Maallikosta saattaa tuntua, että Suezin kanava on sentään niin leveä, ettei isoakaan laivaa saa helposti ajettua penkkaan.
Kanavan ja siinä seilaavien laivojen mittasuhteista saa käsityksen oheisesta time lapse -videosta (siirryt YouTubeen). Toisessa videossa näkyy animoituna tämän hetken tilanne kanavassa (Vessel Finder).
Suezin kanavaan jumittuminen ei ole mitenkään ennenkuulumaton tapaus: esimerkiksi japanilainen megakonttialus OOCL Japan on törmäillyt siellä parikin kertaa. Vuonna 2004 kanava oli suljettuna kolme päivää, kun Liberiaan rekisteröity öljytankkeri juuttui kiinni.
Ever Givenin tapauksessa laiva ei vain ajautunut hiekkapenkkaan, vaan jopa mursi kanavan reunassa olevan kivenmurikoista tehdyn suojavallin, jonka on tarkoitus toimia aallonmurtajana ja estää eroosiota.
Ison laivan ohjaamisen vaikeus on siinä, että laiva on kiintopisteen puuttumisen takia koko ajan eräänlaisessa sivuluisussa. The Financial Times -lehden laivaliikenneasiantuntija Brendan Greeley muistuttaa, että laivan ahteri voi liikkua eri nopeudella ja eri suuntaan kuin sen keula.
Laivayhtiö on kertonut haverin johtuneen voimakkaasta tuulenpuuskasta. Lähistöllä oli turman hetkellä mitattu 48 kilometriä tunnissa puhaltaneita puuskia. Toisin sanoen tuulen voimakkuus oli pahimmillaan 13 metriä sekunnissa eli siinä rajalla, mistä meillä aletaan kesällä varoittaa navakasta tuulesta. Ever Given ei kuitenkaan ole mikään purtilo, vaan hyvin iso rahtialus.
"Penkkailmiö" iski?
Financial Timesissa on haastateltu belgialaisen Ghentin yliopiston meriteknologiaosastoa johtavaa Evert Latairea. Hän selittää Ever Givenin onnettomuutta nesteiden liikkeitä tutkivan hydrodynamiikan näkökulmasta.
Arkhimedeen lain mukaan kelluva kappale syrjäyttää oman painonsa verran vettä. Ahtaassa kanavassa vesi ei avoimen meren tavoin pääse siirtymään paljoakaan laivan alle ja sivuille. Vain 24 metriä syvässä Suezin kanavassa laivan liikkeelle panemalla vedellä ei siis ole suurta liikkumavaraa.
Kun vesi puristuu matalassa vedessä laivan rungon ja hiekkapohjan väliin, sen liike nopeutuu. Paineen vaikutuksesta keula etääntyy vesiväylän reunasta ja perä lähtee eri suuntaan. Mitä isompi alus, sitä nopeammin keula kääntyy penkasta poispäin ja perä imeytyy penkkaan.
Latairen mukaan onnettomuus meni mahdollisesti näin:
1. alus puski läntistä tuulta vastaan
2. tuulessa tuli tyynempi hetki
3. alus ylikompensoi ja ohjautui liikaa vasemmalle
4. vasempaan penkkaan puristunut vesi työnsi aluksen keulan oikealle
5. perä jäi vasemman penkan lähelle ja jatkoi matkansa pohjoiseen
6. laiva juuttui poikittain kanavaan
Konttialusten pituutta ei enää metallin väsymisen pelossa voida kasvattaa, mutta leveyttä on vielä yritetty lisätä ja konttipinoa kasata korkeammaksi. 2000-luvun alussa alukset pystyivät ottamaan lastiksi 5000 konttia, mutta nyt esimerkiksi juuri Ever Givenin kapasiteetti on yli 20 000 konttia.
Ongelmaksi on jo siis ilmeisesti muodostunut se, että laivojen koko sen kun kasvaa, mutta isojen alusten käyttäytymistä ei vielä kaikissa oloissa riittävän hyvin tunneta.
Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast: lähes viikon tukos voi tuntua toimitusajoissa kuukausienkin päästä.
Lue myös:
Suezin kanavayhtiö: Kanavan tukkinut laiva on saatu irti, laivaliikenne kulkee taas kanavassa
Suezin kanavalla on laivajonossa ainakin 20 karjaa kuljettavaa alusta