Moni velkaantunut tarttuu uuteen pikavipin muotoon, joka voi kuitenkin ajaa yhä pahempaan velkakierteeseen.
Niin sanotut kaupalliset järjestelylainat ovat kulutusluottoja, jotka niputtavat useat vanhat luotot yhdeksi lainaksi. Velkaantuneelle luvataan säästöä antamalla matalampi korko kuin vanhoissa luotoissa.
Säästö voi tuntua suurelta, sillä velkakierteessä oleva maksaa kulutusluotoistaan tyypillisesti hurjaa 15–30 prosentin vuosikorkoa. Järjestelylainat voivat olla suuruudeltaan jopa kymmeniä tuhansia euroja.
Kaupallisten järjestelylainojen mainostaminen on aggressiivista: mainoksia on perinteisissä mediakanavissa, mutta myös suomalaiset somejulkkikset Martina Aitolehdestä bloggari Eino Nurmistoon on valjastettu uusien luottojen kasvoiksi.
Harva kuitenkaan ymmärtää, että kaupallinen järjestelylaina voi tulla ajan mittaan jopa kalliimmaksi kuin alkuperäiset luotot.
Otetaan esimerkkihenkilöksi Ville, jolle on kertynyt erilaisia velkoja ja osamaksuja yli 20 000 euron edestä.
Pitkillä osamaksuilla Ville on hankkinut kalliin television, sohvan ja älypuhelimen. Lisäksi hänellä on yksi 8000 euron pikavippi ja tappiin käytetty luottokortti. Korot lainoissa ja osamaksuissa voivat kasvattaa aluksi halpaa hintaa korkeaksi, koska niissä on pitkä maksuaika.
Ville puntaroi kolmea eri vaihtoehtoa: pitäisikö hänen ottaa kaupallinen järjestelylaina, jonka kuukausikulut ovat matalammat, koettaa maksaa kaikki itse monelle eri luotontarjoajalle vai kääntyä ylivelkaantuneita auttavan järjestön puoleen?
Jos Ville hoitaa kaiken itse, kuukausittain hänellä on monta eri velkojaa, jonne maksaa velkojaan. Jos apuun otetaan velkaneuvoja, Ville maksaa kuukaudessa vain yhtä maksua.
Ylivelkaantuneita auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar kuorii auki kaupallisten järjestelylainojen toimintamallin: laina-aika venytetään pidemmäksi kuin alkuperäisissä kulutusluotoissa, jolloin koko laina-aikana maksettavaa voi kertyä enemmän kuin alkuperäisissä kulutusluotoissa.
– Silloin lainanantaja kykenee pienemmälläkin korolla kykenee tekemään hyvät voitot, sanoo Pantzar.
Eli vaikka kaupallisen järjestelylainan vuotuiset luottokustannukset olisivat vähän alhaisemmat kuin vanhoissa luotoissa, se voi tulla hyvinkin kalliiksi, jos maksuaika venytetään kovin pitkäksi.
Pikavippikierteessä olevat ihmiset ovat suuressa ahdingossa. Kulutusluottojen kohtuuttomia korkoja ja kustannuksia on pyritty suitsimaan hintasääntelyllä. Lakiin jäi kuitenkin porsaanreikiä, jonka takia lainoja nostetaan yhä jopa yli 200 prosentin vuosikoroilla.
Ylivelkaantunut Jenna pitää järjestelylainoja laastarina
Mikä sitten saa jonkun tarttumaan tv-mainoksen järjestelylainaan? Sen tietää peliriippuvuuden takia velkakierteeseen joutunut Jenna Mäkelä. Hänellä on ulosotossa omakotitalon verran velkoja.
– Hätä siitä, miten saan nopeasti selvitettyä tilanteen. Hätä luottotietojen menettämisestä. Hätä siitä, miten saan pidettyä langat käsissä, jotta kukaan ei saa tietää miten asiat oikeasti ovat, sanoo Mäkelä.
Mäkelä on jättänyt uhkapelaamisen taakseen ja auttaa nyt muita rahapeliriippuvuuden kokemusasiantuntijana Porin kaupungin sotepalveluissa.
Mäkelällä ei ole omakohtaista kokemusta kaupallisista järjestelylainoista: hänellä on niin paljon velkaa ulosotossa, että hän ei sellaista edes saisi.
Kaupalliset järjestelylainat tulevat kuitenkin usein vastaan hänen nykyisessä työssään kokemusasiantuntijana. Monella hänen kohtaamallaan peliriippuvaisella on taustalla kaupallisia järjestelylainoja ennen kuin he ovat hakeneet apua riippuvuuteensa.
Mäkelä on sitä mieltä, että pelkkä järjestelylaina on vain laastari, koska se ei puutu velkaantumisen juurisyihin – esimerkiksi yli varojen elämiseen tai riippuvuuteen.
– Valitettavan usein ajatellaan, että järjestelylaina ratkaisee ongelman. Usein kuitenkin velkaantuminen jatkuu senkin jälkeen, sanoo Mäkelä.
Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzarin mukaan moni ostaa kaupallisilla järjestelylainoilla lisäaikaa.
– Jos kuluttaminen jatkuu samalla tavalla, muutaman vuoden päästä on samassa tilanteessa, mutta velkaa on tolkuttomasti enemmän, sanoo Pantzar.
