Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta myöntää, että keskustelu rokotusjärjestyksestä on politisoitunut.
– Tässä asiassa on puoluepoliittisia ja aluepoliittisia painotuksia, jotka tekevät siitä poliittisen, Tervahauta sanoo Ylen aamun haastattelussa.
Hallitus neuvottelee tänään siitä, olisiko koronarokotuksia syytä kohdentaa uudelleen niin, että ne alueet, joissa epidemiatilanne on huono, saisivat enemmän rokotteita. Hallituksen täytyy hyväksyä mahdolliset muutokset rokotusjärjestykseen.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kritisoi tiistaina THL:n viestintää. Ohisalon mukaan THL on antanut rokotusjärjestyksen muuttamisesta ristiriitaisista viestejä. Hallituspuolueista vihreät ja RKP kannattavat rokotusjärjestyksen muuttamista. Keskustalle puolestaan on tärkeää, että riskiryhmät rokotettaisiin ensin koko maassa.
Asiantuntijaryhmä kannattaa järjestyksen muuttamista
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) kannattaa rokotejakelun alueellista painottamista. Sen mukaan rokotusjärjestystä pitäisi muuttaa jo ennen kuin kaikki riskiryhmät on rokotettu. Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista olisi valmis kohdentamaan rokotuksia pahimmille epidemia-alueille.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi pitää asiantuntijaryhmän suositusta järkevänä.
– Helsinkiläisellä diabeetikolla on 30 kertaa suurempi riski sairastua koronaan kuin muualla asuvalla. Sairaustapauksia tulisi 20 prosenttia vähemmän tällä painotuksella. Kyllä metsäpaloakin sammutetaan siellä, missä niitä liekkejä on.
Mäkijärven mukaan rokotusjärjestystä pitäisi muuttaa pian, jotta muutos ehtisi vaikuttaa koronaviruksen kolmanteen aaltoon.
– Jos jäämme odottamaan kaikkien riskiryhmien rokotuksia, me olemme pitkällä toukokuussa eikä sillä enää ole vaikutusta tähän aaltoon, Mäkijärvi sanoo.
Rokotusten vaikutus näkyy myöhemmin
Tervahaudan mukaan rokotusjärjestyksen muuttamisessa on huomoitava myös logistiset kysymykset ja yhdenvertaisuus. Esimerkiksi Pfizer-Biontechin rokote vaatii säilytyksen -70 asteessa. Tervahaudan mukaan valmistajalle pitää kertoa kolme viikkoa etukäteen, mihin uudet rokotteet toimitetaan.
– Mitä nopeammin päätös saadaan tehtyä, sitä nopeammin jakelua voidaan muuttaa.
Uudellamaalla on todettu koko epidemian ajan eniten tartuntoja. Uudellamaalla on todettu noin kaksi kolmasosaa kaikista tartunnoista. Alueella on myös ollut eniten sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita.
Mäkijärven mukaan rokotteiden ohjaaminen uudelleen palvelisi myös muuta Suomea, koska iso osa muiden alueiden tartuntaketjuista on lähtöisin Uudeltamaalta.
Tervahaudan mukaan rajoitukset ja suositukset ovat edelleen ensisijainen tapa saada taudin ilmaantuvuus alaspäin. Tässä vaiheessa riskiryhmien rokottaminen tarjoaa suojaa tartunnoilta ja vakavalta taudilta, mutta vaikutus epidemiaan näkyy myöhemmin.
– Yhdistettynä ja huolellisesti toteutettuna rajoitukset ja rokotukset vievät meitä kohti valoisampaa kevättä, Tervahauta sanoo.
Lue aiheesta lisää: