Pyörämatkailun suosio kasvaa, mikä lupaa hyvää ympärivuotisista matkailijavirroista haaveileville talvimatkailukeskuksille. Erityisesti maastopyöräilyn suosio on noussut sähköpyörien yleistyessä ja koronan houkuteltua ihmisiä ulkoaktiviteettien pariin.
Kolarin Ylläksellä pyöräilyn eteen on tehty töitä rutkasti jo parikymmentä vuotta. Se näkyy esimerkiksi reittien määrässä, kehuu Ylläksen matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Elias Teriö.
– Täältä löytyy ajamista ihan perheen pienimmille, ensikertalaisille helpompia ja sitten löytyy vaativampaa ajoa kaipaaville ajettavaa vaikka downhill-reittien muodossa Ylläsjärven puolelta.
Ylläksellä on tarjolla pyöräilijöille kesällä noin 200 kilometriä ja talvellakin yli 100 kilometriä hoidettuja reittejä. Pyöräilijä voi valita reitin oman kunnon mukaan.
Tamperelaispariskunta Lilli Siikasmaa ja Teemu Joensuu käyvät keväisin Ylläksellä lomailemassa. Pyöräily kuuluu yhtenä liikuntamuotona lomaan.
Lilli Siikasmaan mukaan pyöräily on lajina riittävän helppo ja reiteillä voi pitää hauskaa.
– Sähköakulla "huijaaminen" on ihan avainasemassa näin talvikelillä. Kun ottaa vähän avustusta, niin reiteillä on mahtava päästellä. Pyöräily ei ole silloin hikiurheilua, vaan kivaa ulkoilua, lisää Teemu Joensuu.
Pientä siivua maailman pyöräilyharrastajista houkutellaan Lappiin
Kesän ja talven välistä eroa on yritetty tasata siitä lähtien kun talvimatkailusta tuli ensisijainen matkailuelinkeino Lapissa. Pienikin siivu kansainvälisestä pyörämatkailusta toisi suuren piristysruiskeen pohjoisen matkailuun.
Pyöräliiton mukaan Euroopan parlamentin teettämä tutkimus osoitti, että pyörämatkailun liikevaihto oli EU-alueella jo vuonna 2012 noin 44 miljardia euroa.
Lapin matkailun arvo ennen koronaa kerrannaisvaikutuksineen oli noin 1,5 miljardia euroa. Talvimatkailun osuus koko vuoden liikevaihdosta on noin kaksi kolmasosaa.
Ylläksellä pyöräilymatkailun kehityksessä on nähtävissä positiivisia merkkejä oikeaan suuntaan. Viime kesänä tehdyn kävijätutkimuksen mukaan kolmasosa tuli Ylläkselle pyöräilyn vuoksi.
Kansainvälisten pyöräilijöiden houkuttelu Suomeen saa vahvaa tukea Visit Ylläksen toimitusjohtajalta Janne-Juhani Haarmalta.
– Jos ajatellaan sitä, kuinka moni ihminen maailmassa hiihtää tai kuinka moni pyöräilee, saadaan käsitys kuinka valtava potentiaali pyöräilyssä on. Uskon, että sillä saamme kesää avattua myös kansainvälisesti.
Lappi tarjoaa kokemuksia ja vapautta
Lapin yliopiston apulaisprofessorin Outi Rantalan mukaan pyörämatkailijoihin on kannattavaa panostaa.
– Selvitykset ovat osoittaneet, että pyörämatkailija kuluttaa noin 40 prosenttia enemmän, liikkuu kohteissa laajemmin ja viipyy pidempään alueella kuin muut matkailijat. Siinäkin mielessä pyöräilijät ovat ryhmä jota varten matkailua kannattaa kehittää.
Rantala myös uskoo, että pyöräilyn merkitys tulevaisuudessa kasvaa.
– Pyöräily on erittäin ekologinen liikunnanmuoto ja se voidaan yhdistää hyvin julkiseen liikenteeseen. Se on monella tavalla yhteiskunnassa vallitseviin trendeihin sopiva. Näkisin, että siinä on aivan valtava potentiaali.
Pohjoisessa on vastikään aloitettu Norjan ja Ruotsin kanssa kaksi yhteishanketta, joiden tavoitteena on kehittää muun muassa pitkiä retkipyöräreittejä Pohjois-Suomeen.
Luonnonvarakeskuksen johtama STIL-hanke keskittyy päällystettyjä teitä käyttäviin reitteihin ja Pyöräilykuntien verkoston Arctic Bikepacking Trail -reittikehityshankkeessa suunnitellaan pyörävaellukseen sopivia reittejä.
