Suezin kanavan laivaruuhka saataneen purettu loppuviikon aikana. Näin arviovat Suezin kanavahallinto sekä YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTAD.
Väylän tukkinut Ever Given -alus saatiin liikkeelle maanantaina iltapäivällä, ja maailmantalouden pullonkaula on jälleen auki.
Kanavahallinnon mukaan tiistaina kanavan läpi päässee vielä runsaat sata alusta, kun jonossa on vielä yli 300. Yhteensä kanavaan jumiutui yli 400 alusta Ever Givenin takia.
Vaikka liikenne tärkeässä kanavassa pysähtyi lähes viikoksi, Egyptin presidentti näki tilanteessa valoisan puolenkin.
– Emme toivoneet tällaista, mutta kohtalo puuttui peliin. Kanavan merkitys tuli selväksi ja vahvistui, presidentti Abdel Fattah al-Sisi sanoi kanavahallinnon henkilöstölle tiistaina vieraillessaan Ismailian kaupungissa kanavan varrella.
Turman syyn selvitys alkoi
Ever Given -aluksella puolestaan alettiin tiistaina selvittää turman syytä. Laivaan saapuneeseen asiantuntijaryhmään kuulunut kanavaluotsi kertoi uutistoimisto AP:lle, että muun muassa laivan saamista vaurioista yritetään päätellä, miksi se ajautui poikittain ja juuttui kanavan pohjaan.
Kun syyt selviävät, vastuullisten osoittamisesta tulee monimutkainen kansainvälinen prosessi: japanilaisen yhtiön omistama, taiwanilaisen varustamon kuljettama ja Panamaan rekisteröity alus joutui haveriin Egyptissä. Epäselvää vielä on, korjataanko alus siellä vai jatkaako se ensin matkaansa määräsatamaansa Hollannin Rotterdamiin.
Jokin taho joutuu ainakin korvaamaan Suezin kanavahallinnolle irrotustöistä aiheutuneet kulut. Lisäksi kanavahallinto saattaa rapsauttaa tapauksesta sakot.
Viikon katko on pitkä nykylogistiikassa
Logistiikkaketjujen merkitystä jouduttaneen pohtimaan yhä tarkemmin myös niissä lukuisissa yrityksissä, joiden toimitukset makasivat viikon verran kanavassa. Jo koronapandemia näytti, miten nopeasti liikennevirrat voivat muuttua.
Teollisuustuotanto on rakennettu pitkälti sujuvan globaalin toimitusketjun varaan, eikä yhdenkään lenkin pettämiseen ole varaa. Vaihtoehtoiset reitit yleensä venyttävät aikataulua ja kasvattavat polttoainekuluja.
– Tämä osoittaa jälleen pitkien ja monimutkaisten ketjujen haavoittuvuuden. Ei se ole ongelma, että tavaraa tulee eri puolilta maailmaa, vaan se, että se on tulossa juuri sinä päivänä, kun sitä tarvitaan, sanoo uutistoimisto AFP:lle Ian Goldin, globalisaatioon erikoistunut professori Oxfordin yliopistosta,
Tämän tyyppisen just-in-time- eli JIT-logistiikkana tunnetun strategian mielekkyyttä pohti myös tanskalaisen logistiikkajätin Maerskin pääjohtaja Søren Skou Financial Times -lehden haastattelussa.
– Kuinka just-in-time täytyy olla? Se on mahtavaa silloin, kun se toimii. Mutta jos JIT ei toimi, eivät toteudu myöskään kustannussäästöt, jotka kumoaisivat myynnin kutistumisesta aiheutuvat vahingot, Skou pohti.
Skou uskookin, että just-in-time muuntuu kohti just-in-case-logistiikkaa: yritykset tilaavat jatkossa enemmän tavaraa varastoon – kaiken varalta.
Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast: melkein viikon kestävä tavaraliikenteen tukos voi vaikuttaa tuotteiden huonoon saatavuuteen vielä kuukausienkin päästä.
Voit keskustella aiheesta alla keskiviikkoon kello 23 asti.