos teosta on mahdollisuus päästä läheltä katsomaan, silloin yksityiskohdat ovat ihan yhtä tärkeitä kuin se kokonaisuus.
Julkisen taiteen ohjenuorana Kosonen on pitänyt sitä, että taidetta tehdään kaikille teoksen kanssa vuorovaikutuksessa oleville, eikä pelkästään taidekriitikoille. Kosonen ei lähde arvostelemaan julkisen taiteen tilaa, mutta muistuttaa, että julkisen taiteen pitää kestää kulutusta.
– Mielikuvani on, että taiteella on valtava merkitys ihmisten ja asuinympäristön viihtyisyydelle ja ihmisten hyvinvoinnille.
Taiteilijalla halu elinympäristön elävöittämiseen
Kososen missio on juuri elävöittää elinympäristöä. Hän kiittelee vuolaasti Turku Energiaa, joka on mahdollistanut useita hänen teoksiaan. Hänen mukaansa missio on energiayhtiön kanssa yhteinen. Teknisiä rakennuksia on kaupungissa paljon ja usein ne ovat tylsästi rakennettuja.
– Niitä on pyritty tekemään jollain muulla tavalla kuin harmaasta betonista tai profiilipellistä, että saataisiin niitä vähän kiinnostavamman näköiseksi.
Vuonna 2017 Kosonen oli ehdolla myös vuoden turkulaiseksi, kun hän teki Tall Ships Races -tapahtumaan Ahoy!-teoksen, jolla hän muutti Turku Energian savupiipun valtavan purjelaivan mastoksi, joka vastaanotti Turkuun saapuneet purjelaivat jo kaukaa.
Samana vuonna valmistui myös teos Aurinkotuulen viemää Turun Härkämäen lämpökeskukseen. Aurinkopaneelikattoinen lisärakennus sai seinäänsä värejä pirskahtelevan avaruusaiheinen maalauksen.
Tuona vuonna Kosonen sai huomiota laajalti mediassa myös julkisena taiteilijana.
– Julkisen taiteen pitäisi kuulua kaikille ihmisille. Se ei ole taide-eliitin vaan tavallisen ihmisen taidetta. Sen pitäisi kyetä tarjoamaan jokaiselle kokijalleen jotain sisältöä.
Musiikki toimii myös uskonnon korvikkeena
Mauri Dark laulaa matalalla äänellään ja matalaan baritoni-vireeseen viritetty kitara soi kauniisti säestäen. Kososen 25 vuoden historia laulujen kirjoittajana ja esittäjänä kuuluu tietynlaisena varmuutena soinnissa.
Mauri Darkin laulujen aiheet ovat herkkiä, sävyltään tummia ja hyvin pieniä, minimaalisia ja melodiat ovat yksinkertaisia. Se on kaikkea muuta, mitä kuvataiteilija Kosonen tekee.
Taiteilija on jakautunut kahteen persoonaan luonnostaan, mutta tarkoituksella. Musiikki elää hänessä niin vahvana, ettei hän halua sekoittaa sitä kuvataiteilijuuteen. Kuvataiteen hän haluaa pitää kokonaan vapaana musiikista.
– Musiikki on aina ollut minulle sellainen eräänlainen uskonnon korvike jopa. Enemmän on musiikin puolella henkiset kokemukset.
Kosonen puhuu meditatiivisista kokemuksista. Niistä, jolloin artisti yrittää päästä yhdeksi laulunsa tunnelman kanssa. Pohjavire on tumma, vaikka lauletaan kappaleissa iloisistakin asioista. Musiikilla on Kososen mielestä valtava merkitys ihmisten hyvinvointiin.
– Toivon, että musiikissa kuuluisi inhimillisyys, johon muut voivat samaistua. Sitä kautta voi tuntea olevansa vähemmän yksinäinen, kun saa musiikin kautta yhteyden toiseen ihmiseen.