Arctic Bikepacking Trail -reittikehityshankkeen projektipäällikkö Taneli Roininen ymmärsi omalla pyöräretkellään Suomen ja Lapin maisemien arvon. Meillä jokamiehenoikeudet takaavat liikkumisen vapauden, muualla on monin paikoin toisin.
– Suomen luonto on yksi maailman puhtaimpia ja erityisesti Lapin luonto on kansainvälisessä vertailussa melko koskematonta. Samalla tunturit, järvet, joet sekä Pohjois-Lapin arktinen tundra ja Keski- ja Etelä-Lapin taiga tekevät arktisesta luonnosta mielenkiintoisen ja monipuolisen.
Ylläs polkee retkipyöräilyuraa etunenässä
Ylläksen lisäksi kaikissa muissakin pohjoisen keskuksissa kehitetään omia pyöräilypalveluita. Käynnissä on useita keskusten omia pyöräilyn kehittämishankkeita. Kaikki haluavat oman osansa retkipyöräilyn suosion kasvusta.
Saariselältä löytyy noin 200 kilometrin verran kesäreittejä pyöräilijöille sekä talvipyöräilyyn sopivia hoidettuja reittejä noin 80 kilometriä.
Levin matkailukeskuksessa retkipyöräilyreittien määrä on vielä vähäisempi, mutta matkailupyöräilyä ollaan myös Levillä kehittämässä voimakkaasti. Jo nyt erilaisia alamäkipyöräilyyn sopivia reittejä löytyy myös Leviltä useita.
Maastopyöräily on merkittävä osa kesämatkailua myös esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan Syötteellä.
Ylläksen ensimmäinen maastopyöräilykartta julkaistiin vuonna 2000. Ensimmäinen talvipyöräilyreitti tehtiin talkoilla viisi sitten. Tästä alkoi talvipyöräilyn kehitys Ylläksellä.
– Ensimmäiset pyöräilyreitit olivat latukahviloiden huoltoreittejä. Me ruvettiin niitä silloin aktiivisesti ajamaan ja lanaamaan, kertoo Ylläksen talvipyöräilyn pioneeri ja yrittäjä Olli Suvilampi.
Suvilampi myös aloitti tuolloin talvipyöräilyyn sopivien maastopyörien vuokraamisen. Viidessä vuodessa suosio on kasvanut sen verran kovasti, että vuokrattavia talvipyöriä on nyt noin sata. Sähköavusteisia läskipyöriä näistä on noin 70.
Ylläksellä pyöriä vuokraa nykyisin ainakin kahdeksan muuta pyörävuokraamoa. Sähköavusteisten retkipyörien ansiosta kynnys pyörän vuokraamisesta on alentunut.
Suomen pyöräreitit ja palvelutiedot vihdoin yhteen paikkaan
Vaikka talvipyöräilyn osalta Suomi onkin ehkä etujoukoissa, niin retkipyöräily Suomessa on kaiken kaikkiaan vielä kasvun alkuvaiheessa.
Siinä missä eurooppalaisista pyöräilyn edelläkävijämaista on jo vuosia ollut tarjolla monipuolisia pyörämatkailuun keskittyviä reittisivustoja internetissä, Suomesta kattava pyöräilysivusto vielä puuttuu.
Tieto on hajallaan paikallisiin reitteihin keskittyvillä sivustoilla ja harrastajien käyttäjien ilmoituksiin perustuvilla sivuilla.
Tähän ongelmaan on ehkä tulossa korjaus, koska Pyöräliitto ry ja Pyöräilykuntien verkosto ry ovat perustaneet Suomeen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuella Pyörämatkailukeskuksen vastaamaan pyörämatkailun valtakunnallisesta kehittämisestä ja markkinoinnista.
Sen ensisijaisena tavoitteena on koostaa ja jalostaa oleellinen tieto yhteen palveluun, josta se on helppo löytää oli sitten suomalainen tai ulkomaalainen pyörämatkailija.
– Viime kesästä ollaan edistytty ja nettisivuja rakennetaan. Yhteistyöverkostoja on luotu ja saimme National EuroVelo Coordination Center -statuksen loppuvuodesta. Olemme siis mukana Suomen EuroVelo -reittejä määrittävissä hankkeissa, kertoo Pyörämatkailukeskuksen asiantuntija Riina Jorasmaa.
Pyörämatkailukeskuksen kehityssivut (siirryt toiseen palveluun) löytyvät pyöräilyvuosi.fi -sivuston yhteydestä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella sunnuntaihin 4.4. kello 23 asti.