Hyppää sisältöön

THL:n pääjohtaja Tervahauta: Rokotuksia voi painottaa pahimmille tautialueille vasta kun rokotteita on nykyistä enemmän – siksi liikkumisrajoitukset nyt ykkösvaihtoehto

Pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ei ole suosikkitoimia koronan torjunnassa.

Markku Tervahaudan mukaan koronarajoituksia voidaan lähteä purkamaan vasta kun tartuntaluku on saatu kolmannekseen nykyisestä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Pirjo Auvinen

Viime päivien uutisoinnista on saanut sen kuvan, että pääkaupunkiseudun ja Turun liikkumisrajoitukset ovat THL:lle mieluisampi vaihtoehto kuin rokotusten painottaminen pahimmille korona-alueille.

Pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan molempia tarvitaan, mutta nyt liikkumisrajoitusten puollolle on yksinkertainen selitys.

– Alueellinen painottaminen on mahdollista vasta kun rokotteita on käytössä selvästi enemmän kuin nyt.

Tervahaudan kanta on siten eri kuin mihin THL:n alainen kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) (siirryt toiseen palveluun) päätyi kaksi viikkoa sitten. Asiantuntijaryhmä kannatti alueellisten painotusten käyttöönottoa heti äänin 11-1. Ryhmässä on 13 jäsentä, joista neljä työskentelee THL:ssä.

Kokouksessa keskustelun rokotusten painottamisesta pahimmille tautialueille alustivat THL:n asiantuntijat Simopekka Vänskä ja Tuija Leino.

Viime viikolla THL jätti oman lausuntonsa rokotusten painottamisesta (siirryt toiseen palveluun) sosiaali - ja terveysministeriölle.. Lausunnossa alueellista painotusta ei poissuljeta, mutta ei sitä myöskään vaadita. Lausunnon allekirjoittajat ovat Tervahauta ja terveysturvallisuudesta vastaava THL:n johtaja Mika Salminen.

Marinin hallituksessa rokotusten alueellista painottamista on vastustanut tiukimmin keskusta.

Tervahauta: Hallituksen lupaus kansalaisille

Tervahauta muistuttaa, että hallitus on on ensimmäisellä rokotusjärjestyksellään antanut kansalaisille lupauksen, jonka mukaan suurimman riskin ryhmät eli yli 70-vuotiaat, koronan etulinjassa työskentelevä terveydenhoitohenkilöstö ja sairauden vuoksi riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan ensin asuinpaikasta riippumatta. Tervahaudan mukaan riskiarvio ei ole muuttunut.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan koko maan yli 70-vuotiaat on rokotettu huhtikuun puoliväliin mennessä, ja riskiryhmiin kuuluvat 3–4 viikkoa sen jälkeen.

Nopeat ja hitaat toimet

Tervahaudan mukaan liikkumisrajoitukset ja rokotusten alueellinen painottaminen ovat ikään kuin saman tavoitteen kaksi erinopeuksista toteutustapaa: liikkumisrajoitukset se nopea, painottaminen hidas.

Liikkumisrajoitukset voidaan ottaa eduskuntakäsittelyn jälkeen nopeastikin jos tarpeen. Silloin toimeenpano vaatii enää hallituksen asetuksen.

Rokotusten alueellista painottamista voidaan Tervahaudan mukaan perustellusti lähteä valmistelemaan jo nyt, vaikka toteutus sitten menisikin 2-4 viikon päähän, jolloin Suomeen tulevat rokote-erät alkavat olla selkeästi suurempia. Oman ongelmansa tuottaa Astra Zenecan rokote, jota on tulossa lähiviikkoina muita rokotteita suurempi erä, mutta jota toistaiseksi pistetään vain yli 65-vuotiaille.

Tervahaudan mukaan kaiken kaikkiaan nyt koronan hillitsemiselle on asetettu kova tavoite: tartuntaluku pitäisi saada painettua niinkin alas kuin 50 / 100 000 asukasta / 14 vrk. Silloin voitaisiin Tervahaudan mukaan ruveta jo purkamaan rajoituksia. Juuri nyt koko Suomen tartuntaluku on 161,6 (siirryt toiseen palveluun) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaahoitopiirin HUSin 319,8.

Tällä hetkellä Euroopan maista vain Islannin ja Portugalin tartuttuvuusluku on alle 100 (siirryt toiseen palveluun).

Tervahaudan mukaan ei ole poissuljettua, että Suomessa on samaan aikaan voimassa alueelliset liikkumisrajoitukset ja alueellisesti painotetut rokotukset.

– Kolmen viikon liikkumisrajoitukset tuskin painavat tartuntalukuja tarpeeksi alas vaan tarvitaan pitempi aika. Mutta toisaalta: kesto riippuu tautitilanteen kohenemisesta eli liikkumisrajoitukset voidaan lopettaa heti kun luvut ovat painuneet selvästi pienemmiksi.

THL:n sairaanhoitopiireille tekemän kyselyn (siirryt toiseen palveluun) perusteella alueellisesti painotetut rokotukset perustuisivat jatkossakin ikään eli pahimmilla tautialueilla rokotuksia ruvettaisiin antamaan nopeutetusti 50–69-vuotiaille.

KRAR kokoontuu seuraavan kerran tiistaina ja silloin asialistalla on rokotusjärjestys. Pohdinnassa on pitäisikö rokotusjärjestyksessä ottaa iän ja terveysriskien lisäksi huomioon esimerkiksi eri ammattiryhmät.

Suosittelemme sinulle