Kaikki järjestelylainat eivät ole pahoja
Kulutusluottoja myöntävät yritykset ovat kopioineet järjestelylainan idean yhteiskunnallisilta toimijoilta, jotka auttavat ylivelkaantuneita.
Esimerkiksi Takuusäätiö takaa “oikeita” järjestelylainoja, joilla maksetaan useat eri velat pois. Silloin järjestelylaina tulee pankista ja sen korko on kohtuullinen. Lisäksi järjestelylaina on mitoitettu ihmisen tulojen mukaan niin, että hän selviää sen maksamisesta - toisin kuin kaupallisissa järjestelylainoissa.
Samalla Takuusäätiön asiakas saa apua taloudenhallinnan ongelmiin ja velkaantuminen katkaistaan asettamalla maksuhäiriömerkintä. Myös oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvojat tekevät maksutta vastaavaa työtä velkakierteen katkaisemiseksi.
Kaupallisen järjestelylainan maksuaika voi olla todella pitkä, jopa 20 vuotta, kun esimerkiksi Takuusäätiön takaamissa pankkilainoissa keskimääräinen maksuaika on viisi vuotta.
Kokemusasiantuntija Jenna Mäkelä tekee eron “oikean” järjestelylainan ja kaupallisen järjestelylainan välillä.
– Minun silmissäni oikea järjestelylaina on pankilta tai muulta vastuulliselta toimijalta. Muut ovat vain pikavippejä, ne ovat susia lampaiden vaatteissa, sanoo Mäkelä.
Osan veloista voi saada anteeksi neuvottelemalla
Kaupallisissa järjestelylainoissa piilee myös muita ongelmia.
Kun usea vanha luotto on yhdistetty yhdeksi lainaksi, ei velallinen voi enää neuvotella vanhojen luottojen kohtuullistamista. Osa velasta on nimittäin mahdollista saada anteeksi.
Se tosin vaatii työtä, sillä velkaantuneella ihmisellä voi olla kymmeniä luottoja eri yrityksille. Jokaisen pikavippiyrityksen ja perintäfirman kanssa pitää neuvotella erikseen.
Takuusäätiö neuvottelee asiakkailleen lainan osittaista anteeksiantamista eli akordia, mutta sen työvoima ei riitä kaikkeen. Siksi yhä useammin asiakasta opastetaan itse neuvottelemaan helpotusta lainaan.
Jenna Mäkelä ei ole yrittänyt neuvotella lainoistaan osaa anteeksi, koska hänen velkataakkansa on todella iso, useita satoja tuhansia euroja.
– Tiedän työni kautta, että se on vaikeaa tavalliselle tallaajalle. Lainojen neuvotteleminen on toinen kokopäivätyö, sanoo Mäkelä.
Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar on toiveikkaampi. Hänen mukaansa suuri osa heidän avullaan neuvotelluista velan huojennuksista menee läpi.
Usein vanha pikavippi on nimittäin tullut maksettua jo monta kertaa takaisin oheiskulujen ja korkojen myötä. Velasta ei pääse eroon, koska pääoma ei ole lyhentynyt.
Koronakriisin aiheuttamien lomautusten ja irtisanomisten pelätään velkaannuttavan suomalaisia entisestään kalliilla kulutusluotoilla. Siksi hallitus asetti kulutusluotoille väliaikaisen 10 prosentin korkokaton tämän vuoden syyskuuhun asti.
Pikavippifirmat nappasivat korkokaton mainoksiinsa myyntikärjeksi: nyt tarjolla on halvempaa lainaa.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto on löytänyt pikavippifirmojen mainoksissa harhaanjohtavaa tietoa korkokatosta, sanoo ryhmäpäällikkö Paula Hannula.
– Väliaikaisen hintasääntelyn osalta on ollut paljonkin mainontaa, jossa on annettu harhaanjohtavasti ymmärtää, että korko tulee jäämään 10 prosenttiin. Tosiasiassa väliaikaisen korkokaton loppuessa korko voi nousta, sanoo Hannula.
Jenna Mäkelän ja Juha Pantzarin viesti velkaantuneelle on sama: hae apua velkakierteeseen talous- ja velkaneuvojalta tai esimerkiksi Takuusäätiöstä. Moni pelkää maksuhäiriömerkintää, vaikka se voi pysäyttää velkaantumisen.
– Yleensä mekin Takuusäätiöllä tavoitetaan ihmiset vasta siinä vaiheessa, kun he ovat syvällä ongelmissa, sanoo Pantzar.
Mäkelä kuvaa asiaa niin, että ylivelkaantunut istuu matkustajan paikalla, kaasu on hirttänyt kiinni eikä kukaan ohjaa autoa. Kun velkoja aletaan selvittää, noustaan autosta pois ja kävellään.
– Me pääsemme hitaammin perille, mutta se on turvallisempaa ja oma elämä on taas hallinnassa.
Juttua muokattu 13.4.2021 klo 11:02: Korjattu väite, että talous- ja velkaneuvonta olisi kuntien hoitama. Nykyään neuvontaa hoitaa valtion oikeusaputoimisto.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan 14.4.2021 klo 23 asti.