Suomalaisten käsitys viranomaisten varautumisesta koronaan on heikentynyt, mutta tyytyväisyys omaan ja muiden kansalaisten käytökseen on parantunut.
Tämä selviää Kansalaispulssi-kyselystä (siirryt toiseen palveluun), jota Tilastokeskus toteuttaa valtioneuvostolle.
Vastaajista selvästi yli puolet eli 59 prosenttia katsoi, että viranomaiset ovat varautuneet koronaepidemiaan melko tai erittäin hyvin. Tyytyväisten osuus on kuitenkin laskenut viime kuukausina hieman alemmaksi kuin aiemmin koronakriisin aikana.
Kyselyn perusteella 17 prosenttia pitää viranomaisten, kuten hallituksen, ministeriöiden ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) varautumista melko tai erittäin huonona. Vastaajilta kysyttiin, kuinka hyvin he kokevat viranomaisten varautuneen koronan kaltaiseen tautiepidemiaan.
Verkkokyselyä on tehty kolmen viikon välein viime keväästä lähtien kesä- ja joulutaukoa lukuun ottamatta. Kyselyssä on selvitetty paitsi kansalaisten näkemyksiä viranomaisten toiminnasta, myös esimerkiksi vastaajien omaa mielialaa.
Tyytyväisyys viranomaisviestinnän selkeyteen ja nopeuteen laskenut
Suomalaisten arvio viranomaisten viestinnän selkeydestä ja reagoinnin nopeudesta on laskenut kyselyn perusteella tänä keväänä matalimmaksi koronakriisin aikana.
Vastaajista 39 prosenttia arvioi, että reagoinnin nopeus oli hyvää tai melko hyvää. Viestinnän selkeyden arvioi hyväksi tai melko hyväksi 43 prosenttia vastaajista.
Pudotus on selvä, sillä parhaimmillaan viranomaisviestintää on pitänyt koronakriisin aikana selkeänä lähes 80 prosenttia vastaajista.
Yli puolet vastaajista pitää viranomaisviestintää luotettavana (60 %) ja tasapuolisena (54 %).
Kyselyn perusteella suomalaiset arvioivat nyt noudattaneensa itse viranomaisten antamia ohjeita paremmin kuin syksyllä. Vastaajat sanovat, että myös muut ihmiset noudattavat ohjeita syksyä paremmin.
Peräti 92 prosenttia vastaajista sanoi noudattaneensa ohjeita hyvin tai melko hyvin. Muiden ihmisten ohjeiden noudattamisen arvioi hyväksi tai melko hyväksi 58 prosenttia vastaajista.
Kansa kääntyi kuntavaalien siirtopäätöksen taakse
Kansalaiset tukevat myös kuntavaalien siirtämistä huhtikuulta kesäkuulle.
Vastaajista 58 prosenttia oli samaa mieltä väittämästä, että kuntavaalien siirtäminen oli oikea päätös, jotta kaikki halukkaat pääsevät äänestämään.
Joka neljäs vastaaja katsoi, että kuntavaalit olisi pitänyt järjestää alkuperäisen aikataulun mukaisesti huhtikuussa.
Vielä helmikuun lopulla, ennen siirtopäätöstä runsas puolet (53 %) vastasi, että kuntavaalit tulee järjestää alkuperäisen aikataulun mukaan.
Kahdeksan puoluetta päätti maaliskuun alussa kuntavaalien siirrosta, kun vaaliviranomaiset olivat sanoneet, että vaaleja ei voida toteuttaa riittävän turvallisesti huhtikuussa.
Peräti 82 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa melko tai erittäin tyytyväisiä demokratian toimivuuteen Suomessa.
Astra Zeneca -keskeytys ei horjuttanut rokotekäsityksiä
Kansalaisten luottamusta koronarokotteisiin ei näytä rapauttaneen Astra Zenecan rokotteisiin liittynyt epäselvyys.
THL keskeytti Astra Zenecan koronarokotteen käytön varotoimenpiteenä kyselyn teon aikana, kun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle oli ilmoitettu kaksi harvinaislaatuista aivolaskimotukostapausta.
70 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa täysin samaa mieltä, että he ottaisivat tai ovat jo ottaneet koronarokoteen, kun se tulee saataville. Osuus nousi, mutta myös epäilijöiden joukko kasvoi hieman.
Kysely tehtiin 17.–22. maaliskuuta ja siihen vastasi 1 465 henkilöä.
Ensimmäinen verkkokysely tehtiin huhtikuun 2020 alussa. Vastaajat vaihtuvat joka kierroksella.
Kyselyn otos on muodostettu Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, kuluttajien luottamustutkimukseen ja suomalaisten matkailututkimukseen vastanneista henkilöistä.
Lisää aiheesta:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Astra Zeneca -rokotukset keskeytetään Suomessa viikoksi, taustalla kaksi harvinaista laskimotukosta